Näsijärven Hornu

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 24 Tammi 2017 10:53

aikalainen kirjoitti:Jotain voi yrittää arvailla kasvuvyöhykkeistä. Vanha rautakautinen asutus tottelee suunnilleen vyöhykettä 2 eli "Järvien ja peltojen vyöhyke Porista Savonlinnaan". Kuvassa muuten on hahmotettavissa myös nykyinen saamelaisalue vyöhykkellä 8, eli alueella jossa maatalous oli hyvin epäsuotuisaa, ja 1700-luvun asutusvaiheessa kadonneen keminsaamen alue vyöhykkeellä 7, joka kelpasi maatalous-asutukselle vasta lopuksi.

Samaa mieltä, vanha maatalousasutus seurailee lehtokaskivyöhykettä, uusi nousee huuhtakaskialueelle tms.

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histm ... ljelys.htm
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 24 Tammi 2017 11:47

aikalainen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Olisi tuntunut luonnolliselta, että Näsijärven tapainen yhtenäinen ekosysteemi olisi asutettu väestölisäyksen tahdissa. Meren rannikolla tilanne on erilainen, eko- ja talousympäristö vaituu rajusti sisämaassa.

Olen samaa mieltä, että kukoistavan asutuksen pysähtyminen olemattomalta vaikuttavalle rajalle 1000 vuodeksi (Näsijärvellä ja Päijänteellä ja Etelä-Savossa) tuntuu oudolta. Tässä on kuitenkin vaan kehiteltävä selityksiä, että miksi tilanne oli tällainen. Ehkä tuo rannikon ja sisämaan eroavuus, joka Perämeren suunnalla oli mainintasi mukaan jyrkkä, näkyi myös Hämeessä ja Savossa, mutta siellä loivempana ja kauempana sisämaassa.

Jotain voi yrittää arvailla kasvuvyöhykkeistä. Vanha rautakautinen asutus tottelee suunnilleen vyöhykettä 2 eli "Järvien ja peltojen vyöhyke Porista Savonlinnaan". Kuvassa muuten on hahmotettavissa myös nykyinen saamelaisalue vyöhykkellä 8, eli alueella jossa maatalous oli hyvin epäsuotuisaa, ja 1700-luvun asutusvaiheessa kadonneen keminsaamen alue vyöhykkeellä 7, joka kelpasi maatalous-asutukselle vasta lopuksi.


Kysymys ei voi olla samasta ekosysteemierosta kuin rannikolla, jossa merenkäynti oli osa elinkeinoa. Esimerkiksi mainitsemasi Raahe, joka näkyi myös tuolla linkkaamallani kartalla, sijaitsi alueen, jos ei ainoalla, niin parhaalla satamapaikalla. Ehdoton edellytys ranta-asutukselle, jos ei ollut jokisuisto, jossa joen tuoma ravinne tuki maataloutta.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja aikalainen » 24 Tammi 2017 23:56

Sigfrid kirjoitti:Kysymys ei voi olla samasta ekosysteemierosta kuin rannikolla, jossa merenkäynti oli osa elinkeinoa.
Perämerellä merikalastus ja jokien lohisaaliit ovat luonnollisesti korvanneet mahdollisia rajoitteita maataloudessa. Toisaalta jossain määrin saman tapainen tilanne oli myös Tampere-Lappeenranta -linjan asutuksella, joka hankki vuoden kuivakalansa ja suolakalansa meren sijaan Näsijärven, Päijänne-Keiteleen ja Pohjoisen Saimaan vesistöistä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Samaa mieltä, vanha maatalousasutus seurailee lehtokaskivyöhykettä, uusi nousee huuhtakaskialueelle tms.
Hyvä kiteytys.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Tammi 2017 02:05

aikalainen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Kysymys ei voi olla samasta ekosysteemierosta kuin rannikolla, jossa merenkäynti oli osa elinkeinoa.
Perämerellä merikalastus ja jokien lohisaaliit ovat luonnollisesti korvanneet mahdollisia rajoitteita maataloudessa. Toisaalta jossain määrin saman tapainen tilanne oli myös Tampere-Lappeenranta -linjan asutuksella, joka hankki vuoden kuivakalansa ja suolakalansa meren sijaan Näsijärven, Päijänne-Keiteleen ja Pohjoisen Saimaan vesistöistä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Samaa mieltä, vanha maatalousasutus seurailee lehtokaskivyöhykettä, uusi nousee huuhtakaskialueelle tms.
Hyvä kiteytys.


Unohdat, ehkä takoituksellisesti kaupankäynnin.

Tuossa kuvaus Tornion osalta

http://www.glossa.fi/mirator/pdf/Lamberg.PDF
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Tammi 2017 11:20

sumu kirjoitti:Taitaa olla maalajilla vaikutusta tuohon viljelyn leviämiseen jostakin varmaan löytyy maalaji karttojakin .


Pohjanmailla, poislukien Etelä-Pohjanmaa, sillä oli erityinen merkitys. Jokien varret kuitenkin monipuolistivat elinmahdllisuuksia. Tärkein tekijä sisämaan asuttamisessa rannikolta käsin oli kuitenkin kateus. Kun diktaattori Kustaa Vaasa lupasi alueen metsästysmaiden omistuksen kenelle tahansa, niin rannikon väelle tuli kiire ettei "ryssä" vie sisämaan parhaita maita. Käytännössä hyvän maan alue ulottui maksimissa 30 sisämaahan ja lähempänä Suomenselkää jokien yläjuoksulla maa soistui ja maan laatu heikkeni ennen selkeää järviseutua.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja aikalainen » 25 Tammi 2017 19:48

Sigfrid kirjoitti:Unohdat, ehkä takoituksellisesti kaupankäynnin.

Mahdollisuus kauppatavaran ostamiseen on tietysti asuinpaikkaa valittaessa tärkeää. Pitää päästä kohtuullisella vaivalla markkinapaikalle ostamaan suolaa, kankaita, metallituotteita (aseet, työkalut), yms. Pitää myös olla mahdollisuus hankkia jotain, millä ne ostokset pystyy maksamaan, kuten esimerkiksi turkiksia.

Sigfrid kirjoitti: Tärkein tekijä sisämaan asuttamisessa rannikolta käsin oli kuitenkin kateus. Kun diktaattori Kustaa Vaasa lupasi alueen metsästysmaiden omistuksen kenelle tahansa, niin rannikon väelle tuli kiire ettei "ryssä" vie sisämaan parhaita maita. Käytännössä hyvän maan alue ulottui maksimissa 30 sisämaahan ja lähempänä Suomenselkää jokien yläjuoksulla maa soistui ja maan laatu heikkeni ennen selkeää järviseutua.

Nooh, asian voi selittää ilman kateuttakin. Talon ei-vanhin poika sai miettiä, jäädäkö kotitilalle isoveljensä rengiksi ilman, että taloon enää virtaisi yläjuoksun eräsijalta aiemmin pyydettyä kalaa ja turkiksia, jotka siirtyvät huuhtakaskeajien eduiksi. Vai ryhtyäkö itse asuttamaan eräsijaa sen uutena isäntänä, jolloin saa eräsijan pyynnin itselleen, mutta oma uusi maatila on alkuun kovin kitulias ja kaukana pitäjän ydinalueista.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Tammi 2017 22:18

aikalainen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Unohdat, ehkä takoituksellisesti kaupankäynnin.

Mahdollisuus kauppatavaran ostamiseen on tietysti asuinpaikkaa valittaessa tärkeää. Pitää päästä kohtuullisella vaivalla markkinapaikalle ostamaan suolaa, kankaita, metallituotteita (aseet, työkalut), yms. Pitää myös olla mahdollisuus hankkia jotain, millä ne ostokset pystyy maksamaan, kuten esimerkiksi turkiksia.



Mistä suola tuotiin? Millä maksettiin ja kuka maksoi?



Sigfrid kirjoitti: Tärkein tekijä sisämaan asuttamisessa rannikolta käsin oli kuitenkin kateus. Kun diktaattori Kustaa Vaasa lupasi alueen metsästysmaiden omistuksen kenelle tahansa, niin rannikon väelle tuli kiire ettei "ryssä" vie sisämaan parhaita maita. Käytännössä hyvän maan alue ulottui maksimissa 30 sisämaahan ja lähempänä Suomenselkää jokien yläjuoksulla maa soistui ja maan laatu heikkeni ennen selkeää järviseutua.

Nooh, asian voi selittää ilman kateuttakin. Talon ei-vanhin poika sai miettiä, jäädäkö kotitilalle isoveljensä rengiksi ilman, että taloon enää virtaisi yläjuoksun eräsijalta aiemmin pyydettyä kalaa ja turkiksia, jotka siirtyvät huuhtakaskeajien eduiksi. Vai ryhtyäkö itse asuttamaan eräsijaa sen uutena isäntänä, jolloin saa eräsijan pyynnin itselleen, mutta oma uusi maatila on alkuun kovin kitulias ja kaukana pitäjän ydinalueista.


No niin. Kuitenkin tämä liikehdintä alkoi Vaasan aikaan.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja aikalainen » 26 Tammi 2017 01:12

Sigfrid kirjoitti:Mistä suola tuotiin? Millä maksettiin ja kuka maksoi?
Kaukomieli maksoi, eikä edes tinkinyt.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 26 Tammi 2017 01:57

aikalainen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Mistä suola tuotiin? Millä maksettiin ja kuka maksoi?
Kaukomieli maksoi, eikä edes tinkinyt.



LÖytyihän se yhteisymmärrys PDT_Armataz_01_01 Sehän historaintulkinnassa on yleensä vikana ettei asioita ajatella loppuun asti, vaan ikäänkuin omiksi tarpeiksi.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 11 Huhti 2017 20:48

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kiviniemi mainitsee kirjassa Paikannimitutkimuksen perusteet termit murto ja muru, "raivio tms". Merkityksessä "rajamerkki" myös myyry. Vörön muro "raivaamalla merkitty pihapiiri tms.?" tulee hyvin lähelle näitä.

Sakkolan paikalliskartalta löytyi paikannimi Muronniityt. Itse Sakkolan kylän liepeiltä myös Mölönkorpi, kartan perusteella voisi olla niin että Vuoksen rantavalli on sen kohdalla korkea ja uurteinen.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Edellinen

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa