Kinaporin kalifi kirjoitti:Kriiska ja Tvauri korostavat Viron esihistoria-kirjassa (15 eur SKS:n verkkokirjakaupassa!) Virumaan ja Karjalan kaupallisia yhteyksiä, perustuen esnelöytöihin. Ehkä nämä kontaktit osin selittävät mm. Kaakkois-Suomen paikannimiä?
jussipussi kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Kriiska ja Tvauri korostavat Viron esihistoria-kirjassa (15 eur SKS:n verkkokirjakaupassa!) Virumaan ja Karjalan kaupallisia yhteyksiä, perustuen esnelöytöihin. Ehkä nämä kontaktit osin selittävät mm. Kaakkois-Suomen paikannimiä?
Melko varmasti. Aikauttivatko he noita kauppayhteyksiä?
Kinaporin kalifi kirjoitti:...The principle presented by Salmons (1992: 267), Ageeva (1989) and Saarikivi (2006b: 15) is essential in my work when determining whether a toponym is a substrate name. That is, irregular phonetic correspondences occur between the languages or dialects which reflect similar toponyms or loanwords originating in a substrate language."
Kinaporin kalifi kirjoitti:siis esim. Summajoella näin, EDIT vrt. Molovuori-Mölöjärvi:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Petri Kallio muuten ilmeisesti ehdottaa, että ns. pohjoisbaltissa olisi tapahtunut kehitys aa>oo, joten olettaen että alkuperäinen mala olisi lausuttu ensitavultaan pitkänä,
Pystynen kirjoitti:Jos substraateista ruvetaan puhumaan, niin ei tarvitse arvailla, mitäköhän substraattiporukkaa Suomessa oli. Itsekin tiedät, että olivat saamelaisia.
Ei lausuttu. Balttilaiskielissä on lyhytvokaalinen mala. Sen sijaan saamen vastine voisi jälleen toimia:; vrt. koltansaamessa muâlas 'rantasula, rantavesi'. (Neahttadigisánit tarjoaa käännöksiä 'ranta', 'vesi', mutta tämä näyttää aivan liian karkealta.)
Tällä tosin saadaan aikaiseksi korkeintaan pitkä *oo. Saamesta tulleissa lainasanoissa Aikion tutkimusten mukaan näyttäisi olevan esimerkkejä substituutioista *uo → o, uo, u, uu, mutta ei ö-tapauksia.
Sigfrid kirjoitti:Idässä pelkkä Pöllä esiintyy talonnimenä/sukunimenä, savolaisittain Pöllänen. Veikkaan, että se on alkuaan tullut Kannakselta, jossa oli keskiajalla samaa nimistöä Lounais-Suomen kanssa.
Sigfrid kirjoitti:
Sillä tavalla valikoit että esimerkiksi karttapaikka kelpaa todisteeksi jostakin olettamastasi historiasta jos sana tukee käsitystäsi. Jos ei, niin silloin sanalla ei ole todistusarvoa. Tämä johtuu siitä ettet käytä laajaa aineistoa ja vertailua todistusvoiman näytteeksi.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kirmun kertomuksien mukainen (pakko)kääntyminen ortodoksiksi voisi liittyä siihen jaksoon, jonka aikana Sydän-Hämeeseen asettui alueen paikannimien mukaan ortodoksipappeja, ilmeisesti harjoittamaan käännytystyötä. Tuon jakson ajoitus olisi siis noin 1228-1248, olettaen että Birger karkoitti ortodoksit Hämeestä. Kuva lainattu Hornu-ketjusta:
aikalainen kirjoitti:(Siirretty toisesta ketjusta)Kinaporin kalifi kirjoitti:Kirmun kertomuksien mukainen (pakko)kääntyminen ortodoksiksi voisi liittyä siihen jaksoon, jonka aikana Sydän-Hämeeseen asettui alueen paikannimien mukaan ortodoksipappeja, ilmeisesti harjoittamaan käännytystyötä. Tuon jakson ajoitus olisi siis noin 1228-1248, olettaen että Birger karkoitti ortodoksit Hämeestä. Kuva lainattu Hornu-ketjusta:
Mainittuja vuosilukuja on vaikea saada istumaan paikannimiin Näsijärven osalta. Näsijärven alue kun on asutettu vasta 1500-luvulla. Sitä ennen se oli eränautinta-aluetta. Munkit tuskin olisivat lähetyssaarnanneet alueella, joka oli enimmän aikaa tyhjä. Ja kun selitys ei toimi kovin hyvin Näsijärvellä, vaan sinne tarvitaan jokin muu selitys, niin se muu selitys toimisi luonnollisesti myös muilla kartassa näkyvillä alueilla. Suosittelen pohtimaan, löytyisikö keljoille, hornuille ja munkeille muitakin selityksiä, kuin ortodoksimunkit.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Oletko aivan varma asiasta? Esim. oheisen liitteen kartan mukaan, joka on kappaleen 3.3. sivussa, alueella oli asutusta.aikalainen kirjoitti:(Siirretty toisesta ketjusta)Mainittuja vuosilukuja on vaikea saada istumaan paikannimiin Näsijärven osalta. Näsijärven alue kun on asutettu vasta 1500-luvulla. Sitä ennen se oli eränautinta-aluetta. Munkit tuskin olisivat lähetyssaarnanneet alueella, joka oli enimmän aikaa tyhjä. Ja kun selitys ei toimi kovin hyvin Näsijärvellä, vaan sinne tarvitaan jokin muu selitys, niin se muu selitys toimisi luonnollisesti myös muilla kartassa näkyvillä alueilla. Suosittelen pohtimaan, löytyisikö keljoille, hornuille ja munkeille muitakin selityksiä, kuin ortodoksimunkit.Kinaporin kalifi kirjoitti:Kirmun kertomuksien mukainen (pakko)kääntyminen ortodoksiksi voisi liittyä siihen jaksoon, jonka aikana Sydän-Hämeeseen asettui alueen paikannimien mukaan ortodoksipappeja, ilmeisesti harjoittamaan käännytystyötä. Tuon jakson ajoitus olisi siis noin 1228-1248, olettaen että Birger karkoitti ortodoksit Hämeestä. Kuva lainattu Hornu-ketjusta:
http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/s ... emat_0.pdf
Sigfrid kirjoitti:Tämä kartan mukaan Näsijärven eteläosissa olisi ollut 1000jkr vanhaa asutusta ja muualla ranta-alueella uudisasutusta välillä 1000-1200.
