Jaska kirjoitti:Suomalainen paikannimikirja mainitsee yhdistännän alueella tunnettuun varhaiseen sukuun, esim. Parchanen (1556). Toisaalta nimi voi liittyä Parkka-nimiin, joiden motiivi liittyy metsänkäyttöön.
Kalevanserkku kirjoitti:a Parkanon alueella on jonkin verran saamelaisperäisiksi tulkittuja paikannimiä: Aurejärvi (saamen jaure)
The municipality (originally the parish) is named after the old Aure farm (Old Norse: Aurar), since the first church was built there. The name is the plural form of aurr which means "gravel".[2]
AURE ASUTETAAN
Keskiajalla Aurejärven seutu kuului kyröläisten erämaihin. Kyrösjärven seudun talolliset valtasivat itselleen eräsijoja, joilla kävivät metsästämässä, kalastamassa ja myöhemmin kaskeamassa. 1500-luvun puolivälissä Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa yritti saada erämaat asutettua vakinaisesti yrittäen näin lisätä kruunun verotuloja. Hän peruutti eränkävijöiden omistusoikeuden erämaihinsa, jotka siirtyivät näin kruunun haltuun. Uudistuksen toimeenpanemiseksi Kustaa Vaasa laaditutti erämaista luettelot. Juuri näissä luetteloissa on ensimmäiset tunnetut maininnat Aureesta. Vuoden 1552 erämaiden peruutusluettelon mukaan Aurejärvellä oli kuusi eräsijaa, joiden omistajat olivat Ikaalisten kappelin Tevaniemen ja Höytölän kylien talollisia. Ikaalisten koillisosan kylät muodostivat veroalueena Aureen neljänneksen. Onkin täysin mahdollista, että eränkävijät nimesivät Aurejärven oman kotiseutunsa mukaan.
Monillakaan eränkävijöillä ei ollut resursseja ottaa eräsijojaan vakituiseen asutukseen, joten muualta tulleilla uudisasukkailla oli mahdollisuus vallata vanhat eräsijat. Vanhan Ruoveden alueelle, johon siis Aurejärvikin 1500-luvun pitäjäjaon mukaan kuului, muutti 1500-luvun lopulla paljon savolaisia uudisasukkaita. Verotusasiakirjojen mukaan Aurejärven maakirjakylään oli 1570-luvulla perustettu viisi vakituisesti asuttua taloa: Pusu, Sormunen, Hänninen, Kovanen ja Saksa. Asukkaiden sukunimistä on päätelty, että kaikki Aureen talot olisivat olleet savolaisten perustamia. Savolaisinvaasio ei sujunut Aureessakaan täysin rauhanomaisesti, vaan vanhat eräomistajat kävivät 1580-luvulla oikeutta savolaisia valtaajia vastaan. Vaikka suvut ehtivät kaikissa Aureen taloissa vaihtua vuosisatojen mittaan, oli savolaisilla pitkään jatkunut vaikutus Aureen murteeseen. Väitetään nimittäin, että vielä 1900-luvun alussa Aureen murteessa olisi ollut havaittavissa savolaisia piirteitä.
ASUTUS LAAJENEE KYLÄN SYRJÄKULMILLE
Kaikki Aureen vanhimmat talot sijaitsivat lähellä Aurejärveä, sillä järvi tarjosi paitsi kulkureitin, myös edellytyksen kalastuksen harjoittamiselle. Kalastus ja metsästys olivat tärkeitä sivuelinkeinoja, sillä peltojen raivaaminen oli hidasta. Aureen laajat metsät mahdollistivat kaskiviljelyn, mikä saattoi osaltaan vähentää intoa peltojen raivaamiseen. Savolaisten Aureeseen perustamat talot sijaitsivat Aurejärven itäpuolella melko lähellä toisiaan. Talot eivät kuitenkaan muodostaneet länsisuomalaisten peltoviljelykylien tapaan tiivistä ryhmäkylää, vaan Aureen asutuksen sijoittuminen muistutti enemmänkin kaskiviljelyalueen hajanaisia kyliä. Kaskiviljely olikin tärkeä elinkeino aureslaisille vuosisatojen ajan. Useat aureslaiset isännät toimivat 1600-luvulla kruununmetsästäjinä, jotka korvaukseksi veronmaksusta vapautumisesta toimittivat Tukholmaan turkiksia kruunun tarpeisiin.
Aureen asutus laajeni perin hitaasti. Viisi 1570-luvulla perustettua taloa saivat seuraa vasta 1600-luvulla, jolloin perustettiin Lannetan talo Aurejärven länsirannalle. Toden teolla uudisasutus pääsi vauhtiin vasta 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Valtiovalta helpotti tällöin asumattomien alueiden käyttöönottoa sallimalla torppien perustamisen ja tilojen jakamisen. Ratkaiseva merkitys oli vuonna 1797 Aureessa suoritetulla isollajaolla. Isonjaon myötä kylien liikamaat julistettiin kruunun omaisuudeksi ja niille perustettiin uudistiloja. Aurejärven kylään perustettiin kolme uudistilaa (Äijälä, Pyyninki ja Ainesjärvi) ja seitsemän kruununtorppaa (Tervajärvi, Vesa, Aines-lahti, Petäjäjärvi, Liikala, Ahvenharju ja Järvensivu). Loput liikamaat jäivät kruununpuistoksi. Vanhan Ruoveden laajin kruununmaa olikin juuri Itä-Aureen kruununmaa, jonka pinta-ala oli noin 42 000 hehtaaria. Uusia tiloja perustettiin ahkerasti 1800-luvun mittaan. Muutamassa vuosikymmenessä, 1760-luvulta 1800-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, Aurejärven asumusten lukumäärä kasvoi yli kolminkertaiseksi. Uudisasutuksen myötä myös kylän laajat reuna-alueet asutettiin ja kylän eri kulmakunnat alkoivat muotoutua: monien melko etäälle vanhasta asutuksesta perustettujen uudistilojen ympärille alkoi 1800-luvun kuluessa syntyä enemmänkin asutusta, ja uudistaloista kehittyi vähitellen omien kulmakuntiensa keskuksia.
[/quote]pektopah kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:a Parkanon alueella on jonkin verran saamelaisperäisiksi tulkittuja paikannimiä: Aurejärvi (saamen jaure)
Minä veikkaisin, että Pirkanmaan Aurejärvi ja sen ympäristön Auren nimet ovat samaa perua kuin Norjan kunta Aurekin, eli nimi tulisi muinaisskandinaavin soraa tarkoittavasta sanasta Aurr. Aurejärvi olisi siten Sorajärvi.
Pystynen kirjoitti:Pohjoissaamen /a/ kylläkin tulee kantasaamen *ë:stä joka tulee aiemmasta *i:stä (joka voi edelleen tulla /y/:stä kuten "pyrkiä"-rinnastuksesta näemme). Etelämpänä Suomessa näitä ei ole taidettu a:ksi substituoida (näyttää löytyvän lähinnä i:llisiä esimerkkejä kuten "pillastua", "viti", Janakkalan "Ilovaara"), ja i:tähän tulee vastaan vielä Lapissakin (esim. Avvil > Ivalo), joskin tuolloin alkanee olla kyse "etymologisesta nativisaatiosta". Eli "Parkanon" pitäisi siis olla nimenomaan pohjoissaamelaisten nimeämä? Ei vaikuta lupaavalta.
Kalevanserkku kirjoitti:Jos Parkanon ja saamen bargan-sanan yhteenkuuluvuus kaatuu tähän, niin joudumme myös luopumaan osapuilleen samalla leveyspiirillä ja muutenkin suht lähellä sijaitsevan Tarjanteen yhdistämisestä sanaan tyrjä. Suomesta on vaikea löytää muuta sanaa johon Tarjanteen voisi yhdistää.
Pystynen kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Jos Parkanon ja saamen bargan-sanan yhteenkuuluvuus kaatuu tähän, niin joudumme myös luopumaan osapuilleen samalla leveyspiirillä ja muutenkin suht lähellä sijaitsevan Tarjanteen yhdistämisestä sanaan tyrjä. Suomesta on vaikea löytää muuta sanaa johon Tarjanteen voisi yhdistää.
Ensin täytyy kysyä, mikä edes on "tyrjä"? Ja toisekseen, löytyykö saamelaista vastinetta vai oliko tämä vasta hypoteesia? Mikään vanha omaperäinen sana tuo ainakaan ei ole, joten ei voi automaattisesti olettaa sille etymologista saamelaista vastineta.
Elementti /-Cja-/ kuulostaa aika indoeurolta, joskin ainoa suunnilleen sopivanmuotoinen sana mitä äkkiseltään löydän olisi länsigermaanin *tarjen "riidellä". Toisaalta kyse on myös hyvinkin samanlaisesta järvennimestä kuin Päijänne, joka lienee "paleoeurooppalaista" perää.
Kalevanserkku kirjoitti:Tyrjä esiintyy paikannimissä ainakin Ilomantsissa, Jaakkimassa ja Johanneksessa. Kuolan niemimaan itäosaa nimitetään paikallisessa saamelaismurteessa (lpT) Tarjeksi. Edeltävät ja seuraavat tiedot ovat SKESistä ellei toisin ilmoiteta. Tyrjä lienee vanhempi kuin sen ohella esiintyvä tavallisempi takavokaalinen variantti turja. Turjalla on murteissa mm. merkitykset pohjoinen, saamelainen, noita.
Kalevanserkku kirjoitti:Äännerakenteeltaan samanlaisia suomen sanoja ovat mm. syrjä, kirja, sarja, marja, harja, hurja, lurjus.
Pystynen kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Äännerakenteeltaan samanlaisia suomen sanoja ovat mm. syrjä, kirja, sarja, marja, harja, hurja, lurjus.
Näistä harja ja syrjä ovat lainaa baltista (lisäksi karja joko sieltä tai germaanista, orja indoiranilaisilta), sarja, marja ja mahdollisesti kurja ovat uralilaisia. Muutoin noissa on aika paljon alkuperältään tuntemattomia
series
1610s, "a number or set of things of one kind arranged in a line," from L. series "row, chain, series," from serere "to join, link, bind together, put," from PIE root *ser- "to line up, join" (cf. Skt. sarat- "thread," Gk. eirein "to fasten together in rows," Goth. sarwa (pl.) "armor, arms," O.N. sörve "necklace of stringed pearls," O.Ir. sernaid "he joins together," Welsh ystret "row"). Meaning "set of printed works published consecutively" is from 1711. Meaning "set of radio or television programs with the same characters and themes" is attested from 1949.
hair
O.E. hær "hair, a hair, from P.Gmc. *khæran (cf. O.S., O.N., O.H.G. har, O.Fris. her, Du., Ger. haar "hair"), from PIE *ker(s)- "to bristle" (cf. Lith. serys "bristle"). Spelling influenced by O.N. har and O.E. haire "haircloth," from O.Fr. haire, from Frankish *harja. To let one's hair down "become familiar" is first recorded 1850. Phrase hair of the dog that bit you (1540s), homeopathic remedy, is in Pliny.
pektopah kirjoitti:Eikö sarja voisi olla samaa perua kuin gootin sarwa?
http://www.etymonline.com/series
1610s, "a number or set of things of one kind arranged in a line," from L. series "row, chain, series," from serere "to join, link, bind together, put," from PIE root *ser- "to line up, join" (cf. Skt. sarat- "thread," Gk. eirein "to fasten together in rows," Goth. sarwa (pl.) "armor, arms," O.N. sörve "necklace of stringed pearls," O.Ir. sernaid "he joins together," Welsh ystret "row"). Meaning "set of printed works published consecutively" is from 1711. Meaning "set of radio or television programs with the same characters and themes" is attested from 1949.
pektopah kirjoitti:tai harja frankista?hair
O.E. hær "hair, a hair, from P.Gmc. *khæran (cf. O.S., O.N., O.H.G. har, O.Fris. her, Du., Ger. haar "hair"), from PIE *ker(s)- "to bristle" (cf. Lith. serys "bristle"). Spelling influenced by O.N. har and O.E. haire "haircloth," from O.Fr. haire, from Frankish *harja. To let one's hair down "become familiar" is first recorded 1850. Phrase hair of the dog that bit you (1540s), homeopathic remedy, is in Pliny.
pektopah kirjoitti:Onko muuten suomen kihara protogermaanin sanasta *khæran peräisin?
Pystynen kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Tyrjä esiintyy paikannimissä ainakin Ilomantsissa, Jaakkimassa ja Johanneksessa. Kuolan niemimaan itäosaa nimitetään paikallisessa saamelaismurteessa (lpT) Tarjeksi. Edeltävät ja seuraavat tiedot ovat SKESistä ellei toisin ilmoiteta. Tyrjä lienee vanhempi kuin sen ohella esiintyvä tavallisempi takavokaalinen variantti turja. Turjalla on murteissa mm. merkitykset pohjoinen, saamelainen, noita.
Turja-sanue ei tietääkseni ole saamessa yleiskäytössä, vaan kyse on siellä nimenomaan toponyymistä (josta nuo murresanatkin juontunevat)? Jos sen merkitystä ei tiedetä, on perin vaikea ruveta arpomaan sitä pelkän samahkonmuotoisuuden nojalla Tarjen ja Tyrjien yhteyteen. Yhtä hyvin voisi yrittää rinnastuksia Taljoihin tai Tarvoihin
Kalevanserkku kirjoitti:Hmm... Oletkohan hyvä Pystynen nyt hieman ylikriittinen. Turjan ja Tyrjän alkuperäiseen samuuteen suomessa viittaa mm. se tosiseikka, että suomalaisissa loitsuissa taudit tms. toivotetaan milloin Rutjan koskehen kovahan, milloin Hornan k. k., milloin Turjan vastaavaan. Karjalaisista loitsuista on muistiin merkitty osoitteeksi ainakin Tyrjän kova koski.
Ei ole nähdäkseni yhtään sen vaikeampaa ajatella Tyrjää ja Turjaa yhden ja saman sanan varianteiksi kuin toisaalta tuhmaa ja tyhmää, joita SKES myös pitää alunperin samana sanana. Muutenkin suomessa on huumorimielessä tai tosissaan esiintynyt sellaisia sanapareja kuin housut/höysyt (olen itse kuullut), niittu/niitty, ruma/rymä (SKES).
Pystynen kirjoitti:
Niin, mikä muuten on etunimen Tarja etymologia?
Kalevanserkku kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Niin, mikä muuten on etunimen Tarja etymologia?
Eiköhän siinä ole takana venäjän Darja/Darya, kuten viisaammat ovat esittäneet.
www.behindthename.com/name/darja
putkonen kirjoitti:Voisiko Eurajoen Kuivalahdelta löytyvä tilannimi Tyrjy myöskin liittyä Turja/Tyrjä-sanastoon? Mitä sanoo paikannimikirja? Olisiko jollakulla sitä kätevästi käsillä?
putkonen kirjoitti:Voisiko Eurajoen Kuivalahdelta löytyvä tilannimi Tyrjy myöskin liittyä Turja/Tyrjä-sanastoon? Mitä sanoo paikannimikirja? Olisiko jollakulla sitä kätevästi käsillä?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa