Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 07 Elo 2020 21:11



Vastaa viestiin  [ 390 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 16, 17, 18, 19, 20
 Näsijärven Hornu 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6168
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Näsijärven Hornu
aikalainen kirjoitti:
Jotain voi yrittää arvailla kasvuvyöhykkeistä. Vanha rautakautinen asutus tottelee suunnilleen vyöhykettä 2 eli "Järvien ja peltojen vyöhyke Porista Savonlinnaan". Kuvassa muuten on hahmotettavissa myös nykyinen saamelaisalue vyöhykkellä 8, eli alueella jossa maatalous oli hyvin epäsuotuisaa, ja 1700-luvun asutusvaiheessa kadonneen keminsaamen alue vyöhykkeellä 7, joka kelpasi maatalous-asutukselle vasta lopuksi.

Samaa mieltä, vanha maatalousasutus seurailee lehtokaskivyöhykettä, uusi nousee huuhtakaskialueelle tms.

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histm ... ljelys.htm


24 Tammi 2017 10:53
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Näsijärven Hornu
aikalainen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Olisi tuntunut luonnolliselta, että Näsijärven tapainen yhtenäinen ekosysteemi olisi asutettu väestölisäyksen tahdissa. Meren rannikolla tilanne on erilainen, eko- ja talousympäristö vaituu rajusti sisämaassa.

Olen samaa mieltä, että kukoistavan asutuksen pysähtyminen olemattomalta vaikuttavalle rajalle 1000 vuodeksi (Näsijärvellä ja Päijänteellä ja Etelä-Savossa) tuntuu oudolta. Tässä on kuitenkin vaan kehiteltävä selityksiä, että miksi tilanne oli tällainen. Ehkä tuo rannikon ja sisämaan eroavuus, joka Perämeren suunnalla oli mainintasi mukaan jyrkkä, näkyi myös Hämeessä ja Savossa, mutta siellä loivempana ja kauempana sisämaassa.

Jotain voi yrittää arvailla kasvuvyöhykkeistä. Vanha rautakautinen asutus tottelee suunnilleen vyöhykettä 2 eli "Järvien ja peltojen vyöhyke Porista Savonlinnaan". Kuvassa muuten on hahmotettavissa myös nykyinen saamelaisalue vyöhykkellä 8, eli alueella jossa maatalous oli hyvin epäsuotuisaa, ja 1700-luvun asutusvaiheessa kadonneen keminsaamen alue vyöhykkeellä 7, joka kelpasi maatalous-asutukselle vasta lopuksi.


Kysymys ei voi olla samasta ekosysteemierosta kuin rannikolla, jossa merenkäynti oli osa elinkeinoa. Esimerkiksi mainitsemasi Raahe, joka näkyi myös tuolla linkkaamallani kartalla, sijaitsi alueen, jos ei ainoalla, niin parhaalla satamapaikalla. Ehdoton edellytys ranta-asutukselle, jos ei ollut jokisuisto, jossa joen tuoma ravinne tuki maataloutta.


24 Tammi 2017 11:47
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Näsijärven Hornu
Sigfrid kirjoitti:
Kysymys ei voi olla samasta ekosysteemierosta kuin rannikolla, jossa merenkäynti oli osa elinkeinoa.
Perämerellä merikalastus ja jokien lohisaaliit ovat luonnollisesti korvanneet mahdollisia rajoitteita maataloudessa. Toisaalta jossain määrin saman tapainen tilanne oli myös Tampere-Lappeenranta -linjan asutuksella, joka hankki vuoden kuivakalansa ja suolakalansa meren sijaan Näsijärven, Päijänne-Keiteleen ja Pohjoisen Saimaan vesistöistä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Samaa mieltä, vanha maatalousasutus seurailee lehtokaskivyöhykettä, uusi nousee huuhtakaskialueelle tms.
Hyvä kiteytys.


24 Tammi 2017 23:56
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Näsijärven Hornu
aikalainen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Kysymys ei voi olla samasta ekosysteemierosta kuin rannikolla, jossa merenkäynti oli osa elinkeinoa.
Perämerellä merikalastus ja jokien lohisaaliit ovat luonnollisesti korvanneet mahdollisia rajoitteita maataloudessa. Toisaalta jossain määrin saman tapainen tilanne oli myös Tampere-Lappeenranta -linjan asutuksella, joka hankki vuoden kuivakalansa ja suolakalansa meren sijaan Näsijärven, Päijänne-Keiteleen ja Pohjoisen Saimaan vesistöistä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Samaa mieltä, vanha maatalousasutus seurailee lehtokaskivyöhykettä, uusi nousee huuhtakaskialueelle tms.
Hyvä kiteytys.


Unohdat, ehkä takoituksellisesti kaupankäynnin.

Tuossa kuvaus Tornion osalta

http://www.glossa.fi/mirator/pdf/Lamberg.PDF


25 Tammi 2017 02:05
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Näsijärven Hornu
sumu kirjoitti:
Taitaa olla maalajilla vaikutusta tuohon viljelyn leviämiseen jostakin varmaan löytyy maalaji karttojakin .


Pohjanmailla, poislukien Etelä-Pohjanmaa, sillä oli erityinen merkitys. Jokien varret kuitenkin monipuolistivat elinmahdllisuuksia. Tärkein tekijä sisämaan asuttamisessa rannikolta käsin oli kuitenkin kateus. Kun diktaattori Kustaa Vaasa lupasi alueen metsästysmaiden omistuksen kenelle tahansa, niin rannikon väelle tuli kiire ettei "ryssä" vie sisämaan parhaita maita. Käytännössä hyvän maan alue ulottui maksimissa 30 sisämaahan ja lähempänä Suomenselkää jokien yläjuoksulla maa soistui ja maan laatu heikkeni ennen selkeää järviseutua.


25 Tammi 2017 11:20
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Näsijärven Hornu
Sigfrid kirjoitti:
Unohdat, ehkä takoituksellisesti kaupankäynnin.

Mahdollisuus kauppatavaran ostamiseen on tietysti asuinpaikkaa valittaessa tärkeää. Pitää päästä kohtuullisella vaivalla markkinapaikalle ostamaan suolaa, kankaita, metallituotteita (aseet, työkalut), yms. Pitää myös olla mahdollisuus hankkia jotain, millä ne ostokset pystyy maksamaan, kuten esimerkiksi turkiksia.

Sigfrid kirjoitti:
Tärkein tekijä sisämaan asuttamisessa rannikolta käsin oli kuitenkin kateus. Kun diktaattori Kustaa Vaasa lupasi alueen metsästysmaiden omistuksen kenelle tahansa, niin rannikon väelle tuli kiire ettei "ryssä" vie sisämaan parhaita maita. Käytännössä hyvän maan alue ulottui maksimissa 30 sisämaahan ja lähempänä Suomenselkää jokien yläjuoksulla maa soistui ja maan laatu heikkeni ennen selkeää järviseutua.

Nooh, asian voi selittää ilman kateuttakin. Talon ei-vanhin poika sai miettiä, jäädäkö kotitilalle isoveljensä rengiksi ilman, että taloon enää virtaisi yläjuoksun eräsijalta aiemmin pyydettyä kalaa ja turkiksia, jotka siirtyvät huuhtakaskeajien eduiksi. Vai ryhtyäkö itse asuttamaan eräsijaa sen uutena isäntänä, jolloin saa eräsijan pyynnin itselleen, mutta oma uusi maatila on alkuun kovin kitulias ja kaukana pitäjän ydinalueista.


25 Tammi 2017 19:48
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Näsijärven Hornu
aikalainen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Unohdat, ehkä takoituksellisesti kaupankäynnin.

Mahdollisuus kauppatavaran ostamiseen on tietysti asuinpaikkaa valittaessa tärkeää. Pitää päästä kohtuullisella vaivalla markkinapaikalle ostamaan suolaa, kankaita, metallituotteita (aseet, työkalut), yms. Pitää myös olla mahdollisuus hankkia jotain, millä ne ostokset pystyy maksamaan, kuten esimerkiksi turkiksia.



Mistä suola tuotiin? Millä maksettiin ja kuka maksoi?

Lainaa:


Sigfrid kirjoitti:
Tärkein tekijä sisämaan asuttamisessa rannikolta käsin oli kuitenkin kateus. Kun diktaattori Kustaa Vaasa lupasi alueen metsästysmaiden omistuksen kenelle tahansa, niin rannikon väelle tuli kiire ettei "ryssä" vie sisämaan parhaita maita. Käytännössä hyvän maan alue ulottui maksimissa 30 sisämaahan ja lähempänä Suomenselkää jokien yläjuoksulla maa soistui ja maan laatu heikkeni ennen selkeää järviseutua.

Nooh, asian voi selittää ilman kateuttakin. Talon ei-vanhin poika sai miettiä, jäädäkö kotitilalle isoveljensä rengiksi ilman, että taloon enää virtaisi yläjuoksun eräsijalta aiemmin pyydettyä kalaa ja turkiksia, jotka siirtyvät huuhtakaskeajien eduiksi. Vai ryhtyäkö itse asuttamaan eräsijaa sen uutena isäntänä, jolloin saa eräsijan pyynnin itselleen, mutta oma uusi maatila on alkuun kovin kitulias ja kaukana pitäjän ydinalueista.


No niin. Kuitenkin tämä liikehdintä alkoi Vaasan aikaan.


25 Tammi 2017 22:18
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Näsijärven Hornu
Sigfrid kirjoitti:
Mistä suola tuotiin? Millä maksettiin ja kuka maksoi?
Kaukomieli maksoi, eikä edes tinkinyt.


26 Tammi 2017 01:12
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Näsijärven Hornu
aikalainen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Mistä suola tuotiin? Millä maksettiin ja kuka maksoi?
Kaukomieli maksoi, eikä edes tinkinyt.



LÖytyihän se yhteisymmärrys PDT_Armataz_01_01 Sehän historaintulkinnassa on yleensä vikana ettei asioita ajatella loppuun asti, vaan ikäänkuin omiksi tarpeiksi.


26 Tammi 2017 01:57
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6168
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Näsijärven Hornu
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kiviniemi mainitsee kirjassa Paikannimitutkimuksen perusteet termit murto ja muru, "raivio tms". Merkityksessä "rajamerkki" myös myyry. Vörön muro "raivaamalla merkitty pihapiiri tms.?" tulee hyvin lähelle näitä.

Sakkolan paikalliskartalta löytyi paikannimi Muronniityt. Itse Sakkolan kylän liepeiltä myös Mölönkorpi, kartan perusteella voisi olla niin että Vuoksen rantavalli on sen kohdalla korkea ja uurteinen.


11 Huhti 2017 20:48
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 390 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 16, 17, 18, 19, 20

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy