Sivu 2/4

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 24 Tammi 2019 19:47
Kirjoittaja Alaric
Kukaan ei ole vielä nostanut esille sanaa Jämsä. Suomen wikistä:

Nimi saattaa olla samaa alkuperää kuin Häme, sillä jämsäläisiä kutsuttiin muinoin myös nimellä jäämit. Venäjän kielessä Häme oli muuntunut muotoon Jam tai Jem, ja tämä muoto olisi säilynyt Jämsä-nimessä. Sanan syntyhistoria olisi tyyppiä Jems-sjö (Hämeenjärvi) tai Jems-å (Hämeenjoki)

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms ... te-TIEDE-8

Alkuperäistä lähdettä ei tietenkään löytynyt :(

Jämsä on myös sukunimi Suomessa ja Virossa.

Hieman off topic, mutta eräässä ruotsalaisessa riimukivessä mainitaan Tafæistaland, jolle löysin selitykseksi tafʀ (“laggard”) + Æistʀ (“Estonian”). Eli Eestin perä?

Vaikea löytää linkkiä Nestorin kronikkaan tuosta.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 01:20
Kirjoittaja rcislandlake
Alaric kirjoitti:Kukaan ei ole vielä nostanut esille sanaa Jämsä. Suomen wikistä:

Nimi saattaa olla samaa alkuperää kuin Häme, sillä jämsäläisiä kutsuttiin muinoin myös nimellä jäämit. Venäjän kielessä Häme oli muuntunut muotoon Jam tai Jem, ja tämä muoto olisi säilynyt Jämsä-nimessä. Sanan syntyhistoria olisi tyyppiä Jems-sjö (Hämeenjärvi) tai Jems-å (Hämeenjoki)

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms ... te-TIEDE-8

Alkuperäistä lähdettä ei tietenkään löytynyt :(

Jämsä on myös sukunimi Suomessa ja Virossa.

Hieman off topic, mutta eräässä ruotsalaisessa riimukivessä mainitaan Tafæistaland, jolle löysin selitykseksi tafʀ (“laggard”) + Æistʀ (“Estonian”). Eli Eestin perä?

Vaikea löytää linkkiä Nestorin kronikkaan tuosta.

Vanhoissa kartoissa Tavesthia eli Tau esthia eli taus eesti eli takaeesti.. eli eestin perä.. On joo ehdotettu.. Mutta tuo etymologia on tyrmätty jo aiemmin, ei käynyt selitykseksi.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 08:24
Kirjoittaja Jaska
rcislandlake kirjoitti:
Alaric kirjoitti:Kukaan ei ole vielä nostanut esille sanaa Jämsä. Suomen wikistä:

Nimi saattaa olla samaa alkuperää kuin Häme, sillä jämsäläisiä kutsuttiin muinoin myös nimellä jäämit. Venäjän kielessä Häme oli muuntunut muotoon Jam tai Jem, ja tämä muoto olisi säilynyt Jämsä-nimessä. Sanan syntyhistoria olisi tyyppiä Jems-sjö (Hämeenjärvi) tai Jems-å (Hämeenjoki)

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms ... te-TIEDE-8

Alkuperäistä lähdettä ei tietenkään löytynyt :(

Jämsä on myös sukunimi Suomessa ja Virossa.

Hieman off topic, mutta eräässä ruotsalaisessa riimukivessä mainitaan Tafæistaland, jolle löysin selitykseksi tafʀ (“laggard”) + Æistʀ (“Estonian”). Eli Eestin perä?

Vaikea löytää linkkiä Nestorin kronikkaan tuosta.

Vanhoissa kartoissa Tavesthia eli Tau esthia eli taus eesti eli takaeesti.. eli eestin perä.. On joo ehdotettu.. Mutta tuo etymologia on tyrmätty jo aiemmin, ei käynyt selitykseksi.

Muinaisskandinaavissa: Tafæistaland; riimutekstissä: Tafstalonti.
Nimen alkuosa ei tule skandinaavista, joten jotain suomen sanaa sillä varmaan tavoitellaan - mutta mitä? Nuo vanhimmat muodotkin ovat kovin erilaisia.

Tuo laggard merkitsee 'nahjus, hidastelija' - sopii toki hämäläisten maineeseen, mutta aika hankalalta selitykseltä tuntuisi... Eihän tiedetä koskaan Suomen puolen asukkaista kenenkään edes käyttäneen tuota eestiläisiin viittaavaa nimitystä.

