Kirjoittaja Kinaporin kalifi » 13 Helmi 2019 12:16
Jam on 1200-luvun laina mongolista tai turkista venäjään, "postiasema". Jem "häme" on eri sana, mutta sanajuuri jem saattaa viitata myös muuhun, esim. Pinegalla on sivujoki Jemtsa.
Karjela Корѣлa < * Karjala EDIT tai sitten alkuaan tosiaan jotain tyyliin Karje- (ilmeisesti painoton o, painollinen jat) mainitaan tuohikirjeessä 590 jostain 1000-luvun lopulta, ehkä sillä viitataan Käkisalmen linnan seutuun. Karjala heimona mainitaan kronikoissa 1100-luvulla. Kun saamen murteistakin (LpN gar'je, EDIT vrt. myös Iitin seudun jne. karjetta-nimet "navetta", In kärji) löytyy merkitys "(lehmi)karja, sanoisin että sana on laina baltista ja tarkoittaa ihan vain karjanhoitajaa, vrt. saamessa yleisemmin käytetty eallu, kaiketi siis elo, esim. poroelo. Ilmeisesti nämä Kirsanovin löytämät varhaiset slaavilainat eivät olekaan slaavilainoja, vaan jälkiä Olhavan baltista, josta myös lainat tyyppiä *pala>>pöllä. EDIT Karja sanana on tietysti lainautunut sekä saamelaistyypin kieliiin että imsuun, ilmeisesti toisin kuin aluksi esim. pöllä. Karjalaiset näyttäisivät siis tältä pohjalta olevan saamen sukuisen lopin (sama kuin Rahkosen x-kieli ja/tai itätsuudi?) puhujien, ehkä ainakin jossain määrin Olhavan balttien ja hämäläisten sekoitus. Ehkä ns. pitkät kurgaanit Ilmajärven liepeillä ovat jäänne tuosta sekoittumisvaiheesta baltin puhujien kanssa.
Karjalassa on niin paljon häme-paikannimiä ja Hämäläisiä, ettei liene mitään syytä epäillä sinne muuttaneen hämäläisiä 800-luvulla. Osa saattoi osata saameakin, mistä saattoi olla aluksi hyötyä asioitaessa Laatokan etelärannan Lopinmaan asukkaiden kanssa, samaa saamen sukuista kieltä ilmeisesti puhuivat esi-vepsäläiset Syvärin liepeillä. Hämäläisiä muutti Laatokalle kaiketi varsin paljon, kun jopa Vepsä siirtyi puhumaan imsua.