Sivu 1/8

Aavasaksa ja Tornio

ViestiLähetetty: 22 Huhti 2012 00:41
Kirjoittaja jussipussi
Luin jostain Tornionlaakson sivustolta, että Aavasaksa tulisi suomen sanasta aava ja jostain saksalaisperäisen kielen sax (=kallio) yhdistelmästä. kuulostaa minusta aivan päättömältä. Vaikkakin noiden sanojen mukainenhan ko. vaara on.

Onko tuollainen kahden kielen yhdistely tavallista., varsinkin kun saksalaisten osuus Tornionlaaksossa rajoittuu muutamiin seppiin. Tuntuisi hullulta, että heidän kielellään olisi nimetty joitain näin merkittäviä maastonkohteita? varsinkin, kun nämä "valloonit" ovat alueelle tulleessaan useamman sukupolven jo Ruotsin maata asuttaneet ja varmaan jo kielensä ruotsiksi tai jopa suomeksi vaihtaneet.

Parempi alkuperä minsta olisi saamen Avva+tsohkka. Saman niminen ja jopa näköinenkin tunturi löytyy Utsjoelta, Nuorgamista.

JP

Re: Aavasaksa

ViestiLähetetty: 23 Huhti 2012 21:15
Kirjoittaja Jaska
jussipussi kirjoitti:Luin jostain Tornionlaakson sivustolta, että Aavasaksa tulisi suomen sanasta aava ja jostain saksalaisperäisen kielen sax (=kallio) yhdistelmästä. kuulostaa minusta aivan päättömältä. Vaikkakin noiden sanojen mukainenhan ko. vaara on.

Onko tuollainen kahden kielen yhdistely tavallista., varsinkin kun saksalaisten osuus Tornionlaaksossa rajoittuu muutamiin seppiin. Tuntuisi hullulta, että heidän kielellään olisi nimetty joitain näin merkittäviä maastonkohteita? varsinkin, kun nämä "valloonit" ovat alueelle tulleessaan useamman sukupolven jo Ruotsin maata asuttaneet ja varmaan jo kielensä ruotsiksi tai jopa suomeksi vaihtaneet.

Parempi alkuperä minsta olisi saamen Avva+tsohkka. Saman niminen ja jopa näköinenkin tunturi löytyy Utsjoelta, Nuorgamista.

Olet oikeassa, tuo selitys näyttää epäilyttävältä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi lienee saamelaisperäinen, vaikka molemmille osille onkin hankala löytää varmaa selitystä. Eräs mahdollisuus:
Aavas <-- saamen 'avoin, aukea'
aksa <-- saamen 'poronkallon ylin luuosa'

Jälkimmäinen sana olisi siis kokenut maastosanastossa vastaavanlaisen muutoksen kuin omaperäinen *oiva 'pää' --> saamen oaivi 'tunturinlaki'.

Ehdottamasi tunturinnimikään ei ole hullumpi. Oikeastaan ainoa vakava ongelma olisi selittää, miksi suomalaisessa nimessä on ks-yhtymä.

ViestiLähetetty: 23 Huhti 2012 22:19
Kirjoittaja jussipussi
Kiitos vastauksesta!

En ymmärrä kielistä mitään, mutta kysellä osaan. Luostolla on Orresokka niminen paikka ja jos siihen vertaa pitäisi Aavasaksan olla Aavasokka. Tsohkka sinänsä tarkoittaa terävähuippuista tunturia ja sellainen Aavasaksa on jos sitä katselee idästä tai pohjoisesta. Ainakin huomattavan teräväpiirteinen muihin ympäristön vaaroihin verrattuna. Nimen alkuperä lienee sellainen ongelma johon on mahdoton saada tarkempaa vastusta, kuin tuo antamasi, joka kylläkin vaikutti luontevalta.

Miten tuo ks sopisi siihen, että alkuperäinen metsäsaamelainen sana on ollut tuo saksa (tai lähes). Eli koko nimi olisi siinä muodossa kuin se aluperinkin on ollut. Sattuu vain taipumaan suomenkielisenkin suuhun? Tornionlaaksossa on muutenkin todella paljon kummallisia paikannimiä, jotka eivät (pohjois-) saameksi, suomeksi tai ruotsiksi käänny.

