jussipussi kirjoitti:Luin jostain Tornionlaakson sivustolta, että Aavasaksa tulisi suomen sanasta aava ja jostain saksalaisperäisen kielen sax (=kallio) yhdistelmästä. kuulostaa minusta aivan päättömältä. Vaikkakin noiden sanojen mukainenhan ko. vaara on.
Onko tuollainen kahden kielen yhdistely tavallista., varsinkin kun saksalaisten osuus Tornionlaaksossa rajoittuu muutamiin seppiin. Tuntuisi hullulta, että heidän kielellään olisi nimetty joitain näin merkittäviä maastonkohteita? varsinkin, kun nämä "valloonit" ovat alueelle tulleessaan useamman sukupolven jo Ruotsin maata asuttaneet ja varmaan jo kielensä ruotsiksi tai jopa suomeksi vaihtaneet.
Meän Tornionlaakso-lehden palstalla on jonkun aikaa kinasteltu Aavasaksa-nimen etymologiasta. 14.6 lehdessä Ilmari Kosonen esitti tuon 'Aava+sax' selityksen, jossa 'sax' on vanha ruotsin kalliota merkitsevä sana (varhaisen indoeuroopan sanaan 'saxo' joka muinaisgermaanissa on ollut muodossa 'sahso'). Ante Aikion vastine oli sitten seuraavan viikon lehdessä, hiukan tuskastuneesta sävystä päätellen hän on ennenkin vaihtanut mielipiteitä Kososen kanssa.
Kielitieteestä mitään ymmärtämättömänä, kyseinen selitys tuntuu minustakin huonolta. Tuollainen kahden kielen yhdistely tuolla tavoin taitaa olla aika harvinaista. Esimerkkinä voisi käyttää vaikkapa hiukan etelämpää löytyviä 'berg' -loppuisia paikannimiä. Esim Oxberget on suomeksi väännetty muotoon Uksperi. Nimi olisi voitu kääntää myös vaikkapa muotoon Härkävaara, sen sijaan "Aavasaksan" kanssa analoginen "Härkäperi" olisi tietysti täysin järjetön.
'Sax' selitys voisi toimia jos sana olisi lainattu suomeen samassa merkityksessä. Näinhän on juuri tuon 'tshokka' sanan kanssa. Lapista löytyy monta -sokka-loppuista paikannimeä joista osassa on myös suomenkielinen alkuosa (tai ainakin sellaiseksi väännetty): Ruumissokka, Naimasokka jne. Nämä nimet painottuvat Itä-Lappiin, vanhalle metsäsaamelaisalueelle joten ne on ilmeisesti lainattu juuri keminsaamesta. Mahdollinen analogia "Aavasaksa" nimitykselle on siis löytynyt, mutta ongelmana on ettei muita -saksa-loppuisia paikannimiä tunneta ainakaan Suomen puolelta. Perinpohjaisessa selvityksessä pitäisi tietenkin tutkia myös Ruotsin puoli, ainakaan pikavilkaisu karttaan ei paljastanut yhtään sax/saksa/tms loppuista nimeä. Vähän sama ongelma tosin on myös tuolla paikannimikirjan selityksellä, sillä tuota 'aksaa' ei olla ilmeisesti maastonnimenä kohdattu.
Toinen vaihtoehto olisi että koko nimi olisi skandinaavinen, eikä etuosalla olisi mitään tekemistä suomen sanan 'aava' kanssa. Mahtaisko tällaisiä kandidaattisanoja löytyä. Mutta myös muilla perusteilla on syytä epäillä ruotsalaista selitystä. Tornionlaaksossa skandinaavit eivät nimittäin olleet mikään merkittävä tekijä. Suomalaiset ehtivät alueelle ensin, ja ruotsalainen ekspansio pääasiassa pysähtyi Kalix-joelle. Tuntuisi aika kaukaa haetulta että varsin satunnaisesti alueella vierailevat skandinaavit tai germaanit nimeäsivät jokilaakson erään merkittävimmistä maastonkohdista.
Tornionjokilaakson suomalaisasutus on hyvin vanhaa, joten tuo Aavasaksakin on luultavasti vanha nimi. "Avva+tshokka" -selitys kuulostaisi järkevältä, voisiko poikkeavuuden selittää sitten juuri sillä että nimi on niin paljon vanhempi kuin muut vastaavat lainat? Tai sitten nimi yksinkertaisesti on vain niin vanha että sen merkitys on kadonnut. Sana 'tornio' oli sekin niin unohtunut että nimen merkityksestä käytiin debattia vuosikymmenet.