Nestorin kronikan "Jam".
Lähetetty: 17 Helmi 2012 00:48
Terve!
Tuossa tutkaillessani Inkerinmaan karttaa, huomasin Kingisseppin entisen nimen olevan suomeksi Jaama, venäjäksi Яам, Яама.
Tämä häiritsee minua, sillä samassa muodossa olevaa nimitystä on käytetty Nestorin kronikassa kansasta, jonka kronikka on maininnut olevan verovelvollinen Novgorodille, mutta jonka luo ja luota on tehty hävitysretkiä.
Itse kun en ole vahvasti sitä mieltä, että kronikat kertoisivat lähtökohtaisesti väärää tietoa, on kyseessä siis täsmennyksen paikka:
Ensimmäinen maininta Karjalasta on vuodelta 1143, nimellä Korela. 1323 oli ensimmäinen kerta, kun Korelan rajoja varsinaisesti rajattiin.
Tämän mukaan ( http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 02_309.pdf ) Kymijoen itäinen suuhaara oli karjalaisomistuksessa vielä 1200-luvulla.
700-luvulta lähtien on arkeologisesti havaittavissa läntistä vaikutusta, eli hämäläisiä.
Näin voimme siis ulottaa muinaisen Hämeen Kokemäenjoen suulta Laatokan rannalle. Alueesta lohkoutui itäinen pala pois 1100-luvulta lähtien, jolloin sitä alettiin kutsua tärkeimman asutuskeskuksensa (Käkisalmen, Karelogorodin?) mukaan Karjalaksi.
Koska Soikkolan inkerikot kutsuvat itseään "karjalaisiksi", voi olettaa, että muinainen hallinnollinen "Karjala" ulottui vatjalaisten maalle asti.
Jos oletettaisiin muinaisen Karjalan olleen aluksi "Hämettä", olisi nyk. Inkerinmaakin ollut hallinnollisesti Hämettä. Tämä selittäisi siis paikannimien "Jaama" esiintymisen sekä Inkerinmaalla että Kannaksella kuin myös sen, miksi Nestorin kronikka aluksi sanoo hämäläisten maksaneen sille veroa, mutta myöhemmin pistäneen yhden kaupunkinsa armeijan hyökkäämään heitä vastaan (Nestorin kronikka kun on kuulemma tehty (englanninkielisen Vikipeedian mukaan) 1113, ennen kuin maininta Korelasta olisi ollut ajankohtainen).
Rönsyilevästä ajatuksenjuoksustani huolimatta pyytäisin kommentteja tähän hyvinkin lennokkaaseen teoriaani. Pahoittelen ulosantia, minulla tuppaa se punainen lanka peittymään aivojen kuumenemisen ja siitä johtuvien ajatusleikkien myötä.....
Tuossa tutkaillessani Inkerinmaan karttaa, huomasin Kingisseppin entisen nimen olevan suomeksi Jaama, venäjäksi Яам, Яама.
Tämä häiritsee minua, sillä samassa muodossa olevaa nimitystä on käytetty Nestorin kronikassa kansasta, jonka kronikka on maininnut olevan verovelvollinen Novgorodille, mutta jonka luo ja luota on tehty hävitysretkiä.
Itse kun en ole vahvasti sitä mieltä, että kronikat kertoisivat lähtökohtaisesti väärää tietoa, on kyseessä siis täsmennyksen paikka:
Ensimmäinen maininta Karjalasta on vuodelta 1143, nimellä Korela. 1323 oli ensimmäinen kerta, kun Korelan rajoja varsinaisesti rajattiin.
Tämän mukaan ( http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 02_309.pdf ) Kymijoen itäinen suuhaara oli karjalaisomistuksessa vielä 1200-luvulla.
700-luvulta lähtien on arkeologisesti havaittavissa läntistä vaikutusta, eli hämäläisiä.
Näin voimme siis ulottaa muinaisen Hämeen Kokemäenjoen suulta Laatokan rannalle. Alueesta lohkoutui itäinen pala pois 1100-luvulta lähtien, jolloin sitä alettiin kutsua tärkeimman asutuskeskuksensa (Käkisalmen, Karelogorodin?) mukaan Karjalaksi.
Koska Soikkolan inkerikot kutsuvat itseään "karjalaisiksi", voi olettaa, että muinainen hallinnollinen "Karjala" ulottui vatjalaisten maalle asti.
Jos oletettaisiin muinaisen Karjalan olleen aluksi "Hämettä", olisi nyk. Inkerinmaakin ollut hallinnollisesti Hämettä. Tämä selittäisi siis paikannimien "Jaama" esiintymisen sekä Inkerinmaalla että Kannaksella kuin myös sen, miksi Nestorin kronikka aluksi sanoo hämäläisten maksaneen sille veroa, mutta myöhemmin pistäneen yhden kaupunkinsa armeijan hyökkäämään heitä vastaan (Nestorin kronikka kun on kuulemma tehty (englanninkielisen Vikipeedian mukaan) 1113, ennen kuin maininta Korelasta olisi ollut ajankohtainen).
Rönsyilevästä ajatuksenjuoksustani huolimatta pyytäisin kommentteja tähän hyvinkin lennokkaaseen teoriaani. Pahoittelen ulosantia, minulla tuppaa se punainen lanka peittymään aivojen kuumenemisen ja siitä johtuvien ajatusleikkien myötä.....