ViestiLähetetty: 25 Huhti 2012 01:55
Kirjoittaja Jaska
jussipussi kirjoitti:Miten tuo ks sopisi siihen, että alkuperäinen metsäsaamelainen sana on ollut tuo saksa (tai lähes). Eli koko nimi olisi siinä muodossa kuin se aluperinkin on ollut.

Sehän sopisi erittäin hyvin - onko esim. keminsaamessa ollut jokin tämännäköinen sana?

ViestiLähetetty: 26 Huhti 2012 23:32
Kirjoittaja aikalainen
Myös eteläisestä Suomesta löytyy runsaahkosti saksa-nimistöä. Saattavat toki olla eri juurta kuin Tornionjoen varsilla. Osa niistä nimeää jonkin mäen tai vuoren jopa ilman ympäristössä olevia muita saksa-nimiä. Selvästi jo erilaisemmat sakasti-alkuiset nimet ovat usein huomattavan korkeita tai jyrkkiä mäkiä.

ViestiLähetetty: 27 Huhti 2012 03:28
Kirjoittaja Jaska
aikalainen kirjoitti:Myös eteläisestä Suomesta löytyy runsaahkosti saksa-nimistöä. Saattavat toki olla eri juurta kuin Tornionjoen varsilla. Osa niistä nimeää jonkin mäen tai vuoren jopa ilman ympäristössä olevia muita saksa-nimiä. Selvästi jo erilaisemmat sakasti-alkuiset nimet ovat usein huomattavan korkeita tai jyrkkiä mäkiä.

Kansalaisen karttapaikan mukaan nuo useimmat ovat Saksan/Saksalan-alkuisia eli omistusnimiä; Saksa on talonnimenä näköjään hyvin yleinen. On siellä kuitenkin Saksavuori Heinolassa, mutta se näyttäisi olevan ainoa lajiaan, siis ilman omistusmuotoa.

Re: Aavasaksa

ViestiLähetetty: 26 Kesä 2012 23:25
Kirjoittaja TTJ
jussipussi kirjoitti:Luin jostain Tornionlaakson sivustolta, että Aavasaksa tulisi suomen sanasta aava ja jostain saksalaisperäisen kielen sax (=kallio) yhdistelmästä. kuulostaa minusta aivan päättömältä. Vaikkakin noiden sanojen mukainenhan ko. vaara on.

Onko tuollainen kahden kielen yhdistely tavallista., varsinkin kun saksalaisten osuus Tornionlaaksossa rajoittuu muutamiin seppiin. Tuntuisi hullulta, että heidän kielellään olisi nimetty joitain näin merkittäviä maastonkohteita? varsinkin, kun nämä "valloonit" ovat alueelle tulleessaan useamman sukupolven jo Ruotsin maata asuttaneet ja varmaan jo kielensä ruotsiksi tai jopa suomeksi vaihtaneet.


Meän Tornionlaakso-lehden palstalla on jonkun aikaa kinasteltu Aavasaksa-nimen etymologiasta. 14.6 lehdessä Ilmari Kosonen esitti tuon 'Aava+sax' selityksen, jossa 'sax' on vanha ruotsin kalliota merkitsevä sana (varhaisen indoeuroopan sanaan 'saxo' joka muinaisgermaanissa on ollut muodossa 'sahso'). Ante Aikion vastine oli sitten seuraavan viikon lehdessä, hiukan tuskastuneesta sävystä päätellen hän on ennenkin vaihtanut mielipiteitä Kososen kanssa.

Kielitieteestä mitään ymmärtämättömänä, kyseinen selitys tuntuu minustakin huonolta. Tuollainen kahden kielen yhdistely tuolla tavoin taitaa olla aika harvinaista. Esimerkkinä voisi käyttää vaikkapa hiukan etelämpää löytyviä 'berg' -loppuisia paikannimiä. Esim Oxberget on suomeksi väännetty muotoon Uksperi. Nimi olisi voitu kääntää myös vaikkapa muotoon Härkävaara, sen sijaan "Aavasaksan" kanssa analoginen "Härkäperi" olisi tietysti täysin järjetön.

'Sax' selitys voisi toimia jos sana olisi lainattu suomeen samassa merkityksessä. Näinhän on juuri tuon 'tshokka' sanan kanssa. Lapista löytyy monta -sokka-loppuista paikannimeä joista osassa on myös suomenkielinen alkuosa (tai ainakin sellaiseksi väännetty): Ruumissokka, Naimasokka jne. Nämä nimet painottuvat Itä-Lappiin, vanhalle metsäsaamelaisalueelle joten ne on ilmeisesti lainattu juuri keminsaamesta. Mahdollinen analogia "Aavasaksa" nimitykselle on siis löytynyt, mutta ongelmana on ettei muita -saksa-loppuisia paikannimiä tunneta ainakaan Suomen puolelta. Perinpohjaisessa selvityksessä pitäisi tietenkin tutkia myös Ruotsin puoli, ainakaan pikavilkaisu karttaan ei paljastanut yhtään sax/saksa/tms loppuista nimeä. Vähän sama ongelma tosin on myös tuolla paikannimikirjan selityksellä, sillä tuota 'aksaa' ei olla ilmeisesti maastonnimenä kohdattu.

Toinen vaihtoehto olisi että koko nimi olisi skandinaavinen, eikä etuosalla olisi mitään tekemistä suomen sanan 'aava' kanssa. Mahtaisko tällaisiä kandidaattisanoja löytyä. Mutta myös muilla perusteilla on syytä epäillä ruotsalaista selitystä. Tornionlaaksossa skandinaavit eivät nimittäin olleet mikään merkittävä tekijä. Suomalaiset ehtivät alueelle ensin, ja ruotsalainen ekspansio pääasiassa pysähtyi Kalix-joelle. Tuntuisi aika kaukaa haetulta että varsin satunnaisesti alueella vierailevat skandinaavit tai germaanit nimeäsivät jokilaakson erään merkittävimmistä maastonkohdista.

Tornionjokilaakson suomalaisasutus on hyvin vanhaa, joten tuo Aavasaksakin on luultavasti vanha nimi. "Avva+tshokka" -selitys kuulostaisi järkevältä, voisiko poikkeavuuden selittää sitten juuri sillä että nimi on niin paljon vanhempi kuin muut vastaavat lainat? Tai sitten nimi yksinkertaisesti on vain niin vanha että sen merkitys on kadonnut. Sana 'tornio' oli sekin niin unohtunut että nimen merkityksestä käytiin debattia vuosikymmenet.

ViestiLähetetty: 27 Kesä 2012 00:13
Kirjoittaja Jaska
Kiitos TTJ:lle raportista ja pohdinnasta.
Mitä selitystä Aikio puolusti?

ViestiLähetetty: 27 Kesä 2012 01:31
Kirjoittaja TTJ
Paikannimikirjan selitystä (jonka hän myönsi epävarmaksi), enemmän hän kuitenkin keskittyi kritisoimaan Kososen yleisiä tutkimusperiaatteita. Ilmeisesti Kosonen on selitellyt nimiä uusiksi laajemminkin (mm. Aavasaksan vieressä sijaitseva Matarenki on hänestä ruotsalaisperäinen nimi) ja hän myös epäili saamelaissyntyisiä kielitutkijoita puolueellisiksi. En ole seurannut koko debattia.

Aikio ei ehkä kunnolla selittänyt Aava+sax-hypoteesin heikkouksia. Tuo selitys ei ole Kososen keksimä vaan sitä on tarjottu aikaisemminkin.

ViestiLähetetty: 27 Kesä 2012 02:57
Kirjoittaja Jaska
TTJ kirjoitti:Paikannimikirjan selitystä (jonka hän myönsi epävarmaksi), enemmän hän kuitenkin keskittyi kritisoimaan Kososen yleisiä tutkimusperiaatteita. Ilmeisesti Kosonen on selitellyt nimiä uusiksi laajemminkin (mm. Aavasaksan vieressä sijaitseva Matarenki on hänestä ruotsalaisperäinen nimi) ja hän myös epäili saamelaissyntyisiä kielitutkijoita puolueellisiksi. En ole seurannut koko debattia.

Aikio ei ehkä kunnolla selittänyt Aava+sax-hypoteesin heikkouksia. Tuo selitys ei ole Kososen keksimä vaan sitä on tarjottu aikaisemminkin.

Kiitos.
Joo, Ilmari Kosonen on tunnettu kautta maan maakuntalehtiin tarjoamistaan jutuista, joissa hän selittää alueen paikannimiä yleensä balttilaisperäisiksi. Hänen menetelmänsä ja tuloksensa eivät täytä paikannimistöntutkimuksen kriteerejä, mutta voihan teoriassa jokunen helmikin silloin tällöin osua sikalan eteen...

ViestiLähetetty: 27 Kesä 2012 11:20
Kirjoittaja jussipussi
Övertorneån kunnassa, Rantajärven kylässä järven pohjoisrannalla on vaara nimeltään Saksalainen. Vaaran pohjoispuolella on myös järvi nimeltään Saksalaisenjärvi. Löytyy tavallisimmista kartapalveluista. Vaara ja järvi näkyvät hyvin kylän kotisivuilla olevasta ilmakuvasta.

Ruotsalaisilla on hyvä karttapalvelu paikallisen maanmittaulaitoksen sivuilla: http://www.lantmateriet.se/epidefault.aspx?id=55. Hyvä se on varsinaisesti siksi, että sieltä löytyy historiallisia karttoja.

ViestiLähetetty: 27 Kesä 2012 12:01
Kirjoittaja Taavetti
Tämä ei ole paikannimistöön sinänsä kuuluva, mutta välillisesti saattaa olla vaikutustakin.

Olen kuullut nimitettävän tietynlaisia kauppiaita nimellä kauppasaksa. En tiedä onko kyseinen nimitys tarkoittanut alkuaan saksalaisia kauppiaita vai muita, mutta ainakin tällä seudulla se on ollut laajemmassa käytössä, joskin viimeisten vuosikymmenten aikana unohtunut.

Ainakin teoriassa on mahdollista, että kyseisten kauppiaiden kokoontumispaikat ovat saaneet nimen tai tunnuksen niiltä kauppasaksoilta, kun ympäristön ihmiset ovat alkaneet nimitystä käyttää. Voi olla että osun arvelussani pahasti harhaan, mutta jos niin on, on ainakin oletus suljettava pois.

ViestiLähetetty: 27 Kesä 2012 21:27
Kirjoittaja aikalainen
Taavetti kirjoitti:Olen kuullut nimitettävän tietynlaisia kauppiaita nimellä kauppasaksa.

Tai jospa se onkin nimetty vasta 1940-luvun alussa, kun paikalla käyneet germaanit puhuivat suur-Saksasta eli tavallaan aavasta Saksasta. (Olen täysin varma, että tämä selitys hyväksytään Paikannimikirjan seuraavaan painokseen.)
:) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink:

Muokkaus: Lisätty hymiö.

ViestiLähetetty: 26 Syys 2012 15:02
Kirjoittaja Nefertiti
aikalainen kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:Olen kuullut nimitettävän tietynlaisia kauppiaita nimellä kauppasaksa.

Tai jospa se onkin nimetty vasta 1940-luvun alussa, kun paikalla käyneet germaanit puhuivat suur-Saksasta eli tavallaan aavasta Saksasta. (Olen täysin varma, että tämä selitys hyväksytään Paikannimikirjan seuraavaan painokseen.)


Aavasaksalla on kesäisin perinteisesti vietetty nuorison juhannusjuhlia, jotka tunnetaan koko etelä-lapissa. Hieman samaan tapaan kuin Helsingissä mustikkamaan juhannusjuhlat.

Tiedän että erään vanhan ystäväni isoisä vietti aavasaksalla juhannusjuhlia jo 30-luvulla, joten natsi-saksa tuskin liittyy nimeen.

ViestiLähetetty: 26 Syys 2012 15:39
Kirjoittaja Taavetti
Taitaa Aavasaksa olla nimenä paljon natsi-Saksaa vanhempi, olkoon nimen alku muuten missä ja mikä tahansa. Meille kerrottiin koulussa 1950 -luvulla Aavasaksan kesäyön auringosta ja sen ihailusta juhannusyönä. Muistelen Topeliuksen Maamme kirjastakin siitä lukeneeni,

ViestiLähetetty: 26 Syys 2012 22:12
Kirjoittaja TTJ
Taavetti kirjoitti:Taitaa Aavasaksa olla nimenä paljon natsi-Saksaa vanhempi, olkoon nimen alku muuten missä ja mikä tahansa. Meille kerrottiin koulussa 1950 -luvulla Aavasaksan kesäyön auringosta ja sen ihailusta juhannusyönä. Muistelen Topeliuksen Maamme kirjastakin siitä lukeneeni,


Valitettavasti Aavasaksa taitaa nykyisin olla aika kuollut matkailukohteena. Aikaisemmin kun tieyhteydet olivat huonommat niin Aavasaksa oli luonteva eteläisimpänä paikkana ihailla keskiyön aurinkoa. Mutta nykyään turistit ajavat ohi pohjoisen isoihin matkailukeskuksiin. Rokkifestari Aawastockikin on loppunut. Paikallisten hiihtokeskushankkeetkin lentomäkineen taitavat olla kuopattu.

ViestiLähetetty: 27 Syys 2012 00:45
Kirjoittaja Taavetti
TTJ kirjoitti:
Valitettavasti Aavasaksa taitaa nykyisin olla aika kuollut matkailukohteena. Aikaisemmin kun tieyhteydet olivat huonommat niin Aavasaksa oli luonteva eteläisimpänä paikkana ihailla keskiyön aurinkoa. Mutta nykyään turistit ajavat ohi pohjoisen isoihin matkailukeskuksiin. Rokkifestari Aawastockikin on loppunut. Paikallisten hiihtokeskushankkeetkin lentomäkineen taitavat olla kuopattu.

Varmasti niin, minulle se on ollut vain välietappi matkalla pohjoiseen. Kerran olen siellä perheeni kanssa yöpynyt, toisen kerran kävimme kahvilla ja jäätelöllä. Molemmilla kerroilla katsoimme sentään näkötornin maisemat ja Keisarin majan, jossa keisari ei kuitenkaan käynyt vaikka oli suunnitellut käyntiä.

ViestiLähetetty: 17 Huhti 2013 20:31
Kirjoittaja jussipussi
Selailin ajankulukseni pohjoisruotsin karttaa ja sieltä löytyi otsikkoon sopiva paikka: Avasaxa, Dorotean kunnassa. Saman oloinen vaara kuin suomalainen kaimansa.

Dorotea vaikuttaa olevan saamelaiskielinen kunta, että siinä mielessä arvelut Aavasaksan saamen sukuisuudesta saanee vahvistusta.

Oheisen linkin hakukenttään Avasaxa ja paikka löytyy.

Saxa paikkoja löytyykin sitten todella paljon Etelä - Ruotsista.


http://kso.lantmateriet.se/kartsok/kos/index.html

ViestiLähetetty: 17 Huhti 2013 21:33
Kirjoittaja Jaska
Tuohan on mielenkiintoinen havainto!

ViestiLähetetty: 18 Huhti 2013 02:21
Kirjoittaja TTJ
Mielenkiintoinen löytö, ja Dorotea tosiaan näyttäisi olevan vanhalla eteläsaamelaisalueella. En ole kuitenkaan täysin vakuuttunut nimen yhteneväisyydestä Ylitornion Aavasaksan kanssa. Alueella näyttää olevan enemmänkin Ava-alkuisia nimiä (Avaträsk, kylän nimi, josta on sitten edelleen johdettu Avaträsksjön ja -berget).

Ruotsalainen wikipedia: "Ordet Ava betyder vidsträckt utsikt på finska, och träsk är dialekt för ljus och klar sjö. Den förste som bokfördes som bofast i byn var en man som hette Nils Nilsson-Fjällmark, som flyttade till Avaträsk 1744." Kylä on siis perustettu vasta 1744 (Nils Nilsson ilmeisesti ollut saamelainen?). Tietenkin nimi voi olla paljon vanhempi. Tuo ruotsalaisten nimenselitys tosin kuulostaa aivan yhtä huonolta kuin useimmat täkäläisetkin Aavasaksa-etymologiat.

Aiemmin esitetystä "Aava+sokka" -selityksestä tuli mieleen, että Aavasaksa on muodoltaan enemmänkin 'oaivi' kuin 'tshokka'. Kenties tuo nimen alkuosa tuleekin sanasta 'oaivi', ja tuo mystinen 'saksa' onkin jonkunlainen johdin? Tornionlaaksosta löytyy toinen pyöreä vaara, jolla on vähän tämäntapainen nimi: Pallistaja. Onko liian kaukaa haettu selitys?