Parkano

Sanojen ja nimien alkuperä

ViestiKirjoittaja jussipussi » 03 Touko 2012 14:57

Kiitos tarkennuksesta, oli näköjään tuo Södertälje "minun kartallani" liian pohjoisessa. Kuitenkin pääasia tässä oli, että valtavan kaukana etelässä oli tuo Kveenien alue (tai oletushan tuokin on). Siellä ei kuitenkaan ole suomalaisia paikannimiä, en tiedä onko Norrlanin etelärajalla saamelaisiakaan paikannimiä, mutta pohjoisessa kalix, Luulaja, Piteå jokilaaksoissa on.

Innostuin etsimään lisää tietoa ja olet oikeassa, on Kalixjoen tuollapuolen suomea puhuttu, mutta ei ilmeisesti kovin sankoin joukoin.

Oli Kveenien kieli sitten mikä tahansa niin ruotsin ja suomen kieliraja Kalix- ja Tornionjoen välissä on todella tarkkarajainen. Josta voisi kuvitella, että suomenkielisä ei ole ollut Kalixjoen eteläpuolella kovin paljoa.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1

Linkissä on selvitys kielirajan synnystä. Linkin mukaan suomalaisia oli 1100-1200 luvuilla asuttamassa Luulajan seutuja. Luulajasta on vielä pitkä matka Dal-joelle. Mutta jos kieli tuli tuolloin, mikä oli aiempien asuttajien kieli? Saame on minusta paras vaihtoehto.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja Radierer » 04 Helmi 2013 16:16

Parkanon "lappalaisasutuksesta" ja saamelaisspekulaatiosta on lisää esimerkiksi Suomen kansa muistelee -teoksessa, mutta paikkakunnalla yleinen käsitys on, että moni paikannimi tulee saamesta ja nämä lappalaiset ovat sittemmin sulautuneet paikkakuntalaisiin.
Y-DNA, nyk. Länsi-Puola-Saksa alueelta R1a1a1g2, M458+, L260+, YP254+, Y4135+, YP870+, luultavasti Korsholmaan ja siitä ympäri Pohjanmaata keskiajan nurkilla.

MtDNA H1f.

Äidin puolen Y-DNA N1c1.
Radierer
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 54
Liittynyt: 10 Kesä 2012 19:52
Paikkakunta: Tampereen seutu, juuret Pohjois-Satakunnassa ja Pohjanmaalla

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 20 Huhti 2013 13:20

Radierer kirjoitti:Parkanon "lappalaisasutuksesta" ja saamelaisspekulaatiosta on lisää esimerkiksi Suomen kansa muistelee -teoksessa, mutta paikkakunnalla yleinen käsitys on, että moni paikannimi tulee saamesta ja nämä lappalaiset ovat sittemmin sulautuneet paikkakuntalaisiin.


Kihniössä, joka itsenäistyi Parkanosta 1918, on keskikokoinen Korhosjärvi. Järvi on saanut nimensä sen rannoille 1500-luvulla asettuneesta Korhosesta. Jos Parkanojärvi olisi nimetty Park(k)asen mukaan, eikö siitä olisi paikallisessa puheessa tullut *Park(k)asjärvi?

Voisiko ajatella, että no-pääte olisi käsitetty saamelaisuuteen viittaavaksi? Toinen no-loppuinen paikannimi on Joutseno, ei kovin kaukana Lapp(v)e(d)enrannasta.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: Parkano

ViestiKirjoittaja Radierer » 22 Elo 2015 16:27

Nostetaan ketjua kun vahingossa aloin itsekin katsella kalastellessani Parkanonjärvellä tuota karttaa. Aikaisemmin ketjussa puhuttiin tuosta kromusta. Paikallissyntyisenä ainakin oma murreymmärryksessäni se tarkoittaa lohkareista kivikkoa, eli vähän kuin kolu, mutta jollain tapaa pirullisempi, ehkä jopa tuollainen jyrkkä kalliorantakin menee käsitteen sisään.
Y-DNA, nyk. Länsi-Puola-Saksa alueelta R1a1a1g2, M458+, L260+, YP254+, Y4135+, YP870+, luultavasti Korsholmaan ja siitä ympäri Pohjanmaata keskiajan nurkilla.

MtDNA H1f.

Äidin puolen Y-DNA N1c1.
Radierer
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 54
Liittynyt: 10 Kesä 2012 19:52
Paikkakunta: Tampereen seutu, juuret Pohjois-Satakunnassa ja Pohjanmaalla

Re: Parkano

ViestiKirjoittaja aikalainen » 23 Elo 2015 17:16

Radierer kirjoitti:Nostetaan ketjua kun vahingossa aloin itsekin katsella kalastellessani Parkanonjärvellä tuota karttaa. Aikaisemmin ketjussa puhuttiin tuosta kromusta. Paikallissyntyisenä ainakin oma murreymmärryksessäni se tarkoittaa lohkareista kivikkoa, eli vähän kuin kolu, mutta jollain tapaa pirullisempi, ehkä jopa tuollainen jyrkkä kalliorantakin menee käsitteen sisään.

Oliko kala syönnillään?

Kromu-selitys olisi vielä uskottavampi, jos sen saisi toimimaan myös sille toiselle kromulle.

Romu-alkuisia paikannimiä on melkoisen paljon. Ehkä osassa niistä on takana sama merkitys, kuin kromussa. Osassa voi tietysti olla takana ihan suomen romu-sana, ellei peräti kromussakin.