Heitetään tähän uusi ehdotus: saamessa on sellainen harvinainen sana kuin tāvēstit 'svara (på långt håll t.ex. när man befinner sig på olika sidor av en älv)' eli 'vastata kaukaa, esim. joen yli'. PDT_Armataz_01_14
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=20900

Yhtä hyvä/huono selitys kuin moni muukin: joissain kusee äänneasu, toisissa merkitys on järjetön... Toisaalta tuo sana on saamessa vailla selitystä. Ehkä se lainattiin hämäläisten kailottajien etnonyymistä? PDT_Armataz_01_18

Mutta kuka kumma sitä tavast-nimitystä sitten ensimmäisenä käytti? Pitäisikö syyllistä etsiä Novgorodin suunnalta? Puolassakin oli joskus jotain, en vain muista ulkoa, mitä. Paikannimi?

Tai jos lähdetäänkin ihan kotoperäisestä taka-sanasta. Tausta oli muinaislänsisuomessa jotakuinkin *taγusta; se olisi muinaisskandinaaveille kuulunut **tavusta-tyyppisenä. Vielä parempi olisi *taγasta, mutta onko sellaista johdosta ollut olemassakaan? Se olisi nykykielessä **ta(')asta. Kyse ei voi olla elatiivimuodosta, koska taka-sanassa käytetään erosijana partitiivia: *taka-đa > takaa.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 10:12
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:Heitetään tähän uusi ehdotus: saamessa on sellainen harvinainen sana kuin tāvēstit 'svara (på långt håll t.ex. när man befinner sig på olika sidor av en älv)' eli 'vastata kaukaa, esim. joen yli'. PDT_Armataz_01_14
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=20900

Yhtä hyvä/huono selitys kuin moni muukin: joissain kusee äänneasu, toisissa merkitys on järjetön... Toisaalta tuo sana on saamessa vailla selitystä. Ehkä se lainattiin hämäläisten kailottajien etnonyymistä?

Erinomainen ehdotus, mutta mistä sana tosiaan tulee? Miten sana saamessa rakentuisi tuohon muotoon?

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 18:09
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Heitetään tähän uusi ehdotus: saamessa on sellainen harvinainen sana kuin tāvēstit 'svara (på långt håll t.ex. när man befinner sig på olika sidor av en älv)' eli 'vastata kaukaa, esim. joen yli'. PDT_Armataz_01_14
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=20900

Yhtä hyvä/huono selitys kuin moni muukin: joissain kusee äänneasu, toisissa merkitys on järjetön... Toisaalta tuo sana on saamessa vailla selitystä. Ehkä se lainattiin hämäläisten kailottajien etnonyymistä?

Erinomainen ehdotus, mutta mistä sana tosiaan tulee? Miten sana saamessa rakentuisi tuohon muotoon?

Myöhäiskantasaamen vartalo *tāvē- palautuisi esisaamen asuun *tävä. Ainoa sitä muistuttava sana, jonka keksin, olisi suomen tävy < U *täwi-w 'keuhkot'. Aasinsillalla keuhkot toki liittyvät kailottamiseen...

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 18:59
Kirjoittaja Alaric
Ehkä skandinaavisesta näkökulmasta suomalaiset ja virolaiset on ajateltu olevan samaa porukkaa, kun ovat puhuneet lähes samaa kieltäkin. Ja jos Häme on ollut se kaukaisin perämetsä, johon æistejä (vai pitäisikö sanoa jästejä?) on muuttanut, niin ehkä sitä on voitu sanoa Perä-Eestiksi. Viron puolellahan oli enemmän porukkaa lukumäärällisestikin tuohon aikaan.

Eli mielestäni Perä-Eesti on melko järkevä selitys skandinaaviselle nimelle. Jos vaan vielä Skandinaviassa olisi samalla logiikalla nimettyjä paikannimiä. Suomessahan on erilaisia Takahikiöitä ja Peräpohjaloita, mutta se ei tarkoita, että sknadinaaveilla olisi ollut samanlaisia nimeämiskäytänteitä.

Esitin teorian, en esittänyt teorialleni yhtään todisteita ja esitin sille vastaväitteen. Olipa hyvä postaus PDT_Armataz_01_37

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 19:16
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Heitetään tähän uusi ehdotus: saamessa on sellainen harvinainen sana kuin tāvēstit 'svara (på långt håll t.ex. när man befinner sig på olika sidor av en älv)' eli 'vastata kaukaa, esim. joen yli'. PDT_Armataz_01_14
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=20900

Yhtä hyvä/huono selitys kuin moni muukin: joissain kusee äänneasu, toisissa merkitys on järjetön... Toisaalta tuo sana on saamessa vailla selitystä. Ehkä se lainattiin hämäläisten kailottajien etnonyymistä?

Erinomainen ehdotus, mutta mistä sana tosiaan tulee? Miten sana saamessa rakentuisi tuohon muotoon?

Myöhäiskantasaamen vartalo *tāvē- palautuisi esisaamen asuun *tävä. Ainoa sitä muistuttava sana, jonka keksin, olisi suomen tävy < U *täwi-w 'keuhkot'. Aasinsillalla keuhkot toki liittyvät kailottamiseen...

Ehkä sana on paleokielinen, ei kai ole mitään erityistä syytä miksi sen pitäisi olla uralia?

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 19:21
Kirjoittaja Jaska
Alaric kirjoitti:Ehkä skandinaavisesta näkökulmasta suomalaiset ja virolaiset on ajateltu olevan samaa porukkaa, kun ovat puhuneet lähes samaa kieltäkin. Ja jos Häme on ollut se kaukaisin perämetsä, johon æistejä (vai pitäisikö sanoa jästejä?) on muuttanut, niin ehkä sitä on voitu sanoa Perä-Eestiksi. Viron puolellahan oli enemmän porukkaa lukumäärällisestikin tuohon aikaan.

Eli mielestäni Perä-Eesti on melko järkevä selitys skandinaaviselle nimelle. Jos vaan vielä Skandinaviassa olisi samalla logiikalla nimettyjä paikannimiä. Suomessahan on erilaisia Takahikiöitä ja Peräpohjaloita, mutta se ei tarkoita, että sknadinaaveilla olisi ollut samanlaisia nimeämiskäytänteitä.

Esitin teorian, en esittänyt teorialleni yhtään todisteita ja esitin sille vastaväitteen. Olipa hyvä postaus PDT_Armataz_01_37

PDT_Armataz_01_14
Erittäin rakentava kommentti. On hyvä pohtia asiaa monelta kantilta.

Ongelma on siinä, että jo viikinkiajalla skandinaavien mielestä Suomenlahden pohjoispuolella oli Finland ja Tavastland; Aisti/Eistr-nimitystä ei koskaan käytetty tästä alueesta.

Teoriassa jää toki pieni takaportti tuolle selitykselle, koska sekä kielitieteessä että arkeologiassa tunnistettaneen Varsinais-Suomeen tullut virolaisvaikutus. Silloin "Taka-Eesti" olisi kuitenkin ollut Varsinais-Suomi, joka kuitenkin on aina tunnettu nimellä Finland.

Ellei sitten Varsinais-Suomen keskiaikainen jako Etelä- ja Pohja-Suomeen heijasta sellaista vanhempaa tilannetta, että toinen näistä olikin se Finland ja toinen Tavastland? Tällöin Pohja-Suomi olisi aiempi Tavastland, ja nimi olisi sitten siirtynyt Vakka-Suomen--Ala-Satakunnan alueelta koko Hämeelle? Tiedetäänhän sekin, että Häme ulottui aiemmin suolamerestä suolamereen, siis lännestä Pohjanlahdesta kaakkoon Suomenlahteen.

Mahdollista tuo kyllä kai olisi.
Mutta edelleen on vain aika kaukaa haettuja selityksiä siihen, mikä se tava/taf- sitten oli...

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 19:22
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Erinomainen ehdotus, mutta mistä sana tosiaan tulee? Miten sana saamessa rakentuisi tuohon muotoon?

Myöhäiskantasaamen vartalo *tāvē- palautuisi esisaamen asuun *tävä. Ainoa sitä muistuttava sana, jonka keksin, olisi suomen tävy < U *täwi-w 'keuhkot'. Aasinsillalla keuhkot toki liittyvät kailottamiseen...

Ehkä sana on paleokielinen, ei kai ole mitään erityistä syytä miksi sen pitäisi olla uralia?

Sekin on mahdollista... Toisaalta se on vähän liian helppo selitys kaikille tunnistamattomille sanoille. Yritän käydä läpi skandinaavin ja slaavin etymologisia sanakirjoja, jos jotain sopivaa osuisi silmään.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 19:28
Kirjoittaja Alaric
Jaska kirjoitti:Muinaisskandinaavissa: Tafæistaland; riimutekstissä: Tafstalonti.
Nimen alkuosa ei tule skandinaavista, joten jotain suomen sanaa sillä varmaan tavoitellaan - mutta mitä? Nuo vanhimmat muodotkin ovat kovin erilaisia.

