Näsijärven Hornu

[jussipussi]

Siis: vetisten maastokohteiden nimistön tutkiminen on ihan mielekästä puuhaa. Eräs tavoite on etsiä nimistöä, joka on levinnyt saman oletetun/tunnistetun kantasanan pohjalta eri suuntiin, mutta muuntuneissa muodoissa, rajaten nimistön siten että se yhdistää samankaltaisia maastokohteita, esim. soita tai soistuneita lahtia. Siksi pöllä, "heinäsuo" ja pöllä, "pieni saari" eivät kuulu samaan nimisikermään, kuten eivät viron sanat palo, "heinäinen suo" ja palo, "palanut maa". Näissä tapauksissa sanastoa on käyttänyt/levittänyt eri ryhmä.

Viimeinen, lihavoitu kohta on oleellinen suhteessa mahdollisiin bala, pala...bolo > palo tai ?po(o)la ?>puol- ja toisaalta >pölö- sekä mala > ?malo ja ?mo(o)lV, muola sekä toisaalta > mölö-tyypin kehityskulkuihin/periytymisiin/lainautumisiin. Mahdollinen selitys näille nimille maastossa on esim. Kalmistonmäen substraattiaines Kaakkois-Suomessa, inkerois- tai vörolaisvaikutteet tms.

Sellain pöllähti mieleeni, kun katselin lounaan pölliä, että ne tosiaan ovat saaria ja pieniä sellaisia, enemmänkin luotoja. Ne ovat olleet veden pinnalla vain korkeintaan muutamia satoja vuosia, eli nimeäminen on ollut hyvinkin myöhäistä. Kuitenkin matalikot kasvavat usein ensin ruohoa, joten voisiko niillä olla tätä kautta yhteys muihin pölliin?

[jussipussi]

Eihän Torniojokilaakson ja Limingan eteläpuolinen migraatio väestö samaa ole ollut. Torniojokilaaksoon siirtyi sisämaan pirkkalaisia, asiaa on käsitelty edellämainitsemallani tavalla tilanimien tutkimuksella. Limingan eteläpuolinen väestö tuli Varsinais-Suomen ja Satakunnan rannikolta. Tämäkin näkyy tilanimissä ja tutkimuksissa, pl. Vahtola.

No, ei ollut. Taas putosin kärryiltä. Mihin tällä vastauksella viittaat?

[Sigfrid]

Uskotko, että karttapaikalta valitsemasi paikannimet edustavat riittävää näytettä kattavan asutusteorian tueksi? Ja jos eivät, niin että tulkintasi korvaa riittävän aineiston?

Epäilen että jankutat asiasta lähinnä siksi, että haluat kiistää savokarjalaisvaikutuksen Pohjois-Pohjanmaalla. Se on turhaa, se ei tule onnistumaan. Muuten ja ainakin muille, tarjoaa Rahkosen väitöskirja metodologista pohjaa, asiasta kiinnostuneet voivat lisäksi tutkia esim. Saarikiven erinomaista Substrata Uralicaa tms.:

" There may be only a few dozens of motifs in frequently repeated stems of hydronyms (see Kiviniemi 1990: 188–189; Saarikivi 2004b: 181–187; 2006b: 18–21). If the number of toponyms belonging to the same type is sufficient, it is possible to observe regularities or irregularities in the structure, phonology and morphology (see Matveev 2001: 73–75 ).

...There are lakes, rivers, brooks, etc., which are named according to a regular semantic criterion, in many cases on the grounds of specialized geographical terms...However, there must be a sufficient number of this type of material and their topographical position must be regular.

...The study of formants is very useful (Matveev 2001; 2004; Mullonen 2002: 191–228;
Saarikivi 2006b: 29–34).

