Kiitos tarkennuksesta, oli näköjään tuo Södertälje "minun kartallani" liian pohjoisessa. Kuitenkin pääasia tässä oli, että valtavan kaukana etelässä oli tuo Kveenien alue (tai oletushan tuokin on). Siellä ei kuitenkaan ole suomalaisia paikannimiä, en tiedä onko Norrlanin etelärajalla saamelaisiakaan paikannimiä, mutta pohjoisessa kalix, Luulaja, Piteå jokilaaksoissa on.
Innostuin etsimään lisää tietoa ja olet oikeassa, on Kalixjoen tuollapuolen suomea puhuttu, mutta ei ilmeisesti kovin sankoin joukoin.
Oli Kveenien kieli sitten mikä tahansa niin ruotsin ja suomen kieliraja Kalix- ja Tornionjoen välissä on todella tarkkarajainen. Josta voisi kuvitella, että suomenkielisä ei ole ollut Kalixjoen eteläpuolella kovin paljoa.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1
Linkissä on selvitys kielirajan synnystä. Linkin mukaan suomalaisia oli 1100-1200 luvuilla asuttamassa Luulajan seutuja. Luulajasta on vielä pitkä matka Dal-joelle. Mutta jos kieli tuli tuolloin, mikä oli aiempien asuttajien kieli? Saame on minusta paras vaihtoehto.