Kalevanserkku kirjoitti:Näsijärvessä on Hornu-niminen saari. Kon paikallisessa kielenkäytössä ei tunneta tällaista sanaa, tekee mieli yhdistää se sanaan horna, jota jonkin verran on käytetty lähiseudun paikkoja nimettäessä. Joskus horna-pesyeessä on myös pitkä o kuten Karkun Hoorniossa, ainakin toisinaan. Hornaa ja horniotakin lienee käytetty useimmiten jollain tavoin jylhien paikkojen nimissä. Oliko se nyt Hämeenkyrössä, jossa on Penjamin horna -niminen rotko.
...
Entäpä jos Näsijärven seudulla on kyseisen saaren nimenantoaikoihin liikuskellut aunuksenkarjalaisia kauppamiehiä ja mahdollisesti muitakin sikäläisiä ihmisiä, jotka ovat tämän nimen antaneet? Ehkäpä saari on ollut tämän väen tukikohta?
Kalevanserkku kirjoitti:Täten selitettynä Hornu olisi siis toinen kielellinen merkki karjalaisten (lähetyssaarnaajien ja/tai kauppamiesten) liikkumisesta muinais-Pirkkalan sydänseuduilla. Toinen olisi aikaisemmin esittämäni Pohto< Bogdan/Bohdan.
Pertinax kirjoitti:On siellä muitakin omituisia nimiä kuten: Vertuu
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 66&lang=fi
Kinaporin kalifi kirjoitti:Voisiko horna olla lainasana? Hornun saarella ja Kitroninhornassa olisi silloin ollut ehkä vaikkapa ortodoksimunkin kammio. EDIT. Voi olla kaukaa haettua, mutta ehkä uskalikko pystyi rakentamaan sellaisen jopa entisen hiiden tai hornan liepeille, pyhälle paikalle.
Horna perustuisi sanajuureen gor'n' l. ylhäällä, korkea, joka on ainakin Halla-Ahon mukaan perusta sanalle gornica, huone, kamari. Gor'n' on ilmeisesti myös tuottanut sana gor(n?)a l. vuori.
Venäjän ja suomen välinen g- ja h-äänteiden vaihtelu on tuttua ainakin silloin, kun venäläinen yrittää ääntää suomen h-äännettä, mutta ehkä se voisi olla yleisemminkin mahdollista. Gornica-sana on ilmeisesti pohjana myös Turun Kaarnitalle, joka on myös saari, mikseipä siis luostarisaari. Lainautuminen olisi siis ollut jossain määrin horjuvaa, sekä h- että k-äänteiden pohjalta tai sitten gor'n' on lainautunut muodossa horna, gornica taas ainakin muodossa kaarnitta, ehkäpä vielä eri aikoina.
P.S. mielenkiintoista että länsislaavissa proto-slaavin gor'n' on ajautunut h-alkuisiin muotoihin, mm.:
http://en.wiktionary.org/wiki/horn%C3%AD
Ehkä horna lainasanana liittyykin siihen länsislaavin piirteitä omaavaan, myöhäisemmän Novgorodinmaan varhaiseen slaaviin, josta on todettu olevan jälkiä muissakin lainasanoissa? Hora länsislaavissa tarkoittaa ilmeisesti nykyisellään paitsi vuorta, myös yleensä metsäistä seutua, siis hieman samoja asioita kuin hiisikin alkuaan. Horna olisi siis ehkä lainasanaan perustuva vastine sanalle hiisi.
pektopah kirjoitti:Ehkä Hornu tulee muinaisskandinaavin kulmaa tarkoittavasta sanasta horn? Ainakin Kulma-nimisten paikannimien (33 kpl) lähellä on aina joku Horn-alkuinen paikannimi (54 kpl):
Kalevanserkku kirjoitti:Kiintoisa kartta. Kulma kuitenkin on kovin yleinen sana seutua tarkoittamassa. Siinä missä eteläpohjalainen sanoo "näillä lakeuksilla", metsäisempien seutujen asukkaat puhuvat "näistä meidän kulmista" tms.
Jaska kirjoitti:Horna-sanalle on SSA:n mukaan ehdotettu sekä slaavilaista (juuri tuo gorn, goron 'ahjo, liesi') että germaanista selitystä (horn 'sarvi'), mutta toistaiseksi niitä ei pidetä vakuuttavina. Länsislaavilainen selitys voisi siksi ollakin penkomisen arvoinen.