...The principle presented by Salmons (1992: 267), Ageeva (1989) and Saarikivi (2006b: 15) is essential in my work when determining whether a toponym is a substrate name. That is, irregular phonetic correspondences occur between the languages or dialects which reflect similar toponyms or loanwords originating in a substrate language."

https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=1

Siis: vetisten maastokohteiden nimistön tutkiminen on ihan mielekästä puuhaa. Eräs tavoite on etsiä nimistöä, joka on levinnyt saman oletetun/tunnistetun kantasanan pohjalta eri suuntiin, mutta muuntuneissa muodoissa, rajaten nimistön siten että se yhdistää samankaltaisia maastokohteita, esim. soita tai soistuneita lahtia. Siksi pöllä, "heinäsuo" ja pöllä, "pieni saari" eivät kuulu samaan nimisikermään, kuten eivät viron sanat palo, "heinäinen suo" ja palo, "palanut maa". Näissä tapauksissa sanastoa on käyttänyt/levittänyt eri ryhmä.

Viimeinen, lihavoitu kohta on oleellinen suhteessa mahdollisiin bala, pala...bolo > palo tai ?po(o)la ?>puol- ja toisaalta >pölö- sekä mala > ?malo ja ?mo(o)lV, muola sekä toisaalta > mölö-tyypin kehityskulkuihin/periytymisiin/lainautumisiin. Mahdollinen selitys näille nimille maastossa on esim. Kalmistonmäen substraattiaines Kaakkois-Suomessa, inkerois- tai vörolaisvaikutteet tms.

Nyt kerrot metodeista, joita jätät itse systemaattisesti soveltamatta. Ei se tee sinusta tutkijaa että kopipastaat muiden metodeja. Esimerkiksi, jos viitsit tutkia noita rannikon sisämaan pöllä-alkuisia nimiä, niin huomaat(huomaisit) sen olevan kirjava joukko kaikenlaisia luontonimi genetiivillä Pöllän. Se johtuu siitä, että paikat nimettiin tilan nimen mukaan, ei tilan nimen vanhan merkityksen mukaan.

Totean edelleen ettet käytä systemaattisia enetelmiä, ja sitten syytät minua mielivaltaisesti mielipiteistä, joita en ole esittänyt..

[Sigfrid]

Eihän Torniojokilaakson ja Limingan eteläpuolinen migraatio väestö samaa ole ollut. Torniojokilaaksoon siirtyi sisämaan pirkkalaisia, asiaa on käsitelty edellämainitsemallani tavalla tilanimien tutkimuksella. Limingan eteläpuolinen väestö tuli Varsinais-Suomen ja Satakunnan rannikolta. Tämäkin näkyy tilanimissä ja tutkimuksissa, pl. Vahtola.

No, ei ollut. Taas putosin kärryiltä. Mihin tällä vastauksella viittaat?

No koska muunkin nimistön mukaan Torniojokilaakson asutus tuli eri alueelta kuin Limingan eteläpuolinen, niin nimistössäkin on eroa. Pöllä on tuntematon sana Pirknamaalla ja tunnetaan rannikolla. Toistan, Limingan eteläpuolinen asutusnimisto viittaa etelän rannikolle, Torniojokilaakson vähäiseltä osin.

[Kinaporin kalifi]

Nyt kerrot metodeista, joita jätät itse systemaattisesti soveltamatta. Ei se tee sinusta tutkijaa että kopipastaat muiden metodeja. Esimerkiksi, jos viitsit tutkia noita rannikon sisämaan pöllä-alkuisia nimiä, niin huomaat(huomaisit) sen olevan kirjava joukko kaikenlaisia luontonimi genetiivillä Pöllän. Se johtuu siitä, että paikat nimettiin tilan nimen mukaan, ei tilan nimen vanhan merkityksen mukaan.

Totean edelleen ettet käytä systemaattisia enetelmiä, ja sitten syytät minua mielivaltaisesti mielipiteistä, joita en ole esittänyt..

Jaha, nyt jo määrittelet kuka on tutkija?

[Sigfrid]

Siis: vetisten maastokohteiden nimistön tutkiminen on ihan mielekästä puuhaa. Eräs tavoite on etsiä nimistöä, joka on levinnyt saman oletetun/tunnistetun kantasanan pohjalta eri suuntiin, mutta muuntuneissa muodoissa, rajaten nimistön siten että se yhdistää samankaltaisia maastokohteita, esim. soita tai soistuneita lahtia. Siksi pöllä, "heinäsuo" ja pöllä, "pieni saari" eivät kuulu samaan nimisikermään, kuten eivät viron sanat palo, "heinäinen suo" ja palo, "palanut maa". Näissä tapauksissa sanastoa on käyttänyt/levittänyt eri ryhmä.

Viimeinen, lihavoitu kohta on oleellinen suhteessa mahdollisiin bala, pala...bolo > palo tai ?po(o)la ?>puol- ja toisaalta >pölö- sekä mala > ?malo ja ?mo(o)lV, muola sekä toisaalta > mölö-tyypin kehityskulkuihin/periytymisiin/lainautumisiin. Mahdollinen selitys näille nimille maastossa on esim. Kalmistonmäen substraattiaines Kaakkois-Suomessa, inkerois- tai vörolaisvaikutteet tms.

Sellain pöllähti mieleeni, kun katselin lounaan pölliä, että ne tosiaan ovat saaria ja pieniä sellaisia, enemmänkin luotoja. Ne ovat olleet veden pinnalla vain korkeintaan muutamia satoja vuosia, eli nimeäminen on ollut hyvinkin myöhäistä. Kuitenkin matalikot kasvavat usein ensin ruohoa, joten voisiko niillä olla tätä kautta yhteys muihin pölliin?

Olet oikeassa ja asialle on Occamin partaveitsimäinen selitys; Pöllä on rannikolla tarkoittanut karia, joten on luonnollista nimetä kari pölläksi

[jussipussi]

Siis: vetisten maastokohteiden nimistön tutkiminen on ihan mielekästä puuhaa. Eräs tavoite on etsiä nimistöä, joka on levinnyt saman oletetun/tunnistetun kantasanan pohjalta eri suuntiin, mutta muuntuneissa muodoissa, rajaten nimistön siten että se yhdistää samankaltaisia maastokohteita, esim. soita tai soistuneita lahtia. Siksi pöllä, "heinäsuo" ja pöllä, "pieni saari" eivät kuulu samaan nimisikermään, kuten eivät viron sanat palo, "heinäinen suo" ja palo, "palanut maa". Näissä tapauksissa sanastoa on käyttänyt/levittänyt eri ryhmä.

Viimeinen, lihavoitu kohta on oleellinen suhteessa mahdollisiin bala, pala...bolo > palo tai ?po(o)la ?>puol- ja toisaalta >pölö- sekä mala > ?malo ja ?mo(o)lV, muola sekä toisaalta > mölö-tyypin kehityskulkuihin/periytymisiin/lainautumisiin. Mahdollinen selitys näille nimille maastossa on esim. Kalmistonmäen substraattiaines Kaakkois-Suomessa, inkerois- tai vörolaisvaikutteet tms.

Sellain pöllähti mieleeni, kun katselin lounaan pölliä, että ne tosiaan ovat saaria ja pieniä sellaisia, enemmänkin luotoja. Ne ovat olleet veden pinnalla vain korkeintaan muutamia satoja vuosia, eli nimeäminen on ollut hyvinkin myöhäistä. Kuitenkin matalikot kasvavat usein ensin ruohoa, joten voisiko niillä olla tätä kautta yhteys muihin pölliin?

Olet oikeassa ja asialle on Occamin partaveitsimäinen selitys; Pöllä on rannikolla tarkoittanut karia, joten on luonnollista nimetä kari pölläksi

Hymiöstä huolimatta vaisu selitys. Jos se on tarkoittanut karia, niin miksi vain muutama on nimetty sillä termillä ja miksi vain nuoria paikkoja?

[Sigfrid]

Nyt kerrot metodeista, joita jätät itse systemaattisesti soveltamatta. Ei se tee sinusta tutkijaa että kopipastaat muiden metodeja. Esimerkiksi, jos viitsit tutkia noita rannikon sisämaan pöllä-alkuisia nimiä, niin huomaat(huomaisit) sen olevan kirjava joukko kaikenlaisia luontonimi genetiivillä Pöllän. Se johtuu siitä, että paikat nimettiin tilan nimen mukaan, ei tilan nimen vanhan merkityksen mukaan.

Totean edelleen ettet käytä systemaattisia enetelmiä, ja sitten syytät minua mielivaltaisesti mielipiteistä, joita en ole esittänyt..

Jaha, nyt jo määrittelet kuka on tutkija?[/quote]

Käyttämistäsi menetelmistä näkee sen. Et huomannut, tarkoituksella tai tavoiteasettelusi vuoksi, tuon alueen Pöllän-alkuisten luontonimien liittyvän kaikenlaisiin luontoesiintymiin. Sensijaan näit vain suot. Suo siellä vetelä täällä, se seuraa jos ei noudata menetelmiä.

[Sigfrid]

Sellain pöllähti mieleeni, kun katselin lounaan pölliä, että ne tosiaan ovat saaria ja pieniä sellaisia, enemmänkin luotoja. Ne ovat olleet veden pinnalla vain korkeintaan muutamia satoja vuosia, eli nimeäminen on ollut hyvinkin myöhäistä. Kuitenkin matalikot kasvavat usein ensin ruohoa, joten voisiko niillä olla tätä kautta yhteys muihin pölliin?

Olet oikeassa ja asialle on Occamin partaveitsimäinen selitys; Pöllä on rannikolla tarkoittanut karia, joten on luonnollista nimetä kari pölläksi

Hymiöstä huolimatta vaisu selitys. Jos se on tarkoittanut karia, niin miksi vain muutama on nimetty sillä termillä ja miksi vain nuoria paikkoja?

Ja että vaisu? Jos karin nimi on useamman kerran Pöllä, niin olisiko siellä suo tai olisiko se omistusnimi, kuten pohjoisessa, siis Pöllänpöllä Selitys on varsin yksinkertainen, jos ei halua sepittää historiaa.


Idässä pelkkä Pöllä esiintyy talonnimenä/sukunimenä, savolaisittain Pöllänen. Veikkaan, että se on alkuaan tullut Kannakselta, jossa oli keskiajalla samaa nimistöä Lounais-Suomen kanssa.

[jussipussi]

Ja että vaisu? Jos karin nimi on useamman kerran Pöllä, niin olisiko siellä suo tai olisiko se omistusnimi, kuten pohjoisessa, siis Pöllänpöllä Selitys on varsin yksinkertainen, jos ei halua sepittää historiaa.


Idässä pelkkä Pöllä esiintyy talonnimenä/sukunimenä, savolaisittain Pöllänen. Veikkaan, että se on alkuaan tullut Kannakselta, jossa oli keskiajalla samaa nimistöä Lounais-Suomen kanssa.

No todella vaisu. Jos se onkin tarkoittanut karia niin miksi vain muutama paikka? Ja edelleen mikä väestö niitä olisi nimennyt ottaen huomioon, että ne ovat nousseet merestä vain muutama sata vuotta sitten?

Tarkastelin karttapaikkaa lisää. Jos katsotaan pelkkää pöllä nimeä niin kyllä se on lähes poikkeuksetta pieni saari tai talon nimi. Talon nimet jätetään tarkastelusta pois, joten eiköhän se tarkoita joka paikassa saarta. Muut pöllät vaativat sitten yksityiskohtaisempaa tarkastelua.

[Sigfrid]

Ja että vaisu? Jos karin nimi on useamman kerran Pöllä, niin olisiko siellä suo tai olisiko se omistusnimi, kuten pohjoisessa, siis Pöllänpöllä Selitys on varsin yksinkertainen, jos ei halua sepittää historiaa.


Idässä pelkkä Pöllä esiintyy talonnimenä/sukunimenä, savolaisittain Pöllänen. Veikkaan, että se on alkuaan tullut Kannakselta, jossa oli keskiajalla samaa nimistöä Lounais-Suomen kanssa.

No todella vaisu. Jos se onkin tarkoittanut karia niin miksi vain muutama paikka? Ja edelleen mikä väestö niitä olisi nimennyt ottaen huomioon, että ne ovat nousseet merestä vain muutama sata vuotta sitten?

No ainakin 700 vuotta sitten pöllä on ollut Lounais-Suomen sanastoa, mutta ehkä hävinnyt sitten. 700 vuotta tulee tästä pohjoisen migraatiosta. Sanoja on hävinnyt kielestä ja häviää edelleen. Nyt Pöllä(nen) esiintyy pääasiassa sukunimenä, aikaisemmin vakiokäytännön mukaan tilan nimenä, josta genetiiviset paikannimet Pöllän*. Nykysuomessa pöllä on kari ja Kari myös sukunimi. Etunimi Karin etymologia on toinen.

Tarkastelin karttapaikkaa lisää. Jos katsotaan pelkkää pöllä nimeä niin kyllä se on lähes poikkeuksetta pieni saari tai talon nimi. Talon nimet jätetään tarkastelusta pois, joten eiköhän se tarkoita joka paikassa saarta. Muut pöllät vaativat sitten yksityiskohtaisempaa tarkastelua.

Kyllä. Nyt pitäisi vain tarkentaa oliko saari nimeämishetkellä kari vai saari. Talonnimenä se on muinaisajan Saari tai Kari.

[Sigfrid]

Minä en ainakaan ole tutkia mutta oma kohtasia kokemuksia on pöllä nimisistä paikoista, perämerellä pöllä nimiset paikat kuvailisin matalarantisiksi ja suojaisiksi erotukseksi pauhoista jotka ovat altiita merenkäynille.Tosin pöllä on voinut kertoa kasvilsuudestakin se selittäisi nimen esiintymistä rannikolla ja soilla molemmissa esiintyy samantyypistä niittyä.ps kareja ei juuri perämerellä tunneta.

Kiitos, että löytyi yksi asiantuntijakin tämän jankkaamisen lisäksi Mutta muistutan vielä, että muoto Pöllän* pitää jättää talo-omistusta kuvaavaksi nimistöksi, eikä sotkea soihin, mäkiin, saariin tms.

[jussipussi]

Minusta Kalifin selitys pöllän ja muiden vastaavien alkuperästä on aivan hyvä. Samaan suuntaanhan viittaat itsekin (Sigfrid). Se, että todistelu vaatii kielitiedettä on toinen juttu. Pystynenhän on tuonut esille muutamia pointteja miksi niitä ei aivan noin suoraan voi hyväksyä kuin Kalifi ehdottaa.

Kielitieteessä on sellainen hankaluus, että pitää olla aiempaa näyttöä jostain muutoksesta murteesta tai kielestä toiseen lainautumisessa, jotta se kelpaa. Näissä Kalifin esityksissä ne näyttävät maallikosta hyvinkin läheisiltä toisilleen, mutta kielitieteilijä ei niitä voi hyväksyä, koska samanlainen muutos muissa sanoissa vastaavissa lainautumisissa puuttuu. Silti ne voivat pitää paikkansa. Tästä seuraa se, että tieteellinen näyttö jää puuttumaan kielitieteen osalta. Monesti asiansa osaavat kielitieteilijät kaivavat haluamansa näytön vaikka sitä ei aiemmin ole ollut. Sen jälkeen vastaavuudet hyväksytään yleensä mukisematta.

Aika sekavaa tekstiä. Toivottavasti ymmärsitte.

[jussipussi]

No ainakin 700 vuotta sitten pöllä on ollut Lounais-Suomen sanastoa, mutta ehkä hävinnyt sitten. 700 vuotta tulee tästä pohjoisen migraatiosta. Sanoja on hävinnyt kielestä ja häviää edelleen. Nyt Pöllä(nen) esiintyy pääasiassa sukunimenä, aikaisemmin vakiokäytännön mukaan tilan nimenä, josta genetiiviset paikannimet Pöllän*. Nykysuomessa pöllä on kari ja Kari myös sukunimi. Etunimi Karin etymologia on toinen.

Tarkenna tätä iän määritystä. Vaikuttaa kehäpäätelmältä.

Nuo rannikon pöllät ovat olleet 700 vuotta sitten veden alla, ilmeisesti kaikki, tarkastan asian.

[Kinaporin kalifi]

Sellain pöllähti mieleeni, kun katselin lounaan pölliä, että ne tosiaan ovat saaria ja pieniä sellaisia, enemmänkin luotoja. Ne ovat olleet veden pinnalla vain korkeintaan muutamia satoja vuosia, eli nimeäminen on ollut hyvinkin myöhäistä. Kuitenkin matalikot kasvavat usein ensin ruohoa, joten voisiko niillä olla tätä kautta yhteys muihin pölliin?

Tämä on tosiaan Paikannimikirjan tarjoama selitys, "heinäinen saari", sikäläisille paikoille.

[Sigfrid]

No ainakin 700 vuotta sitten pöllä on ollut Lounais-Suomen sanastoa, mutta ehkä hävinnyt sitten. 700 vuotta tulee tästä pohjoisen migraatiosta. Sanoja on hävinnyt kielestä ja häviää edelleen. Nyt Pöllä(nen) esiintyy pääasiassa sukunimenä, aikaisemmin vakiokäytännön mukaan tilan nimenä, josta genetiiviset paikannimet Pöllän*. Nykysuomessa pöllä on kari ja Kari myös sukunimi. Etunimi Karin etymologia on toinen.

Tarkenna tätä iän määritystä. Vaikuttaa kehäpäätelmältä.

Nuo rannikon pöllät ovat olleet 700 vuotta sitten veden alla, ilmeisesti kaikki, tarkastan asian.

Totesin vain, että "no ainakin 700 vuotta sitten pöllä on ollut Lounais-Suomen sanastoa, mutta ehkä hävinnyt sitten". Lauseen alkuosa: vanhojen asiakirjojen perusteella Limingan eteläpuoli asutettiin etelästä 700 vuotta sitten ja pöllä esiintyy nyt merisanastossa molemmilla alueilla. Lauseen loppuosa tarkoittaa, että se on sen jälkeen saattanut hävitä, en kirjoittanut, että se hävisi 700 vuotta sitten. Kuten Sumu kertoi, on vielä olemassa saarikäsite pöllä.

Siis, riippumatta siitä oletko oikeassa noiden paikkojen noususta meren pinnalle, on saaria/kareja voitu nimetä pölliksi myöhemminkin.

[Kinaporin kalifi]

Kielitieteessä on sellainen hankaluus, että pitää olla aiempaa näyttöä jostain muutoksesta murteesta tai kielestä toiseen lainautumisessa, jotta se kelpaa. Näissä Kalifin esityksissä ne näyttävät maallikosta hyvinkin läheisiltä toisilleen, mutta kielitieteilijä ei niitä voi hyväksyä, koska samanlainen muutos muissa sanoissa vastaavissa lainautumisissa puuttuu.

Pystynen on oikeassa, mutta lainasanoissa epätyypilliset muunnokset ja niiden rinnakkaiskehitys on tunnistettu ilmiö, asiaa on tutkinut esim. Jarva. Siitä voidaan sitten keskustella, onko lähisukukielen substraattisanasto lainasanastoa.

[Sigfrid]

Jos pöllä olisi merkinnyt esim.tietyntyn tyypistä niittyä johon vesi ajoittain nousee, merellä hyvinki tyypillistä niin luhta olisi kuvaava nimitys,luhdalla on paikan nimenä mielenkintoinen levikki menee pölläin kanssa päälekkäin mutta puuttuu perämeren rannikolta mutta syvemmällä sisämaassa tunetaan.

Näistä, osin elinkeinoihin liittyvistä maastonimistä saa mielenkiintoisia ja paljastavia karttoja. Kävin niitä joskus läpi innolla. On nimistöä, joka esiintyy vain rannikolla, on nimistöä, joka esiintyy vain sisämaassa ja jopa nimistöä, joka esiintyy vain siinä välissä pitkänä nauhana noin 50 km etäisyydellä rannikosta.

[jussipussi]

No ainakin 700 vuotta sitten pöllä on ollut Lounais-Suomen sanastoa, mutta ehkä hävinnyt sitten. 700 vuotta tulee tästä pohjoisen migraatiosta. Sanoja on hävinnyt kielestä ja häviää edelleen. Nyt Pöllä(nen) esiintyy pääasiassa sukunimenä, aikaisemmin vakiokäytännön mukaan tilan nimenä, josta genetiiviset paikannimet Pöllän*. Nykysuomessa pöllä on kari ja Kari myös sukunimi. Etunimi Karin etymologia on toinen.

Tarkenna tätä iän määritystä. Vaikuttaa kehäpäätelmältä.

Nuo rannikon pöllät ovat olleet 700 vuotta sitten veden alla, ilmeisesti kaikki, tarkastan asian.

Totesin vain, että "no ainakin 700 vuotta sitten pöllä on ollut Lounais-Suomen sanastoa, mutta ehkä hävinnyt sitten". Lauseen alkuosa: vanhojen asiakirjojen perusteella Limingan eteläpuoli asutettiin etelästä 700 vuotta sitten ja pöllä esiintyy nyt merisanastossa molemmilla alueilla. Lauseen loppuosa tarkoittaa, että se on sen jälkeen saattanut hävitä, en kirjoittanut, että se hävisi 700 vuotta sitten. Kuten Sumu kertoi, on vielä olemassa saarikäsite pöllä.

Siis, riippumatta siitä oletko oikeassa noiden paikkojen noususta meren pinnalle, on saaria/kareja voitu nimetä pölliksi myöhemminkin.

Niin totesit. Minusta se on kehäpäätelmä tai jotain sen suuntaista.

Perustelet pöllän kuuluneen lounaissuomalaiseen sanastoon 700-vuotta sitten, koska tiedetään että silloin sieltä siirtyi väkeä Limingan eteläpuoliselle seudelle ja pöllä löytyy molemmista paikoista. No ei tienkään tuollaista päätelmää voi tehdä, kun tiedetään muutakin. Pöllä on voinut siirtyä myös myöhemmin jonkin muun väestöliikkeen seurauksena. Minkä väestöliikkeen myötä pöllä siirtyi lounaasta Savoon?

Niin ja ne lounaan Pöllät kaksi kahdeksasta on ollut varmasti veden pinnalla 700-vuotta sitten. Nykyinen maan nousema on noin 6 mm vuodessa ko alueella ja sehän hidastuu kuten tiedämme, mutta noin 4 metriä on maa noussut tuossa ajassa. kaksi muuta pöllää on saattanut olla näkyvillä. Eli enimmillään niistä neljä olisi voitu nimetä jo 700 vuotta sitten. Loput myöhemmin. Eli eipä tuolla voi todistaa mitään puolesta eikä vastaan.

[Kinaporin kalifi]

Minkä väestöliikkeen myötä pöllä siirtyi lounaasta Savoon?

Yksi mahdollisuus on tukeutuminen Hämeen pöllö-nimiin, taustalla siis siis *pöllä, esimerkkinä em. Vesilahden Pöllö, ajatuksena se että ne perustuvat varhaisempiin Pollaa, Polli, Pollinlahti-tyyppisiin nimiin, < mks ?*po(o)la ?< balt pala, "heinäinen suo". Tämä sanasto olisi sitten siirtynyt hämäläisten mukana Kannakselle.

Jos merjalaisalueiden bol, pol-nimet myös perustuvat soihin, niin sanahan on voitu lainata useaan otteeseen eri paikoissa. Standardiselitys bol, pol- nimille on siis "kylä", tietääkseni ilman mitään etymologista johdosta, esim. Jahrobol, "järvikylä" vs. ehdottamani "suojärvi".