Näsijärven Hornu

[jussipussi]

Jussipussi, vanhat talonnimet löytyvät 1500-luvun verikirjoista ja muista sen aikaisista, jopa vanhemmista dokumenteista. Unohda hetkeksi Kansalaisen Karttapaikka.

Viimeinen postisi. Koillismaata asutettiin rannikolta, Iistä etelään. Tähän liittyen, koillismaan ihmiset ovat vuosisatoien ajan vastustaneet alueen liittämistä Savoon tai Rovaniemen Lappiin. Ovat aina halunneet hallinnollisesti Ouluun. Tämä johtuu asutushistoriasta, joka juontuu meikäläisiin

Mitä niistä verokirjoista? Ne eivät ylety käsittelmäämme aikaan. On ilman muuta mahdollista, ja todennäköistäkin, että osa Pöllä-nimistä on annettu noinkin myöhään. Jos tarkoitat, että rannikolta tulleet veivät pölläsanaston koillismaalle, niin onhan se mahdolista, mutta melko myöhään Koillismaan suomalaistuminen tapahtui; noin 1700-luvun alkupuolella. Tosin tällöin paikoille on täytynyt suomalaiset nimetkin antaa, sitä ennen ne olivat länsiuralilaisia, saamelaisia tai paleokielisiä. Koillismaalle tuli asutusta myös Savosta. Kummasta suunnasta enemmän, en tiedä. Kumpien mukana Pöllät? Veikkaan savolaisia, koska merenrannalta ei yleensä muuteta sisämaahan ja rannikolla oli muutenkin vain neljä Pöllää tai siis on enää. Tarkoitan viimeisellä lauseella sitä, että rannikon kalastajat ovat tienneet mitä pöllä tarkoittaa, eivät varmaankaan juuri muut sisämaan asukit. Merikalastukseen oppineet eivät aivan vähällä metsiin muuta ja se porukka joka alueelta latvavesille muutti ei todennäköisesti pöllää tuntenut.

[Sigfrid]

Voisko se olla niin että satakunnan rannikolta asutettiin perämeren rannikko?pirkan miesten vaellus olisi ollut hiukan eri tyyppinen.Kiinostavinta itselle on ainakin näennäinen asutus tyhjiö alueella joka mielestäni on nähtävissä että tulijat toivat uudet paikan nimet tullesaan.p

Pirkanmiesten tulo Tornioon oli osin Ruotsin hallinnon masinoima.

Perämeren eteläinen alue oli jaettu etelän heimojen kesken metsästysmaiksi, kuten sisämaakin. Alueella asui lappalaisia ja etelän kävijöit kausiluonteisesti. Novgorodin nousu pisti kansan liikkeelle, koska vanhat nautinnat haluttiin säilyttää.

[jussipussi]

Voisko se olla niin että satakunnan rannikolta asutettiin perämeren rannikko?pirkan miesten vaellus olisi ollut hiukan eri tyyppinen.Kiinostavinta itselle on ainakin näennäinen asutus tyhjiö alueella joka mielestäni on nähtävissä että tulijat toivat uudet paikan nimet tullesaan.p

Tuo on tosiaan mielenkiintoista. Voisiko se mennä niin, että uudet asukkaat asettuvat parhaansa mukaan sellaisille paikoille jossa ei ole muita. Tällöin he keskenään nimeävät sillä lähialueella olevat tärkeät maastonkohdat. Vaikka niille olisi kauempana olevilla alkuasukkailla nimikin, se väistyy ajan myötä. Ei niitä Pöllä-saaria silti Limingan läheisyydessä ole kuin neljä.

Vai väistivätkö sisämaahan.

En tiedä. Koillismaan pöllät ovat kuitenkin saaria. Perämeren sisämaan pöllät ovat vaikka mitä.

[jussipussi]

Voisko se olla niin että satakunnan rannikolta asutettiin perämeren rannikko?pirkan miesten vaellus olisi ollut hiukan eri tyyppinen.Kiinostavinta itselle on ainakin näennäinen asutus tyhjiö alueella joka mielestäni on nähtävissä että tulijat toivat uudet paikan nimet tullesaan.p

Pirkanmiesten tulo Tornioon oli osin Ruotsin hallinnon masinoima.

Perämeren eteläinen alue oli jaettu etelän heimojen kesken metsästysmaiksi, kuten sisämaakin. Alueella asui lappalaisia ja etelän kävijöit kausiluonteisesti. Novgorodin nousu pisti kansan liikkeelle, koska vanhat nautinnat haluttiin säilyttää.

Nyt pitää taas erottaa pirkkamiehet ja pirkanmaalta muuttaneet, Sigfrid tarkoittaa edellisiä, sumu ilmeisesti kirjoittaa jälkimmäisistä. Vai miten?

Perämeren pohjukka ei ollut enää moneen sataan vuoteen ollut kenenkään nautintaa vaan länsisuomalaisten talonpoikien tiloja. Limingan eteläpuoli on varmaan ollut Sigfridin kuvaamassa tilassa.

[Sigfrid]

Jussipussi, vanhat talonnimet löytyvät 1500-luvun verikirjoista ja muista sen aikaisista, jopa vanhemmista dokumenteista. Unohda hetkeksi Kansalaisen Karttapaikka.

Viimeinen postisi. Koillismaata asutettiin rannikolta, Iistä etelään. Tähän liittyen, koillismaan ihmiset ovat vuosisatoien ajan vastustaneet alueen liittämistä Savoon tai Rovaniemen Lappiin. Ovat aina halunneet hallinnollisesti Ouluun. Tämä johtuu asutushistoriasta, joka juontuu meikäläisiin

Mitä niistä verokirjoista? Ne eivät ylety käsittelmäämme aikaan. On ilman muuta mahdollista, ja todennäköistäkin, että osa Pöllä-nimistä on annettu noinkin myöhään. Jos tarkoitat, että rannikolta tulleet veivät pölläsanaston koillismaalle, niin onhan se mahdolista, mutta melko myöhään Koillismaan suomalaistuminen tapahtui; noin 1700-luvun alkupuolella. Tosin tällöin paikoille on täytynyt suomalaiset nimetkin antaa, sitä ennen ne olivat länsiuralilaisia, saamelaisia tai paleokielisiä. Koillismaalle tuli asutusta myös Savosta. Kummasta suunnasta enemmän, en tiedä. Kumpien mukana Pöllät? Veikkaan savolaisia, koska merenrannalta ei yleensä muuteta sisämaahan ja rannikolla oli muutenkin vain neljä Pöllää tai siis on enää. Tarkoitan viimeisellä lauseella sitä, että rannikon kalastajat ovat tienneet mitä pöllä tarkoittaa, eivät varmaankaan juuri muut sisämaan asukit. Merikalastukseen oppineet eivät aivan vähällä metsiin muuta ja se porukka joka alueelta latvavesille muutti ei todennäköisesti pöllää tuntenut.

Vanhimmat verokirjat ovat etelässä 1400-luvulta ja pohjoisessa 1500-luvun alkupuolelta. Ne selittävät hyvin talonnimiyhteyden, kuten Salon ja Vihannin Pere-nimet ja paljon muita.

Veikkailet aika paljon. ja sinulla on paljon uskomuksia. Rannikolta muutettiin sisämaahan, ainakin historioitsijoiden mukaan. Syy oli aluksi nautintaoikeuksien säilyttäminen, elettiin edelleen sekataloutta, jossa maanviljelys kattoi vain osan tuloista. Metsästys ja hauen kalastus esimerkiksi Oulujärvestä oli osa vuotuista elinkeinoa. Esimerkiksi Salo/Raahen nautinta ulottui vielä Brahen aikaan Oulunjärvelle asti. Siitä on vanhoja dokumentteja.

[Sigfrid]

Voisko se olla niin että satakunnan rannikolta asutettiin perämeren rannikko?pirkan miesten vaellus olisi ollut hiukan eri tyyppinen.Kiinostavinta itselle on ainakin näennäinen asutus tyhjiö alueella joka mielestäni on nähtävissä että tulijat toivat uudet paikan nimet tullesaan.p

Pirkanmiesten tulo Tornioon oli osin Ruotsin hallinnon masinoima.

Perämeren eteläinen alue oli jaettu etelän heimojen kesken metsästysmaiksi, kuten sisämaakin. Alueella asui lappalaisia ja etelän kävijöit kausiluonteisesti. Novgorodin nousu pisti kansan liikkeelle, koska vanhat nautinnat haluttiin säilyttää.

Nyt pitää taas erottaa pirkkamiehet ja pirkanmaalta muuttaneet, Sigfrid tarkoittaa edellisiä, sumu ilmeisesti kirjoittaa jälkimmäisistä. Vai miten?

Perämeren pohjukka ei ollut enää moneen sataan vuoteen ollut kenenkään nautintaa vaan länsisuomalaisten talonpoikien tiloja. Limingan eteläpuoli on varmaan ollut Sigfridin kuvaamassa tilassa.

Niin pitää. Vastasin Sumulle. Kaikki Pirkanmaalta tulleet eivät olleen Lapin verottajia, mutta kruunu yllytti pirkkalaisia näillä etuoikeuksilla Lappiin.

[jussipussi]

Vanhimmat verokirjat ovat etelässä 1400-luvulta ja pohjoisessa 1500-luvun alkupuolelta. Ne selittävät hyvin talonnimiyhteyden, kuten Salon ja Vihannin Pere-nimet ja paljon muita.

Jep, en kiistä enkä epäile tietojasi näiltä osin, mutta mitä lisäarvoa nämä tuovat pölläkeskusteluun?

Veikkailet aika paljon. ja sinulla on paljon uskomuksia. Rannikolta muutettiin sisämaahan, ainakin historioitsijoiden mukaan. Syy oli aluksi nautintaoikeuksien säilyttäminen, elettiin edelleen sekataloutta, jossa maanviljelys kattoi vain osan tuloista. Metsästys ja hauen kalastus esimerkiksi Oulujärvestä oli osa vuotuista elinkeinoa. Esimerkiksi Salo/Raahen nautinta ulottui vielä Brahen aikaan Oulunjärvelle asti. Siitä on vanhoja dokumentteja.

No joo, myönnetään. Pakko on jossain määrin veikata. Mielestäni kuitenkin perustelin fity-fifty tilanteessa miksi pidän Savoa todennäköisempänä. Veikkaat itsekin toisinaan. En pidä sitä pahana, silloin myönnetään, että asia ei ole varma, mutta jollain perusteella valinta kallistuu siihen mitä veikataan.

Mitä uskomuksia? Tähän kaipaan tarkennuksia.

Kyllä, rannikolta muutettiin sisämaahan, mutta olivatko ne näitä kalastajia vaiko maanviljelijöitä? Olivatko sisämaan nautinnoista huolehtivat samoja, kuin merikalastuksesta vastanneet? Kävivätkö merikalastajat nautinnoilla erämaajärvillä?

Kyllä ne maanviljelijät olivat niitä, jotka joutuivat muuttamaan kotoa pois, kun aikuistuivat, eivät merikalastajat. Eipä tästäkään ole minulla tutkimustulosta, mutta onko sinulla?

[jussipussi]

Minun pohdintani on pelkää haparointia ,eli jotenki näin että aluksi vetovoimana oli resurssit eli hylkeet ja suuret joet kaloineen ja nämät houkutteli tulijoita joille merenkulku oli tuttua ja he toivat nimistöä.Samaan aikaan tai tämän liikeen seurauksena kruunu teki omat liikeensä .

Jatkona mainittakoon että hylkeenpyynti sanasto on varmaanki vanhenpaa saamelaista perua eli hylkeitä on varmaanki pyydetty perämerellä toki ennenki.

Haparointiahan tämä kaikilla on. Myös Sigfridillä vaikka muuta yrittää väittää. Hylkeenpyyntisanasto olisikin mielenkiintoinen kohde.

[Sigfrid]

Minun pohdintani on pelkää haparointia ,eli jotenki näin että aluksi vetovoimana oli resurssit eli hylkeet ja suuret joet kaloineen ja nämät houkutteli tulijoita joille merenkulku oli tuttua ja he toivat nimistöä.Samaan aikaan tai tämän liikeen seurauksena kruunu teki omat liikeensä .

Juuri noin. Kruunun toimet johtivat koko Suomen asuttamiseen. Etelän väki kävi lohi-, hylje ym. retkillä ja talvella hyvien turkisten toivossa pohjoisessa ennen vakinaista asutusta.

[Sigfrid]

Minun pohdintani on pelkää haparointia ,eli jotenki näin että aluksi vetovoimana oli resurssit eli hylkeet ja suuret joet kaloineen ja nämät houkutteli tulijoita joille merenkulku oli tuttua ja he toivat nimistöä.Samaan aikaan tai tämän liikeen seurauksena kruunu teki omat liikeensä .

Jatkona mainittakoon että hylkeenpyynti sanasto on varmaanki vanhenpaa saamelaista perua eli hylkeitä on varmaanki pyydetty perämerellä toki ennenki.

Haparointiahan tämä kaikilla on. Myös Sigfridillä vaikka muuta yrittää väittää. Hylkeenpyyntisanasto olisikin mielenkiintoinen kohde.

Se mitä lukee historiankirjoissa ei ole minun haparointiani, vaan tutkijoiden. Sinua lainatakseni

[Sigfrid]

Minun pohdintani on pelkää haparointia ,eli jotenki näin että aluksi vetovoimana oli resurssit eli hylkeet ja suuret joet kaloineen ja nämät houkutteli tulijoita joille merenkulku oli tuttua ja he toivat nimistöä.Samaan aikaan tai tämän liikeen seurauksena kruunu teki omat liikeensä .

Jatkona mainittakoon että hylkeenpyynti sanasto on varmaanki vanhenpaa saamelaista perua eli hylkeitä on varmaanki pyydetty perämerellä toki ennenki.

Hylkeenpyyntiä kyllä harjoitettiin aina Viroa myöten. Siis talvipyyntiä. Ilmasto oli ajoittain kylmempi ja meri jäässä nykyistä etelänpänä.

[Sigfrid]

Vanhimmat verokirjat ovat etelässä 1400-luvulta ja pohjoisessa 1500-luvun alkupuolelta. Ne selittävät hyvin talonnimiyhteyden, kuten Salon ja Vihannin Pere-nimet ja paljon muita.

Jep, en kiistä enkä epäile tietojasi näiltä osin, mutta mitä lisäarvoa nämä tuovat pölläkeskusteluun?

Voit käydä pöllä-keskustelua, johon en halua rajoittua

Veikkailet aika paljon. ja sinulla on paljon uskomuksia. Rannikolta muutettiin sisämaahan, ainakin historioitsijoiden mukaan. Syy oli aluksi nautintaoikeuksien säilyttäminen, elettiin edelleen sekataloutta, jossa maanviljelys kattoi vain osan tuloista. Metsästys ja hauen kalastus esimerkiksi Oulujärvestä oli osa vuotuista elinkeinoa. Esimerkiksi Salo/Raahen nautinta ulottui vielä Brahen aikaan Oulunjärvelle asti. Siitä on vanhoja dokumentteja.

No joo, myönnetään. Pakko on jossain määrin veikata. Mielestäni kuitenkin perustelin fity-fifty tilanteessa miksi pidän Savoa todennäköisempänä. Veikkaat itsekin toisinaan. En pidä sitä pahana, silloin myönnetään, että asia ei ole varma, mutta jollain perusteella valinta kallistuu siihen mitä veikataan.

Mitä uskomuksia? Tähän kaipaan tarkennuksia.

Kyllä, rannikolta muutettiin sisämaahan, mutta olivatko ne näitä kalastajia vaiko maanviljelijöitä? Olivatko sisämaan nautinnoista huolehtivat samoja, kuin merikalastuksesta vastanneet? Kävivätkö merikalastajat nautinnoilla erämaajärvillä?

Kyllä ne maanviljelijät olivat niitä, jotka joutuivat muuttamaan kotoa pois, kun aikuistuivat, eivät merikalastajat. Eipä tästäkään ole minulla tutkimustulosta, mutta onko sinulla?

Vielä 1500-luvulla ei Perämerellä ollut pelkästään maanviljelykseen perustuvia talouksia. Taloudet tekivät töitä ympäri vuoden, kesällä viljeltiin ja kalastettiin (järvi-joki-meri), talvella metsästettiin turkiksia ja riistaa. Merikalastuksen lisäksi kalastettiin järvistä kutuaikaan haukea, joista lohta. Lisäksi pidettiin karjaa ja hevosta/sia, jotka paitsi tuottivat lihaa ja maitoa, myös lannoitetta pelloille ja jopa lämmittivät taloa

Sitten ilmeisesti juuri asutuksen kasvu (erämaat asutettiin) ja maanmuokkausvälineiden kehitys lisäsi maanviljelyksen osuutta.

[jussipussi]

Vanhimmat verokirjat ovat etelässä 1400-luvulta ja pohjoisessa 1500-luvun alkupuolelta. Ne selittävät hyvin talonnimiyhteyden, kuten Salon ja Vihannin Pere-nimet ja paljon muita.

Jep, en kiistä enkä epäile tietojasi näiltä osin, mutta mitä lisäarvoa nämä tuovat pölläkeskusteluun?

Voit käydä pöllä-keskustelua, johon en halua rajoittua

Eli kommenttisi verokirjoista on tasoa: "lisäksi tiedän seuraavaa". Muuten, historiankirjojen mukaan Tornionjoen regaleoikeus perustuu väärennökseen.

Vielä 1500-luvulla ei ollut pelkästään maanviljelykseen perustuvia talouksia. Taloudet tekivät töitä ympäri vuoden, kesällä viljeltiin ja kalastettiin (järvi-joki-meri), talvella metsästettiin turkiksia ja riistaa. Merikalastuksen lisäksi kalastettiin järvistä kutuaikaan haukea, joista lohta. Lisäksi pidettiin karjaa ha hevosta, jotka paitsi tuottivat lihaa ja maitoa, myös lannoitetta pelloille ja jopa lämmittivät taloa

[/quote][/quote]

Onko näin? Kyllä tuolloin oli jo eriytyneet merikalastajat. Tietenkin tavallinen tilallinen menetteli noin, mutta kyllä 1500-luvulla on ollut rannikolla merikalastuksella toimeentulevia. Sellaiset, jotka asuivar meren rannalla saivat sieltä särvintä, haukeakin siellä on aina ollut. Miksi he olisivat niitä metsäjärvistä noutaneet?

[jussipussi]

Toivottavasti huomasitte, että nostin keskusteluni tason samalle viivalle Sigfridin kanssa edellisessä postissani.

[Sigfrid]

[

Onko näin? Kyllä tuolloin oli jo eriytyneet merikalastajat. Tietenkin tavallinen tilallinen menetteli noin, mutta kyllä 1500-luvulla on ollut rannikolla merikalastuksella toimeentulevia. Sellaiset, jotka asuivar meren rannalla saivat sieltä särvintä, haukeakin siellä on aina ollut. Miksi he olisivat niitä metsäjärvistä noutaneet?

Merikalastus oli tietenkin yksi elinkeino, sekin sesonkiluonteinen. Järvihauki oli kiinnostava, koska siitä saadut saaliit olivat isoja verrattuna työmäärään. Sehän oli hyvin sesonkiluonteista verrattuna merikalastukseenkin. Saattaa huvittaa, mutta hauella oli vientimarkkinoita Saksaan asti. Tarvittiin tavallaan valuuttaa suolaa ja vaatteita varten.

[Kinaporin kalifi]

Ennen länsisuomalaisia Perämerellä asui kainulaisia, heidän kieltään emme tiedä.

Huhujen mukaan asiaa sivuten julkaistaan tutkimus, osana Levänluhta-projektia. Tutkimusalue vaikutti varsin kiinnostavalta ja saattaa myös ehkä hieman hipaista tätäkin keskustelua.

P.S. kun Lounais-Suomen pöllät ovat keskittynyt, mutta alueelle ilmeisen epätyypillinen ja suhteessa maannousemaan kaiketi nuori nimityyppi, voisi ehkä olla mahdollista että ne ovat sinne muuttaneiden pohjoispohjalaisten tuomia?

[Sigfrid]

Toivottavasti huomasitte, että nostin keskusteluni tason samalle viivalle Sigfridin kanssa edellisessä postissani.

Kiitos mahtavasti myönnytyksestä. Olen otettu

[jussipussi]

Ennen länsisuomalaisia Perämerellä asui kainulaisia, heidän kieltään emme tiedä.

Huhujen mukaan asiaa sivuten julkaistaan tutkimus, osana Levänluhta-projektia. Tutkimusalue vaikutti varsin kiinnostavalta ja saattaa myös ehkä hieman hipaista tätäkin keskustelua.

P.S. kun Lounais-Suomen pöllät ovat keskittynyt, mutta alueelle ilmeisen epätyypillinen ja suhteessa maannousemaan kaiketi nuori nimityyppi, voisi ehkä olla mahdollista että ne ovat sinne muuttaneiden pohjoispohjalaisten tuomia?

Nyt minä nostan kädet ylös Pöllän suhteen. Minulla ei oikeastaan ole enää mitään käsitystä siitä mikä sen alkuperä on, eikä siitä miten se on levinnyt nykyisille sijoilleen. Keskustelusta oli kuitenkin se hyöty, että opin uuden sanan.

Kiinnostavaa tutkimusta tulossa siis.

[Sigfrid]

[

Onko näin? Kyllä tuolloin oli jo eriytyneet merikalastajat. Tietenkin tavallinen tilallinen menetteli noin, mutta kyllä 1500-luvulla on ollut rannikolla merikalastuksella toimeentulevia. Sellaiset, jotka asuivar meren rannalla saivat sieltä särvintä, haukeakin siellä on aina ollut. Miksi he olisivat niitä metsäjärvistä noutaneet?

Merikalastus oli tietenkin yksi elinkeino, sekin sesonkiluonteinen. Järvihauki oli kiinnostava, koska siitä saadut saaliit olivat isoja verrattuna työmäärään. Sehän oli hyvin sesonkiluonteista verrattuna merikalastukseenkin. Saattaa huvittaa, mutta hauella oli vientimarkkinoita Saksaan asti. Tarvittiin tavallaan valuuttaa suolaa ja vaatteita varten.

Ammattikalastus on nuori elinkeino 1900luvun alkuun asti perämerellä kalastus oli osa omavarais taloutta jonka juuret ovat ties kuinka kaukana.Kruunuhan patisti verotuksella väen haukien perään.

Haukea vietiin katolisiin maihin, joissa pidettiin paastoa. Näin olen lukenut. Se saattoi olla syy kruunun toimiin.

[Kinaporin kalifi]

Nyt minä nostan kädet ylös Pöllän suhteen. Minulla ei oikeastaan ole enää mitään käsitystä siitä mikä sen alkuperä on, eikä siitä miten se on levinnyt nykyisille sijoilleen. Keskustelusta oli kuitenkin se hyöty, että opin uuden sanan.

Kiinnostavaa tutkimusta tulossa siis.

Ehkä asia etenee, jonkun toimesta. Itse oikeastaan epäilen että kyse on ns. X-kielen l. merjankaltaisen jäljestä sekä sanastossa ja paikannimissä, sana on muuntuneena periytynyt eri murrealueille.