Kalevanserkku kirjoitti:Kun muinais-Pirkkala sulki piiriinsä koko Näsijärven ja luultavimmin myös Pyhäjärven, oli kyseessä valtava alue, jonka erämaat ulottuivat ainakin nykyiseen Lehtimäen pitäjään asti. Ehkä pidemmällekin. Mainitsen tämän koska Pirkkalaa sivuavissa keskusteluissa tämä joskus unohdetaan, ja esimerkiksi ruotsalainen Steckzén 1965 väitöskirjassaan vähätteli Pirkkalaa, ilmeisesti kuvitellen sen olleen keskiajallakin saman kokoinen kuin nykyinen Tampereen kyljessä kyyhöttävä pieni Pirkkalan kunta.
Horna-paikannimistä vielä sen verran, että Pinsiössä sijaitsevan Matalusjärven raannalla on vanha Hämeenkyrön ja Pirkkalan rajamerkki, jonka nimi on Hornion nenä. Mitähän mahtaa hornio tuossa yhteydessä tarkoittaa?
Sitten Pirkkalan seudun ja ortodoksisen Karjalan yhteyksistä. Nykyisen Pirkkalan naapurissa on Lempäälän pitäjä (jonka kivikirkko muuten on rakennettu 1502-1505). Pohjois-Inkerissä Siestarjokeen eli Rajajokeen ulottuu Lempaalan pitäjä, jonka asukkaista ainakin osa vielä 1800-luvulla oli ortodoksisia karjalanpuhujia. Jos muistan oikein, sieltä oli alunperin kotoisin myös Larin Paraske.
Voisiko Lempäälän ja Lempaalan nimien samankaltaisuus olla pelkkää sattumaa? Tekisi kyllä mieli lukea Lempäälä nimi yhdeksi muinaisesta ortodoksiyhteydestä kertoviin todistuskappaleisiin.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Horna-paikannimistä vielä sen verran, että Pinsiössä sijaitsevan Matalusjärven raannalla on vanha Hämeenkyrön ja Pirkkalan rajamerkki, jonka nimi on Hornion nenä. Mitähän mahtaa hornio tuossa yhteydessä tarkoittaa?
Olisiko Hornio tässä kivistä kasattu ( vrt. gor'n'-> gora) kummelin kaltainen rajamerkki, jonka päällä voi tietysti vaikka pitää tultakin?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Kun muinais-Pirkkala sulki piiriinsä koko Näsijärven ja luultavimmin myös Pyhäjärven, oli kyseessä valtava alue, jonka erämaat ulottuivat ainakin nykyiseen Lehtimäen pitäjään asti. Ehkä pidemmällekin. Mainitsen tämän koska Pirkkalaa sivuavissa keskusteluissa tämä joskus unohdetaan, ja esimerkiksi ruotsalainen Steckzén 1965 väitöskirjassaan vähätteli Pirkkalaa, ilmeisesti kuvitellen sen olleen keskiajallakin saman kokoinen kuin nykyinen Tampereen kyljessä kyyhöttävä pieni Pirkkalan kunta.
Sitten Pirkkalan seudun ja ortodoksisen Karjalan yhteyksistä. Nykyisen Pirkkalan naapurissa on Lempäälän pitäjä (jonka kivikirkko muuten on rakennettu 1502-1505). Pohjois-Inkerissä Siestarjokeen eli Rajajokeen ulottuu Lempaalan pitäjä, jonka asukkaista ainakin osa vielä 1800-luvulla oli ortodoksisia karjalanpuhujia. Jos muistan oikein, sieltä oli alunperin kotoisin myös Larin Paraske.
Voisiko Lempäälän ja Lempaalan nimien samankaltaisuus olla pelkkää sattumaa? Tekisi kyllä mieli lukea Lempäälä nimi yhdeksi muinaisesta ortodoksiyhteydestä kertoviin todistuskappaleisiin.
Kuuluuko Vesilahti ja sen Sakoinen tähän Pirkkalaan? Jos kuuluu, sille löytyisi ehkä nimipari Vuoksenlaakson Sakkolasta ja näitä sivuaisivat taas Vesilahden Sakoisten vieressä olevat Karhola-nimet ja Kannaksen Sakkolan ympäristön Karhola-Korhola-nimet.
Kalevanserkku kirjoitti:Kun muinais-Pirkkala sulki piiriinsä koko Näsijärven ja luultavimmin myös Pyhäjärven, oli kyseessä valtava alue, jonka erämaat ulottuivat ainakin nykyiseen Lehtimäen pitäjään asti. Ehkä pidemmällekin. Mainitsen tämän koska Pirkkalaa sivuavissa keskusteluissa tämä joskus unohdetaan, ja esimerkiksi ruotsalainen Steckzén 1965 väitöskirjassaan vähätteli Pirkkalaa, ilmeisesti kuvitellen sen olleen keskiajallakin saman kokoinen kuin nykyinen Tampereen kyljessä kyyhöttävä pieni Pirkkalan kunta.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 14 vierailijaa