Löysin myös skandinaavisen miehen nimen Tafi, jonka toinen muoto on Taf:
From an Old Norse word related to Nynorsk tave = 'slowcoach', 'dawdler', 'sluggish man' and modern Icelandic tafi m. / töf f. = 'prevented', 'restrained', 'detained'

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 19:38
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Ehkä sana on paleokielinen, ei kai ole mitään erityistä syytä miksi sen pitäisi olla uralia?

Sekin on mahdollista... Toisaalta se on vähän liian helppo selitys kaikille tunnistamattomille sanoille. Yritän käydä läpi skandinaavin ja slaavin etymologisia sanakirjoja, jos jotain sopivaa osuisi silmään.

Tuskin se slaavia on, ehkä balttia.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 19:47
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Ehkä sana on paleokielinen, ei kai ole mitään erityistä syytä miksi sen pitäisi olla uralia?

Sekin on mahdollista... Toisaalta se on vähän liian helppo selitys kaikille tunnistamattomille sanoille. Yritän käydä läpi skandinaavin ja slaavin etymologisia sanakirjoja, jos jotain sopivaa osuisi silmään.

Tuskin se slaavia on, ehkä balttia.

Baltti on varmaan eniten pengottu... Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2019 19:56
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:Baltti on varmaan eniten pengottu... Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Paleokieli, baltti tai germaani, ihan arvauksen tasolla. Slaavi on liian tuore tulokas, kun Kirsunovinkin slaavi on liian paljon balttia ns. asiantuntijoiden mielestä.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2019 17:14
Kirjoittaja E. Sofia
Eikös "eesti" ole tarkoittanut itää, öst? Suomeakin on sanottu itämaaksi. Läntisestä Euroopasta ja Skandinaviasta katsoen Tavastland on hyvinkin voinut olla "perimmäinen itämaa" ilman, että nimellä olisi sen kummempaa yhteyttä (nykyiseen) Eestiin.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2019 19:55
Kirjoittaja Jaska
E. Sofia kirjoitti:Eikös "eesti" ole tarkoittanut itää, öst? Suomeakin on sanottu itämaaksi. Läntisestä Euroopasta ja Skandinaviasta katsoen Tavastland on hyvinkin voinut olla "perimmäinen itämaa" ilman, että nimellä olisi sen kummempaa yhteyttä (nykyiseen) Eestiin.

Ei ihan...
Tacitus käytti lähes 2000 vuotta sitten nimitystä Aesti jostain Itämeren seudun kansasta, jota voidaan vain arvaillla. 1000 vuotta myöhemmin sitten varhaiskeskiajan latinalaisissa lähteissä nimitystä (H)estia käytettiin Virosta; nimitys lienee samaa perua ja kulkenut lähteestä toiseen, mutta se ei tarkoita, että sillä viitattaisiin samaan kansaan kuin 1000 vuotta aiemmin. Skandinaavisissa lähteissä Eistland oli samoin Viro.

'Itää' merkitsevä sana taas on eri:
G *austra- > skand. austr > ru. öst

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2019 21:50
Kirjoittaja aikalainen
Meripihka oli Tacituksen mukaan aestien kielellä glesum, kun taas latviaksi se on glēsa. Puolan rannikolla entisellä balttikielisellä alueella oleva "Veikselinlahti" (Vistula Lagoon) on balttikieliseltä nimeltään Aīstinmari tai Aistmarės. Joten näillä vihjeillä aestit ovat baltteja. Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Aesti

Tacitus mainitsee Itämereltä Aestit ja Fennit. Hänelle kulkeutuneet sanat ovat lähtöisin joltain Itämeren asukkaalta, joka kenties asunut etelään johtavan kauppatien alkupisteessä Veiksel-joen suulla eli juuri siellä "Veikselinlahdella". Ja kun germaanit yhä käyttävät noita samoja nimiä eräistä Itämeren maista, niin se tuskin on sattumaa. Germaanien rajauksissa Estland on saattanut ulottua laajimmassa tulkinnassa rannikkolla Veikseliltä Suomenlahdelle saakka ja Fennia Suomenlahdelta pohjoiseen. Nykyiset nimet Eestland ja Finland olisivat jäänteitä noista aiemmin laajemmiksi mielletyistä alueista. Virolaiset itsehän eivät ole kutsuneet maataan eestiksi kuin vasta vähän aikaan, nimi lainattu germaaneilta.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2019 22:48
Kirjoittaja Alaric
Virolaisethan kutsuvat nykyään itseään "maarahvaaksi" erotuksena saksalaisiin. Mutta mikähän oli virolaisten endonyymi ennen teutoneja?

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2019 23:09
Kirjoittaja Jaska
aikalainen kirjoitti:Meripihka oli Tacituksen mukaan aestien kielellä glesum, kun taas latviaksi se on glēsa. Puolan rannikolla entisellä balttikielisellä alueella oleva "Veikselinlahti" (Vistula Lagoon) on balttikieliseltä nimeltään Aīstinmari tai Aistmarės. Joten näillä vihjeillä aestit ovat baltteja. Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Aesti

Joo, aika selvästi balteilta vaikuttavat.

aikalainen kirjoitti:Tacitus mainitsee Itämereltä Aestit ja Fennit. Hänelle kulkeutuneet sanat ovat lähtöisin joltain Itämeren asukkaalta, joka kenties asunut etelään johtavan kauppatien alkupisteessä Veiksel-joen suulla eli juuri siellä "Veikselinlahdella". Ja kun germaanit yhä käyttävät noita samoja nimiä eräistä Itämeren maista, niin se tuskin on sattumaa. Germaanien rajauksissa Estland on saattanut ulottua laajimmassa tulkinnassa rannikkolla Veikseliltä Suomenlahdelle saakka ja Fennia Suomenlahdelta pohjoiseen. Nykyiset nimet Eestland ja Finland olisivat jäänteitä noista aiemmin laajemmiksi mielletyistä alueista. Virolaiset itsehän eivät ole kutsuneet maataan eestiksi kuin vasta vähän aikaan, nimi lainattu germaaneilta.

Uskottavaa.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2019 23:15
Kirjoittaja Jaska
Alaric kirjoitti:Virolaisethan kutsuvat nykyään itseään "maarahvaaksi" erotuksena saksalaisiin. Mutta mikähän oli virolaisten endonyymi ennen teutoneja?

Tuo ei välttämättä ole se vastakkainasettelu, josta nimitys tulee. Rahvas merkitsee noissa kielissä yleensä kansaa, ei alempaa väkeä kuten suomen kielessä. Ja kun liiviläiset kutsuivat itseään "rantalaisiksi", niin "maarahvas" on voinut syntyä tämän vertailun kautta: liiviläiset olivat rantojen merenkulkijoita, virolaiset sisämaan maajusseja. Saarenmaalaiset toki olivat merenkulkijoita, mutta alue on voinut olla aiemmin vähemmän virolaista kuin myöhemmin. Länsi- ja Pohjois-Viron rannikoilla lienee asunut skandinaaveja jo ennen ruotsalaisten saapumista, ja varhaisella rautakaudella jo kantagermaaneja.

Ehkä nuo etnonyymit olivat muutenkin suppeampialaisia, eli kaikilla niillä, joita nykyään kutsumme virolaisiksi, ei välttämättä ollut yhteistä etnonyymiä eikä yhteistä etnistä identiteettiä. Ainakin etelä/kaakkoisvirolaiset (võro-seto) ovat kieleltään ja kulttuuriltaan olleet suuresti pohjoisvirolaisista eroavia, joten erillinen etninen identiteettikin vaikuttaa todennäköiseltä.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 27 Tammi 2019 21:03
Kirjoittaja Pystynen
Alaric kirjoitti:Kukaan ei ole vielä nostanut esille sanaa Jämsä. Suomen wikistä:

Nimi saattaa olla samaa alkuperää kuin Häme, sillä jämsäläisiä kutsuttiin muinoin myös nimellä jäämit. Venäjän kielessä Häme oli muuntunut muotoon Jam tai Jem, ja tämä muoto olisi säilynyt Jämsä-nimessä. Sanan syntyhistoria olisi tyyppiä Jems-sjö (Hämeenjärvi) tai Jems-å (Hämeenjoki)

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms ... te-TIEDE-8

Alkuperäistä lähdettä ei tietenkään löytynyt :(

Viittaa tiede.fi:n foorumien surullisenkuuluisaan edesmenneeseen Lalli ja Erik -ketjuun, joka muutamien asiantuntijoidenkin läsnäolosta (ainakin Jaska) huolimatta tuskin edes kelpaa lähteeksi.

Oman kielitajuni mukaan jämsä olisi suoraan 'lujaa' tarkoittava adjektiivi eli samaa kantaa kuin jämäkkä, jämeä (vrt. nopeanopsa). Mutta paikannimien kohdallahan nykykielen mukainen merkitys voi olla suorastaan harhaanjohtava…