aikalainen kirjoitti:Suosittelen pohtimaan, löytyisikö keljoille, hornuille ja munkeille muitakin selityksiä, kuin ortodoksimunkit.
Kapealle kannakselle Näsijärven ja Pyhäjärven väliin, pohjoisen ja eteläisen vesireittien kohtauspaikkaan syntyi 600-luvulla asutusta, joka 1200-luvulta alkaen muodostui tärkeäksi kauppapaikaksi.
Sigfrid kirjoitti:Aikalainen, enpä nyt oikein usko teoriaasi. Kun asutusta Tampereen historian mukaan oli etelärannalla jo 600-luvulla, niin olisi outoa jos se ei olisi siitä kehittynyt ollenkaan.
http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunk ... toria.html
Kapealle kannakselle Näsijärven ja Pyhäjärven väliin, pohjoisen ja eteläisen vesireittien kohtauspaikkaan syntyi 600-luvulla asutusta, joka 1200-luvulta alkaen muodostui tärkeäksi kauppapaikaksi.
Kinaporin kalifi kirjoitti:^^^
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kyllä Aikalainen lienee oikeassa siinä, että alueen eräsijoja alettiin ohjata 1500-luvulla asutuskäyttöön. Mutta, sehän ei sulje pois harvaa asutusta alueella jo aiemmin.
Sigfrid kirjoitti:Aikalainen, enpä nyt oikein usko teoriaasi. Kun asutusta Tampereen historian mukaan oli etelärannalla jo 600-luvulla, niin olisi outoa jos se ei olisi siitä kehittynyt ollenkaan.
Sigfrid kirjoitti:http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/historia.htmlKapealle kannakselle Näsijärven ja Pyhäjärven väliin, pohjoisen ja eteläisen vesireittien kohtauspaikkaan syntyi 600-luvulla asutusta, joka 1200-luvulta alkaen muodostui tärkeäksi kauppapaikaksi.
aikalainen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Aikalainen, enpä nyt oikein usko teoriaasi. Kun asutusta Tampereen historian mukaan oli etelärannalla jo 600-luvulla, niin olisi outoa jos se ei olisi siitä kehittynyt ollenkaan.
Rautakautinen asutus tuli Tampereen nurkille muistaakseni jo aiemminkin. Sieltä se ei kuitenkaan levinnyt pohjoiseen, vaan itään eteläiselle Päijänteelle, eteläiselle Saimaalle ja Laatokan länsirannalle. Selvästikin asutus eteni tietyssä ilmasto- tai kasvillisuusvyöhykkeessä, joka katsottiin omaksutulle maataloustekniikalle parhaiten soveliaaksi.
Näsijärven, Päijänteen ja Saimaan pohjoisemmat osat maatalous-asutettiin vasta noin 1000 vuotta myöhemmin. Päijänteellä pohjoisin asutus jökötti tähän saakka Jämsässä ja Näsijärvellä Tampereen kohdalla. Vastaava tilanne oli rannikolla (mm. Raahen seudulla), jossa rantakaistale asutettiin varhain, mutta jokien latvapuolet vasta 1500-luvulla.
Jostain syystä siirtyminen sisämaan karummille maille ei houkutellut suomalaisia ennen 1500-lukua. Eränkäynnillä niitä alueita kylläkin hyödynnettiin innokkaasti.Sigfrid kirjoitti:http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/historia.htmlKapealle kannakselle Näsijärven ja Pyhäjärven väliin, pohjoisen ja eteläisen vesireittien kohtauspaikkaan syntyi 600-luvulla asutusta, joka 1200-luvulta alkaen muodostui tärkeäksi kauppapaikaksi.
Tuossa puhutaan markkinapaikasta, eikä asutuksesta. Sekin kerrotaan paljon täsmällisemmin Kalihvin edellä linkkaamassa tekstissä:
"1720-80-luvulla Narva oli koko lounaisen Suomen tuntema markkinapaikka. Antinpäivän aikaan kylän talot pystyttivät Narvajoelle vuokrattavia myyntikojuja, ja tullimiehet asettuivat veronkantopaikoilleen. Kaksipäiväinen tavaranvaihto muodostui usein varsin vilkkaaksi ja rauhattomaksi, minkä vuoksi markkinat siirrettiin 1700-luvun lopulla Tampereelle."
Sigfrid kirjoitti:Olisi tuntunut luonnolliselta, että Näsijärven tapainen yhtenäinen ekosysteemi olisi asutettu väestölisäyksen tahdissa. Meren rannikolla tilanne on erilainen, eko- ja talousympäristö vaituu rajusti sisämaassa.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa