Parkano

Sanojen ja nimien alkuperä

Parkano

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 20 Maalis 2012 17:41

Parkano lienee saanut nimensä Parkano(n)järvestä. Mutta mistä tuo Parkano sitten tulee? Joskus on esitetty lähtökohdaksi parkkimäntyä, joka on päässyt vaakunaankin, mutta ei muuten ole saanut jakamatonta kannatusta.

Mieleeni on tullut Koivulehdon pyrkiä-etymologiaa lukiessani, että sama saamen sana bargot (tms. Siteeraan tässä ulkomuistista.), joka jollakin tapaa liittyy teonsanaan pyrkiä, olisi tässä antanut jonkin substantiivimuotonsa kautta Parkanon alkuosan ja -no voisi olla johtopääte. Vrt esim. Joutseno~joutsi.

Tuo saamen sana bargot tms. tarkoittanee 'tehdä työtä'. joten Parkanojärvi olisi siis työjärvi tms. Onko sitten olemassa muita työ-, työn- tai töidenjärviä? Onpa kuin onkin. Ylöjärvellä on Työläjärvi, joka jossakin 1500-luvun tekstissä esiintyy asussa Työdhenjärvi. Tämä työdhen on samanlainen vanha monikon genetiivi kuin esim. pitäjännimessä Suodenniemi esiintyvä suoden, jonka on monikon genetiiviksi sanasta suo tulkinnut mm. Pertti Virtaranta.

Mitä sitten työ tässä yhteydessä tarkoittaisi? Ymmärtääkseni se merkitsee pyydystä, ehkä nimenomaan kalanpyydystä. Meillähän on esimerkiksi verkko-niminen kalanpyydys, Äänneasultaan verkko on helppo yhdistää siihen germaaniseen sanueeseen, jota edustavat mm. englannin work 'työ; tehdä työtä', ja vaikkapa ruotsin verkstad 'verstas, työpaja'. Mitä merkitykseen tulee, niin verkko on iät ja ajat ollut kalastajien tärkeä työväline.

Olisi kiintoisaa kuulla mitä Paikannimikirja Parkanosta sanoo. En tietenkään ole täysin varma siitä, olenko ensimmäinen tämän etymologian ehdottaja.
Viimeksi muokannut Kalevanserkku päivämäärä 04 Huhti 2013 20:05, muokattu yhteensä 1 kerran
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Jaska » 21 Maalis 2012 16:58

Suomalainen paikannimikirja mainitsee yhdistännän alueella tunnettuun varhaiseen sukuun, esim. Parchanen (1556). Toisaalta nimi voi liittyä Parkka-nimiin, joiden motiivi liittyy metsänkäyttöön.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 22 Maalis 2012 13:27

Jaska kirjoitti:Suomalainen paikannimikirja mainitsee yhdistännän alueella tunnettuun varhaiseen sukuun, esim. Parchanen (1556). Toisaalta nimi voi liittyä Parkka-nimiin, joiden motiivi liittyy metsänkäyttöön.


Kiitos, Jaska. Paikannimet voivat tosiaan syntyä henkilönnimistä. Myös päivastoin voi käydä, eli henkilönnimet voivat syntyä paikannimistä. Kolmas vaihtoehto olisi, että kysymys olisi sattumasta, jolloin Parchanen olisi vain sattumalta asettunut Parkanoon. Kurussa, Näsijärveen rajoittuen, sijatsee Parkkuun kylä. Sekin on muistaakseni yhdistetty Par-alkuiseen henkilönnimeen, mutta saattaa kuulua myös muulla tavalla etymologisesti Parkanon yhteyteen.

Parkano on vanhoina aikoina ollut osa Ikaalista joka puolestaan on irrotettu joskus 1600-luvulla Hämeenkyröstä. Ainakin Ikaalisten ja Parkanon alueella on jonkin verran saamelaisperäisiksi tulkittuja paikannimiä: Aurejärvi (saamen jaure), Hähkiö (tshäshkä) ja monet muut, joista Papunen kirjoittaa Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I:ssä.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja pektopah » 22 Maalis 2012 14:14

Kalevanserkku kirjoitti:a Parkanon alueella on jonkin verran saamelaisperäisiksi tulkittuja paikannimiä: Aurejärvi (saamen jaure)


Minä veikkaisin, että Pirkanmaan Aurejärvi ja sen ympäristön Auren nimet ovat samaa perua kuin Norjan kunta Aurekin, eli nimi tulisi muinaisskandinaavin soraa tarkoittavasta sanasta Aurr. Aurejärvi olisi siten Sorajärvi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Aure,_Norway

The municipality (originally the parish) is named after the old Aure farm (Old Norse: Aurar), since the first church was built there. The name is the plural form of aurr which means "gravel".[2]


http://www2.ylapirkanmaa.fi/kuru/itaaur ... ivu_id=828

Täällä Aurejärven arvellaan saaneen nimensä Ikaalisista olevilta eränkävijöiltä (mistähän muuten Ikaalinen on saanut nimensä?):

AURE ASUTETAAN


Keskiajalla Aurejärven seutu kuului kyröläisten erämaihin. Kyrösjärven seudun talolliset valtasivat itselleen eräsijoja, joilla kävivät metsästämässä, kalastamassa ja myöhemmin kaskeamassa. 1500-luvun puolivälissä Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa yritti saada erämaat asutettua vakinaisesti yrittäen näin lisätä kruunun verotuloja. Hän peruutti eränkävijöiden omistusoikeuden erämaihinsa, jotka siirtyivät näin kruunun haltuun. Uudistuksen toimeenpanemiseksi Kustaa Vaasa laaditutti erämaista luettelot. Juuri näissä luetteloissa on ensimmäiset tunnetut maininnat Aureesta. Vuoden 1552 erämaiden peruutusluettelon mukaan Aurejärvellä oli kuusi eräsijaa, joiden omistajat olivat Ikaalisten kappelin Tevaniemen ja Höytölän kylien talollisia. Ikaalisten koillisosan kylät muodostivat veroalueena Aureen neljänneksen. Onkin täysin mahdollista, että eränkävijät nimesivät Aurejärven oman kotiseutunsa mukaan.


Monillakaan eränkävijöillä ei ollut resursseja ottaa eräsijojaan vakituiseen asutukseen, joten muualta tulleilla uudisasukkailla oli mahdollisuus vallata vanhat eräsijat. Vanhan Ruoveden alueelle, johon siis Aurejärvikin 1500-luvun pitäjäjaon mukaan kuului, muutti 1500-luvun lopulla paljon savolaisia uudisasukkaita. Verotusasiakirjojen mukaan Aurejärven maakirjakylään oli 1570-luvulla perustettu viisi vakituisesti asuttua taloa: Pusu, Sormunen, Hänninen, Kovanen ja Saksa. Asukkaiden sukunimistä on päätelty, että kaikki Aureen talot olisivat olleet savolaisten perustamia. Savolaisinvaasio ei sujunut Aureessakaan täysin rauhanomaisesti, vaan vanhat eräomistajat kävivät 1580-luvulla oikeutta savolaisia valtaajia vastaan. Vaikka suvut ehtivät kaikissa Aureen taloissa vaihtua vuosisatojen mittaan, oli savolaisilla pitkään jatkunut vaikutus Aureen murteeseen. Väitetään nimittäin, että vielä 1900-luvun alussa Aureen murteessa olisi ollut havaittavissa savolaisia piirteitä.


ASUTUS LAAJENEE KYLÄN SYRJÄKULMILLE

Kaikki Aureen vanhimmat talot sijaitsivat lähellä Aurejärveä, sillä järvi tarjosi paitsi kulkureitin, myös edellytyksen kalastuksen harjoittamiselle. Kalastus ja metsästys olivat tärkeitä sivuelinkeinoja, sillä peltojen raivaaminen oli hidasta. Aureen laajat metsät mahdollistivat kaskiviljelyn, mikä saattoi osaltaan vähentää intoa peltojen raivaamiseen. Savolaisten Aureeseen perustamat talot sijaitsivat Aurejärven itäpuolella melko lähellä toisiaan. Talot eivät kuitenkaan muodostaneet länsisuomalaisten peltoviljelykylien tapaan tiivistä ryhmäkylää, vaan Aureen asutuksen sijoittuminen muistutti enemmänkin kaskiviljelyalueen hajanaisia kyliä. Kaskiviljely olikin tärkeä elinkeino aureslaisille vuosisatojen ajan. Useat aureslaiset isännät toimivat 1600-luvulla kruununmetsästäjinä, jotka korvaukseksi veronmaksusta vapautumisesta toimittivat Tukholmaan turkiksia kruunun tarpeisiin.


Aureen asutus laajeni perin hitaasti. Viisi 1570-luvulla perustettua taloa saivat seuraa vasta 1600-luvulla, jolloin perustettiin Lannetan talo Aurejärven länsirannalle. Toden teolla uudisasutus pääsi vauhtiin vasta 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Valtiovalta helpotti tällöin asumattomien alueiden käyttöönottoa sallimalla torppien perustamisen ja tilojen jakamisen. Ratkaiseva merkitys oli vuonna 1797 Aureessa suoritetulla isollajaolla. Isonjaon myötä kylien liikamaat julistettiin kruunun omaisuudeksi ja niille perustettiin uudistiloja. Aurejärven kylään perustettiin kolme uudistilaa (Äijälä, Pyyninki ja Ainesjärvi) ja seitsemän kruununtorppaa (Tervajärvi, Vesa, Aines-lahti, Petäjäjärvi, Liikala, Ahvenharju ja Järvensivu). Loput liikamaat jäivät kruununpuistoksi. Vanhan Ruoveden laajin kruununmaa olikin juuri Itä-Aureen kruununmaa, jonka pinta-ala oli noin 42 000 hehtaaria. Uusia tiloja perustettiin ahkerasti 1800-luvun mittaan. Muutamassa vuosikymmenessä, 1760-luvulta 1800-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, Aurejärven asumusten lukumäärä kasvoi yli kolminkertaiseksi. Uudisasutuksen myötä myös kylän laajat reuna-alueet asutettiin ja kylän eri kulmakunnat alkoivat muotoutua: monien melko etäälle vanhasta asutuksesta perustettujen uudistilojen ympärille alkoi 1800-luvun kuluessa syntyä enemmänkin asutusta, ja uudistaloista kehittyi vähitellen omien kulmakuntiensa keskuksia.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 22 Maalis 2012 18:20

pektopah kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:a Parkanon alueella on jonkin verran saamelaisperäisiksi tulkittuja paikannimiä: Aurejärvi (saamen jaure)


Minä veikkaisin, että Pirkanmaan Aurejärvi ja sen ympäristön Auren nimet ovat samaa perua kuin Norjan kunta Aurekin, eli nimi tulisi muinaisskandinaavin soraa tarkoittavasta sanasta Aurr. Aurejärvi olisi siten Sorajärvi.
[/quote]

Olen kyllä joskus soudellut Aurejärvellä, mutta en siellä silmiinpistävästi soraa havainnut. Toisaalta en kyllä suorittanut mitään pohjatutkimuksia.

Mitä sitten tulee Aureen neljännekseen ja sellaisiin paikannimiin kuin Aureenloppi (Ikaalisissa), niin ne ovat todennäköisimmin Aurejärveen nähden sekudaarisia. Siis Aurejärvi lienee se vanhempi nimi.

Täsmennänpä aloitusviestiäni vielä: Saamen verbi työskennellä on bargat ja työ on saameksi bargan. Tuo jälkimmäinen tulee aika lähelle "parkano"-muotoa.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Pystynen » 14 Huhti 2012 18:25

Pohjoissaamen /a/ kylläkin tulee kantasaamen *ë:stä joka tulee aiemmasta *i:stä (joka voi edelleen tulla /y/:stä kuten "pyrkiä"-rinnastuksesta näemme). Etelämpänä Suomessa näitä ei ole taidettu a:ksi substituoida (näyttää löytyvän lähinnä i:llisiä esimerkkejä kuten "pillastua", "viti", Janakkalan "Ilovaara"), ja i:tähän tulee vastaan vielä Lapissakin (esim. Avvil > Ivalo), joskin tuolloin alkanee olla kyse "etymologisesta nativisaatiosta". Eli "Parkanon" pitäisi siis olla nimenomaan pohjoissaamelaisten nimeämä? Ei vaikuta lupaavalta.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 14 Huhti 2012 18:56

Pystynen kirjoitti:Pohjoissaamen /a/ kylläkin tulee kantasaamen *ë:stä joka tulee aiemmasta *i:stä (joka voi edelleen tulla /y/:stä kuten "pyrkiä"-rinnastuksesta näemme). Etelämpänä Suomessa näitä ei ole taidettu a:ksi substituoida (näyttää löytyvän lähinnä i:llisiä esimerkkejä kuten "pillastua", "viti", Janakkalan "Ilovaara"), ja i:tähän tulee vastaan vielä Lapissakin (esim. Avvil > Ivalo), joskin tuolloin alkanee olla kyse "etymologisesta nativisaatiosta". Eli "Parkanon" pitäisi siis olla nimenomaan pohjoissaamelaisten nimeämä? Ei vaikuta lupaavalta.


Niin. Ehdottaisin, että pidetään vielä porttia raollaan. Jos Parkanon ja saamen bargan-sanan yhteenkuuluvuus kaatuu tähän, niin joudumme myös luopumaan osapuilleen samalla leveyspiirillä ja muutenkin suht lähellä sijaitsevan Tarjanteen yhdistämisestä sanaan tyrjä. Suomesta on vaikea löytää muuta sanaa johon Tarjanteen voisi yhdistää. Ellemme sitten oleta Tarjanneveden saaneen nimensä, jostain Pekka Tarjanteen esi-isästä, joka siellä muinoin kalasteli. :D Vai olisiko Tarjanne tarjonnut muinaispirkkalaisille poikkeuksellisen runsaasti Ahdin anteja? :)
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Pystynen » 14 Huhti 2012 19:13

Kalevanserkku kirjoitti:Jos Parkanon ja saamen bargan-sanan yhteenkuuluvuus kaatuu tähän, niin joudumme myös luopumaan osapuilleen samalla leveyspiirillä ja muutenkin suht lähellä sijaitsevan Tarjanteen yhdistämisestä sanaan tyrjä. Suomesta on vaikea löytää muuta sanaa johon Tarjanteen voisi yhdistää.

Ensin täytyy kysyä, mikä edes on "tyrjä"? Ja toisekseen, löytyykö saamelaista vastinetta vai oliko tämä vasta hypoteesia? Mikään vanha omaperäinen sana tuo ainakaan ei ole, joten ei voi automaattisesti olettaa sille etymologista saamelaista vastineta.

Elementti /-Cja-/ kuulostaa aika indoeurolta, joskin ainoa suunnilleen sopivanmuotoinen sana mitä äkkiseltään löydän olisi länsigermaanin *tarjen "riidellä". Toisaalta kyse on myös hyvinkin samanlaisesta järvennimestä kuin Päijänne, joka lienee "paleoeurooppalaista" perää.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 14 Huhti 2012 21:59

Pystynen kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:Jos Parkanon ja saamen bargan-sanan yhteenkuuluvuus kaatuu tähän, niin joudumme myös luopumaan osapuilleen samalla leveyspiirillä ja muutenkin suht lähellä sijaitsevan Tarjanteen yhdistämisestä sanaan tyrjä. Suomesta on vaikea löytää muuta sanaa johon Tarjanteen voisi yhdistää.

Ensin täytyy kysyä, mikä edes on "tyrjä"? Ja toisekseen, löytyykö saamelaista vastinetta vai oliko tämä vasta hypoteesia? Mikään vanha omaperäinen sana tuo ainakaan ei ole, joten ei voi automaattisesti olettaa sille etymologista saamelaista vastineta.

Elementti /-Cja-/ kuulostaa aika indoeurolta, joskin ainoa suunnilleen sopivanmuotoinen sana mitä äkkiseltään löydän olisi länsigermaanin *tarjen "riidellä". Toisaalta kyse on myös hyvinkin samanlaisesta järvennimestä kuin Päijänne, joka lienee "paleoeurooppalaista" perää.


Tyrjä esiintyy paikannimissä ainakin Ilomantsissa, Jaakkimassa ja Johanneksessa. Kuolan niemimaan itäosaa nimitetään paikallisessa saamelaismurteessa (lpT) Tarjeksi. Edeltävät ja seuraavat tiedot ovat SKESistä ellei toisin ilmoiteta. Tyrjä lienee vanhempi kuin sen ohella esiintyvä tavallisempi takavokaalinen variantti turja. Turjalla on murteissa mm. merkitykset pohjoinen, saamelainen, noita.

Tarjanteelle sopii mielestäni tuo merkitys pohjoinen hyvin, sillä sitä kautta Pirkkalasta oli kätevä matkata pohjoiseen saamelaisten noitien maahan.

Äännerakenteeltaan samanlaisia suomen sanoja ovat mm. syrjä, kirja, sarja, marja, harja, hurja, lurjus.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Pystynen » 14 Huhti 2012 23:38

Kalevanserkku kirjoitti:Tyrjä esiintyy paikannimissä ainakin Ilomantsissa, Jaakkimassa ja Johanneksessa. Kuolan niemimaan itäosaa nimitetään paikallisessa saamelaismurteessa (lpT) Tarjeksi. Edeltävät ja seuraavat tiedot ovat SKESistä ellei toisin ilmoiteta. Tyrjä lienee vanhempi kuin sen ohella esiintyvä tavallisempi takavokaalinen variantti turja. Turjalla on murteissa mm. merkitykset pohjoinen, saamelainen, noita.

Turja-sanue ei tietääkseni ole saamessa yleiskäytössä, vaan kyse on siellä nimenomaan toponyymistä (josta nuo murresanatkin juontunevat)? Jos sen merkitystä ei tiedetä, on perin vaikea ruveta arpomaan sitä pelkän samahkonmuotoisuuden nojalla Tarjen ja Tyrjien yhteyteen. Yhtä hyvin voisi yrittää rinnastuksia Taljoihin tai Tarvoihin

Kalevanserkku kirjoitti:Äännerakenteeltaan samanlaisia suomen sanoja ovat mm. syrjä, kirja, sarja, marja, harja, hurja, lurjus.

Näistä harja ja syrjä ovat lainaa baltista (lisäksi karja joko sieltä tai germaanista, orja indoiranilaisilta), sarja, marja ja mahdollisesti kurja ovat uralilaisia. Muutoin noissa on aika paljon alkuperältään tuntemattomia
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja pektopah » 15 Huhti 2012 00:27

Pystynen kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:Äännerakenteeltaan samanlaisia suomen sanoja ovat mm. syrjä, kirja, sarja, marja, harja, hurja, lurjus.

Näistä harja ja syrjä ovat lainaa baltista (lisäksi karja joko sieltä tai germaanista, orja indoiranilaisilta), sarja, marja ja mahdollisesti kurja ovat uralilaisia. Muutoin noissa on aika paljon alkuperältään tuntemattomia

Eikö sarja voisi olla samaa perua kuin gootin sarwa?

http://www.etymonline.com/

series
1610s, "a number or set of things of one kind arranged in a line," from L. series "row, chain, series," from serere "to join, link, bind together, put," from PIE root *ser- "to line up, join" (cf. Skt. sarat- "thread," Gk. eirein "to fasten together in rows," Goth. sarwa (pl.) "armor, arms," O.N. sörve "necklace of stringed pearls," O.Ir. sernaid "he joins together," Welsh ystret "row"). Meaning "set of printed works published consecutively" is from 1711. Meaning "set of radio or television programs with the same characters and themes" is attested from 1949.


tai harja frankista?

hair
O.E. hær "hair, a hair, from P.Gmc. *khæran (cf. O.S., O.N., O.H.G. har, O.Fris. her, Du., Ger. haar "hair"), from PIE *ker(s)- "to bristle" (cf. Lith. serys "bristle"). Spelling influenced by O.N. har and O.E. haire "haircloth," from O.Fr. haire, from Frankish *harja. To let one's hair down "become familiar" is first recorded 1850. Phrase hair of the dog that bit you (1540s), homeopathic remedy, is in Pliny.


Onko muuten suomen kihara protogermaanin sanasta *khæran peräisin?
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja Pystynen » 15 Huhti 2012 01:46

pektopah kirjoitti:Eikö sarja voisi olla samaa perua kuin gootin sarwa?

http://www.etymonline.com/

series
1610s, "a number or set of things of one kind arranged in a line," from L. series "row, chain, series," from serere "to join, link, bind together, put," from PIE root *ser- "to line up, join" (cf. Skt. sarat- "thread," Gk. eirein "to fasten together in rows," Goth. sarwa (pl.) "armor, arms," O.N. sörve "necklace of stringed pearls," O.Ir. sernaid "he joins together," Welsh ystret "row"). Meaning "set of printed works published consecutively" is from 1711. Meaning "set of radio or television programs with the same characters and themes" is attested from 1949.

Tämä juuri *ser- vaikuttaa ihan lupaavalta, mutta pitäisi löytää jokin nimenomainen j-johdos jostain.

Komin /śor/, udm. /śuri/ vaatisivat kylläkin lähtökohdaksi *ḱ:n eikä *s:ää, mutta nuo myös merkitsevät "salkoa" tms, joten hyvän lainasanaoriginaalin löytyminen voisi merkitä, ettei noita voisi enää pitää vastineina (muista etäsukukielistä vastineita ei ole näköjään esitetty).

pektopah kirjoitti:tai harja frankista?

hair
O.E. hær "hair, a hair, from P.Gmc. *khæran (cf. O.S., O.N., O.H.G. har, O.Fris. her, Du., Ger. haar "hair"), from PIE *ker(s)- "to bristle" (cf. Lith. serys "bristle"). Spelling influenced by O.N. har and O.E. haire "haircloth," from O.Fr. haire, from Frankish *harja. To let one's hair down "become familiar" is first recorded 1850. Phrase hair of the dog that bit you (1540s), homeopathic remedy, is in Pliny.

Frankit eivät kummemmin ole Suomessa touhunneet. Normaali selitys näkyy olevan baltin vastineesta, joka kai siis palautuisi asuun *arja- tms.

pektopah kirjoitti:Onko muuten suomen kihara protogermaanin sanasta *khæran peräisin?

Ei näytä uskottavalta. Tässä on pikemmin juri √kiha ja pääte -ra (vrt. kiehku-ra, ympy-rä, nysty-rä).
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 15 Huhti 2012 10:45

Pystynen kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:Tyrjä esiintyy paikannimissä ainakin Ilomantsissa, Jaakkimassa ja Johanneksessa. Kuolan niemimaan itäosaa nimitetään paikallisessa saamelaismurteessa (lpT) Tarjeksi. Edeltävät ja seuraavat tiedot ovat SKESistä ellei toisin ilmoiteta. Tyrjä lienee vanhempi kuin sen ohella esiintyvä tavallisempi takavokaalinen variantti turja. Turjalla on murteissa mm. merkitykset pohjoinen, saamelainen, noita.

Turja-sanue ei tietääkseni ole saamessa yleiskäytössä, vaan kyse on siellä nimenomaan toponyymistä (josta nuo murresanatkin juontunevat)? Jos sen merkitystä ei tiedetä, on perin vaikea ruveta arpomaan sitä pelkän samahkonmuotoisuuden nojalla Tarjen ja Tyrjien yhteyteen. Yhtä hyvin voisi yrittää rinnastuksia Taljoihin tai Tarvoihin


Hmm... Oletkohan hyvä Pystynen nyt hieman ylikriittinen. :) Turjan ja Tyrjän alkuperäiseen samuuteen suomessa viittaa mm. se tosiseikka, että suomalaisissa loitsuissa taudit tms. toivotetaan milloin Rutjan koskehen kovahan, milloin Hornan k. k., milloin Turjan vastaavaan. Karjalaisista loitsuista on muistiin merkitty osoitteeksi ainakin Tyrjän kova koski.
Ei ole nähdäkseni yhtään sen vaikeampaa ajatella Tyrjää ja Turjaa yhden ja saman sanan varianteiksi kuin toisaalta tuhmaa ja tyhmää, joita SKES myös pitää alunperin samana sanana. Muutenkin suomessa on huumorimielessä tai tosissaan esiintynyt sellaisia sanapareja kuin housut/höysyt (olen itse kuullut), niittu/niitty, ruma/rymä (SKES).
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Pystynen » 16 Huhti 2012 16:03

Kalevanserkku kirjoitti:Hmm... Oletkohan hyvä Pystynen nyt hieman ylikriittinen. :) Turjan ja Tyrjän alkuperäiseen samuuteen suomessa viittaa mm. se tosiseikka, että suomalaisissa loitsuissa taudit tms. toivotetaan milloin Rutjan koskehen kovahan, milloin Hornan k. k., milloin Turjan vastaavaan. Karjalaisista loitsuista on muistiin merkitty osoitteeksi ainakin Tyrjän kova koski.
Ei ole nähdäkseni yhtään sen vaikeampaa ajatella Tyrjää ja Turjaa yhden ja saman sanan varianteiksi kuin toisaalta tuhmaa ja tyhmää, joita SKES myös pitää alunperin samana sanana. Muutenkin suomessa on huumorimielessä tai tosissaan esiintynyt sellaisia sanapareja kuin housut/höysyt (olen itse kuullut), niittu/niitty, ruma/rymä (SKES).

Turjan ja Tyrjän rinnastukseen kyllä uskon vähemmälläkin (tuo loitsulainaus ainakin on oikein hyvä todiste). Kriittinen olen lähinnä sen suhteen, voiko Tarjannetta vetää mukaan, jos koko saamen kehityskaari i/e > ë > a näyttäisi sijoittuvan vasta pohjoisempaan Suomeen. Erillistä "tarja"-nimistöä ei sitäkään näytä muuten löytyvän.

Niin, mikä muuten on etunimen Tarja etymologia?

Vastaavasti Parkano vs. bargan ei näytä yhtään paremmalta rinnastukselta kuin vaikka suomen sana parka, tai miksei vaikka germaanin *parrukaz "aitaus" (>> park, Pferch, jne.)), jos et osaa esittää perusteluja sille, miksi tuo paikannimi tarkoittaisi juuri "työtä".

(Joo ja kyllä, tuo germaanin sana tarkoittaa itse asiassa juuri "parrukas"; sama juuri josta suomen parrukin on lainattu.)
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 16 Huhti 2012 17:13

Pystynen kirjoitti:
Niin, mikä muuten on etunimen Tarja etymologia?


Eiköhän siinä ole takana venäjän Darja/Darya, kuten viisaammat ovat esittäneet.

www.behindthename.com/name/darja
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja putkonen » 16 Huhti 2012 18:17

Voisiko Eurajoen Kuivalahdelta löytyvä tilannimi Tyrjy myöskin liittyä Turja/Tyrjä-sanastoon? Mitä sanoo paikannimikirja? Olisiko jollakulla sitä kätevästi käsillä?
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

ViestiKirjoittaja Pystynen » 16 Huhti 2012 18:48

Kalevanserkku kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Niin, mikä muuten on etunimen Tarja etymologia?


Eiköhän siinä ole takana venäjän Darja/Darya, kuten viisaammat ovat esittäneet.

www.behindthename.com/name/darja

Ah no tietenkin.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 17 Huhti 2012 17:11

putkonen kirjoitti:Voisiko Eurajoen Kuivalahdelta löytyvä tilannimi Tyrjy myöskin liittyä Turja/Tyrjä-sanastoon? Mitä sanoo paikannimikirja? Olisiko jollakulla sitä kätevästi käsillä?


Paikannimikirjan tietoja odotellessa, voin väliaikatietona ilmoittaa, että Eurajoen Kuivalahden Tyrjy mainitaan kirkonkirjoissa jo 1671, jolloin joku talon asukas haudattiin (Hiski). Nimi voi olla tietenkin hyvinkin paljon vanhempi, satojakin vuosia. Joka tapauksessa kiintoisa nimi, joka hyvinkin saattaa liittyä tyrjä-sanoihin. Ihan teoriassa voisi olla aunukselainen muoto tyrjästä. Vaikka suattaahan se tulla jostain muustakin. (Tämä edellinen lause homagena savolaisille esi-isilleni, joista yhden nimi suattoi hyvinnii olla Pystynen :) .)
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Jaska » 17 Huhti 2012 18:13

putkonen kirjoitti:Voisiko Eurajoen Kuivalahdelta löytyvä tilannimi Tyrjy myöskin liittyä Turja/Tyrjä-sanastoon? Mitä sanoo paikannimikirja? Olisiko jollakulla sitä kätevästi käsillä?

Paikannimikirja ei sano mitään... Vain Parikkalan Tyrjä mainitaan, ja sen kohdalla sanotaan vain ettei nimen alkuperää tiedetä. :?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja putkonen » 18 Huhti 2012 08:53

Suurkiitos Kalevanserkulle ja Jaskalle vaivannäöstä. Yritin löytää netistä karttaa, mistä näkyisi rantaviiva Kuivalahden kohdalla eri aikoina. En löytänyt oikein kunnollista, mutta jossakin kartassa oli Kuivalahti osaksi vielä keskiajallakin veden alla. Tyrjy-nimi voisi siis olla aikaisintaan keskiajalta. Kartalta löytyvä Kuivalahden Vanha-Jaakkola on entiseltä nimeltään Tyrjy.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Seuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa

cron