Mistähän 'romu' tulee, onkohan se lainasana vai omaperäinen, ja millaista romua sillä on tarkoitettu, sepän hylkäämää metalliroinaa vai jotain muuta, tai onko sanan esikuvana juuri teräväkivinen louhikko?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Parkano

ViestiKirjoittaja Pystynen » 15 Loka 2015 21:13

Romuhan on näitä suomen "deskriptiivis"-onomatopoeettisia sanoja, eli tavaraa joka romisee (samaan tapaan kuin häly hälisee, kalut kalisevat ja pulut pulisevat).
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Parkano

ViestiKirjoittaja putkonen » 19 Marras 2015 17:07

Jari Saarinen: Parkanon Historiaa


"Viipsun vaapsun" hiidenväestä ja vähän muustakin:


...Tyrvääläinen Antero Warelius arveli näet vuonna 1848 julkaisemassaan tutkimuksessa, että hiidet ovat olleet
ikivanhaa, alkuperältään luultavasti kelttiläistä kansaa, joka on asunut maassamme jo ennen lappalaisia.
Osoitukseksi siitä, etteivät suomalaiset ymmärtäneet hiisien kieltä, Warelius mainitsee tarinat, joissa hiisien
sanomaksi on pantu onomatopoeettisia huudahduksia, esim. »viipsun vaapsun». Tähän kiehtovaan
aiheeseen palattiin tämän jälkeen toistuvasti Pohjois-Satakunnan asutushistoriaa ja hiisi- tai hiidenväkiperinnettä
sivuavissa katsauksissa.

Hiidenväki-perinne sen enempää kuin perinne yleensäkään ei ole syntynyt sillä alueella, jossa sen on
viimeksi todettu eläneen. Länsiskandinaavien vastaavan tradition nimet ovat oskoreien ja Odens jakt,
saksalaistaholla taas die wilde Jagd, das mlde Heer ja das ivutende Heer. Asko Vilkuna ja häntä täydentäen
Mauno Koski ovat osoittaneet, millaisin edellytyksin kyseinen perinne pääsi juurtumaan täkäläiseen
perinnekenttään ja miten edellä kuvatulla tavalla toimien olentojen nimeksi kehkeytyi juuri hiidenväki.
Ongelmallisinta ja edelleen ratkaisematonta on se, miksi hiidenväki-perinne sai jalansijaa juuri PohjoisSatakunnassa
ja miten ja mistä se sinne on tarkasti sanoen levinnyt. Vaikeuksia on tuottanut kaksi seikkaa.
Ensiksikin hiidenväkiperinnettä on tavattu suomenkielisellä alueella kahtaalla: Satakunnan lisäksi myös
Suomenlahden saarilla Lavansaarella ja Seiskarissa ja näiden tuntumassa Inkerin Kallivieressä. Ei ole
pystytty ratkaisemaan, mikä on Suomenlahden saarten hiiteläisten ja Satakunnan hiidenväen suhde
toisiinsa. Toiseksi saksalainen die wilde Jagd -perinne näyttää joka suhteessa olevan lähempänä hiiden
väkeä kuin skandinaavinen vastaava perinne.
»Tämän hetkinen käsitykseni on», kirjoitti Asko Vilkuna
vuonna 1952, »että hiidenväkitarina on tullut germaaniselta taholta joko suoraan tai Varsinais-Suomen
kautta Satakuntaan viimeistään 1600-luvulla .. . » Huolimatta siitä, että Vilkuna neljä vuotta myöhemmin
ilmestyneessä väitöskirjassaan suhtautuu varovammin näin selkeään mutta tarkemmin perustelemattomaan
selitykseen, Koski pitää saksalaisperäisyyttä selviönä ja sanoo, että »die wilde Jagd -traditio onkin tullut
ilmeisen eheänä saksalaiselta alueelta suomalaiselle». Koski arvelee Vilkunan saattaneen osua oikeaan
ajanmäärityksessään, mutta mikään seikka ei hänen mielestään viittaa siihen, että Varsinais-Suomea olisi
pidettävä perinteen levinnän kannalta välietappina.

Ennen kuin Pohjois-Satakunnan hiidenväen saksalaisperäisyydestä kannattaa esittää vakavasti otettavia
käsityksiä, olisi tietenkin osoitettava ne historialliset tosiot, joihin tällaiset arvelut voi perustaa. Erityisen
aiheellista tämä olisi siksi, että hiidenväki-tarinaston on esiintymäalueellaan päätelty olevan suhteellisen
nuorta. Mikäli saksalaislähtöisyys pystyttäisiin luotettavasti osoittamaan, aukenisi Pohjois-Satakunnan
menneisyyteen jälleen uusia näkymiä ja eräiden perinneilmiöiden tulkinnalle saataisiin uusia kiinnekohtia.
Juuri Saksassa useat tutkijat ovat yrittäneet selvittää die wilde Jagd -tarinoiden alkuperää pääsemättä
yksimielisyyteen. Keskustelua on käyty esim. siitä, mikä yhteys kyseisillä tarinoilla on juhlakiertueisiin: onko
tapa vai tarina primaarimpaa. Tarinathan monesti aktuaalistuvat joulun tienoilla, ja hiidenväen joukossa
voidaan havaita samanlaisia roolihahmoja ja olioiden käymässä replikoinnissa samoja piirteitä kuin
kiertueperinteessä. Satakunnassa näiden suhteiden vertailu tuskin kuitenkaan ratkaisisi hiidenväki-tarinaston
täkäläistä menneisyyttä.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Parkano

ViestiKirjoittaja ajvxyz » 19 Marras 2015 20:06

Lisää:
Linkki
https://www.doria.fi/handle/10024/101541
Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853, kartan kanssa sivu.140

t.ajvxyz
ajvxyz
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 55
Liittynyt: 18 Heinä 2011 15:31

Edellinen

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa