Aavasaksa ja Tornio

Sanojen ja nimien alkuperä

ViestiKirjoittaja aikalainen » 02 Touko 2013 23:16

Hyvin selvennetty, Pystynen ja Jaska. Näyttää siis siltä, että tähän mennessä ei ole löytynyt tarttumakohtaa lainaussuunnan selvittämiseen.

Oljenkortena sanan loppupätkä. Ehkä se selittyy johdinaineksella (kuten Jaska vinkkasi). Jos ei ajatella johtimia, vaan sanan loppua, niin silloin siellä olisi -nio/neå/nos. Osaisikohan joku keksiä nokkelan päätelmän, jolla tästä saisi revittyä vihjeen lainautumisen suunnasta?

Jaa niin, saamen -rt- on vielä käsittelemättä, se on erona muihin. Paljastaisikohan se jotakin lainaussuunnasta?

Jaska kirjoitti:Lainasuunnan kannalta on olennaista, että
1. saamessa ei ole mitään nimeä muistuttavaa sanaa
2. ruotsissa on nimeä muistuttava sana, pois lukien -(e)å: joko torn 'piikki' tai torn 'torni' (lainattu alasaksasta keskiajalla)
3. suomessa on täsmällisesti nimeä muistuttava sana: tornio 'keihäs'
Numeroita voidaan siksi pitää myös todennäköisyyspisteinä.

Tuo on yksi kriteeri, ja siinä todennäköisyydet menevät juuri noin. Toinen kriteeri on, että todennäköisimmin pohjoisen nimet tulevat saamesta suomeen, kuten eteläisessäkin Suomessa, kuin suomesta saameen, mikä taas vihjaa päinvastaiseen suuntaan. Äännelainaamisesta olisi hienoa saada kolmas kriteeri, mutta toistaiseksi siinä emme ole onnistuneet. Neljäs kriteeri odottaa vielä keksimistään. Kun riittävän moni seikka saadaan osoittamaan samaan suuntaan, selitys alkaa näyttämään hyvältä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 03 Touko 2013 00:04

Olisiko tässä sittenkin kyseessä kaksi eri sanaryhmää, joko germaaninen tai slaavilainen piikki-sanue Hämeessä ja Savossa ja toisaalta mahdollisesti paleokielinen tai ehkä sitten germaaninen lampi, järvi-sanue Torniossa?

http://en.wiktionary.org/wiki/tj%C3%B8rn

http://en.wikipedia.org/wiki/Tarn_(lake) -> valitkaa siis kohta lake, linkki ei oikein toimi.

Runeberg nimittäin toteaa, että sana ( tjärn) on etymologisesti hämärä:

http://runeberg.org/svetym/1072.html
Viimeksi muokannut Kinaporin kalifi päivämäärä 03 Touko 2013 00:17, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Touko 2013 00:13

aikalainen kirjoitti:Jaa niin, saamen -rt- on vielä käsittelemättä, se on erona muihin. Paljastaisikohan se jotakin lainaussuunnasta?

Lunttaan Mikko Korhosen kirjasta Johdatus lapin kielen historiaan (SKS, 1981). Tuo ilmiö on länsisaamelainen: sanansisäisten nasaalien eteen on syntynyt kova aluke, joka kirjoitetaan homorgaanisella eli samassa kohdassa ääntyvällä klusiililla: *m > bm, *n > dn, *ŋ > *gŋ.

Ilmiötä ei tapahdu, jos sanan alkukonsonantti on myös nasaali, eikä sitä tapahdu itäsaamessa eli inarinsaamessa eikä Kuolan saamelaiskielissä. Duortnos-nimen rtn-yhtymä edustaa siis alkuperäistä *rn-yhtymää, eli tämäkään ei kai valaise lainasuuntaa.

aikalainen kirjoitti:Tuo on yksi kriteeri, ja siinä todennäköisyydet menevät juuri noin. Toinen kriteeri on, että todennäköisimmin pohjoisen nimet tulevat saamesta suomeen, kuten eteläisessäkin Suomessa, kuin suomesta saameen, mikä taas vihjaa päinvastaiseen suuntaan. Äännelainaamisesta olisi hienoa saada kolmas kriteeri, mutta toistaiseksi siinä emme ole onnistuneet. Neljäs kriteeri odottaa vielä keksimistään. Kun riittävän moni seikka saadaan osoittamaan samaan suuntaan, selitys alkaa näyttämään hyvältä.

Näinpä. Pohdin vielä tuon klusiilisen alukkeen ikää ja astevaihteluasuhteita (vokaalien välissä vaihtelee dn : n, mutta konsonanttiyhtymissä r'dn : rdn), ties vaikka jokin kriteeri paljastaisi myöhäisen lainan...
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja TTJ » 03 Touko 2013 01:35

Kinaporin kalifi kirjoitti:Olisiko tässä sittenkin kyseessä kaksi eri sanaryhmää, joko germaaninen tai slaavilainen piikki-sanue Hämeessä ja Savossa ja toisaalta mahdollisesti paleokielinen tai ehkä sitten germaaninen lampi, järvi-sanue Torniossa?

http://en.wiktionary.org/wiki/tj%C3%B8rn


Kiintoisaa... Merkityksen puolesta ei tosin sovi kovin hyvin Torniojärveen joka on alueen suurin järvi. Näyttäisi ainakin Ruotsissa olevan kohtuullinen yleinen paikannimielementti.
Mutta jos se on lainattu paleokielestä niin vastaavuuksia luulisi löytyvän sekä suomen- että saamen kielialueilta?
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Touko 2013 06:26

Kinaporin kalifi kirjoitti:Olisiko tässä sittenkin kyseessä kaksi eri sanaryhmää, joko germaaninen tai slaavilainen piikki-sanue Hämeessä ja Savossa ja toisaalta mahdollisesti paleokielinen tai ehkä sitten germaaninen lampi, järvi-sanue Torniossa?

http://en.wiktionary.org/wiki/tj%C3%B8rn

http://en.wikipedia.org/wiki/Tarn_(lake) -> valitkaa siis kohta lake, linkki ei oikein toimi.

Runeberg nimittäin toteaa, että sana ( tjärn) on etymologisesti hämärä:

http://runeberg.org/svetym/1072.html

Hyvä löytö!
Tosin tuon ruotsin etymologisen sanakirjan mukaan sanalla on mahdollinen mutta epävarma indoeurooppalainen tausta: IE *der- 'murtua, katketa, jakaa' > germ. partisiippi *ter-no- 'jakava?' (Englannin sana tulee kuitenkin lainana skandinaavista: http://www.etymonline.com/index.php?all ... hmode=none)

G *terno- > skand. *tjorn- säännöllisesti (halkeaminen e > jo: http://en.wikipedia.org/wiki/Proto-Nors ... _Old_Norse), ja tämä sana sopisi kyllä Tornio-nimen taustalle. Tuo j olisi ehkä jäänyt ilman korvaavaa äännettä suomessa, vaikkei nyt tule mieleen vastaavia esimerkkejä. Silloin Torniojärvi olisi kai nimen alkuperäinen tarkoite.

+ varhaisten skandinaavien läsnäolosta pohjoisessa on muutakin paikannimitodistusaineistoa.
- edelleen se loppu-io on selittämätön skandinaavin pohjalta.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 03 Touko 2013 10:02

Jaska kirjoitti:- edelleen se loppu-io on selittämätön skandinaavin pohjalta.

Nativisaatio? Ehkä alkuperäisen germaanisen (?) torn l. järvi-sanaston kanssa on myöhemmin sekoittunut slaavilainen tornio l. piikki-sanasto.

Nykyvenäjässä termi ternie tarkoittaa siis piikkiä. Länsislaavilaisissa kielissä sanastolla näkyy oleva vielä myös esim. kiilan tai vaajan merkitys. Rantasalmella onkin vierekkäin sekä Tornioniemi että Vaajaniemi. Merkitysyhteys on siis tunnettu.

"Происходит от тёрн, далее из праслав. формы *tьrnъ, от которой в числе прочего произошли: др.-русск. тьрнъ, ст.-слав. трънъ (др.-греч. ἄκανθα), русск. терн, укр. терен (род. п. те́рну), болг. трън, сербохорв. тр̑н (род. п. тр̑на), словенск. tŕn, чешск. trn «шип, колючка», trní ср. р. «колючий кустарник», словацк. tŕň м. «колючка», tŕniе ср. р. «колючий кустарник», польск. tarn, cierń, др.-польск. tarn, cirznie, в.-луж. ćerń м., н.-луж. śerń. Праслав. *tьrnъ, собир. *tьrnьje, родственно др.-инд. tŕ̥ṇam ср. р. «трава, стебелек», готск. þaúrnus м. «терн, колючка». Использованы данные словаря М. Фасмера; см. Список литературы."

Sana muodostetaan näin:

Корень: -терн-; суффикс: -иj; окончание: -е

http://ru.wiktionary.org/wiki/%D1%82%D0 ... 0%B8%D0%B5

...siis juureen tern- lisätään suffiksi -ij ja pääte -e-. Varhaisin slaavilainen kantasanan muoto on taas ollut tjorn, johon voidaan ilmeisesti myös lisätä kielen rakenteeseen kuuluvat lisät ja saadaan -> tjornie. Oman kielemme vokaaliharmonia taas määrittää lainasanalle uuden muodon -> tornio. Germaanista löytyy kyllä sama kantasana mutta ei samankaltaista päätettä.

Ehkä osa paikannimistä, jossa tornio esiintyy paikassa, jossa ei ole mitään terävää niemeä tms. voidaan selittää vastaavalla tavalla. Pohjalla on järvi-sana joka on väännetty piikki-sanaksi. Tälläinen voisi olla vaikkapa Koijärven vieressä oleva Tornionmäki Hämeessä. Vaikka mäki ei sijaitse Koijärven välittömässä läheisyydessä, vieressä on vielä paikka nimeltä Saviniemi, joka viittaa siihen että paikalla on ollut useitakin pieniä järviä, osa on ehkä kuivattu. Tätä tukevat myös mäen viereiset talonnimet Kotiranta ja Valkama.

Näyttäisi ehkä siis olevan niin, että jotkin merkitykseltään jo hämärtyneet torn-toponyymit ovat osin säilyneet tornio-toponyymeinä, Hämeessä alueelle muuttaneiden karjalaisten ja savolaisten toimesta.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja jussipussi » 13 Touko 2014 00:13

Aavasaksa aiheeseen taas.

Jaska tarjoili ketjun alussa alkuperäiseksi sanaksi aksa = poron otsaluu. Nimen alkuosa aava olisi sitten aukeaa tarkoittava sana. Selailin algua ja samaan sanaryhmään kuuluu oheinen aavsedje, joka siis osassa murteista on muodossa "akse" tai sinne päin. Dorotean Avasaxa on eteläsaamen alueella. Algusta kopioitu:

Kieli: eteläsaame
Sanue: aavsedje hjernepannen med hornene

Voiko tuosta vetää johtopäätöksen, että alkuperäinen nimi on ollut Aavsedje, joka on sitten suomentunut tai germaanintunut avasaxa ja/tai aavasaksa sanoiksi? Germaaniversio ilmeisesti ensin.

Tästä päästäisiin taas siihen, että saamenkieli olisi ollut Tornionlaaksossa samoihin aikoihin kuin eteläsaamen alueella.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja Peleventi » 08 Marras 2017 12:43

http://www.heraldica.fi/fi/7690-2/?smid=6532

Siinäpä yhdenlainen linkki Tornio-nimen ja keihäänkärjen välille. Tornberg-sukunimi ja vaakuna otettu käyttöön Torniossa 1600-luvulla.
Peleventi
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 1
Liittynyt: 08 Marras 2017 12:31

Re:

ViestiKirjoittaja jouko » 08 Marras 2017 19:34

jussipussi kirjoitti:Selailin ajankulukseni pohjoisruotsin karttaa ja sieltä löytyi otsikkoon sopiva paikka: Avasaxa, Dorotean kunnassa. Saman oloinen vaara kuin suomalainen kaimansa.

Dorotea vaikuttaa olevan saamelaiskielinen kunta, että siinä mielessä arvelut Aavasaksan saamen sukuisuudesta saanee vahvistusta.

Oheisen linkin hakukenttään Avasaxa ja paikka löytyy.

Saxa paikkoja löytyykin sitten todella paljon Etelä - Ruotsista.


http://kso.lantmateriet.se/kartsok/kos/index.html


Jouko Vahtola on väitöskirjassaan Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty. Nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus. Studia Historica Septentrionalia 3. Societas Historica Finlandiae Septentrionalis. Rovaniemi 1980 (luin viimeksi 1981) selvitellyt mm. Aavasaksan kiertävän Tengeliöjoen ja joen koskien nimien merkityksiä ruotsalaisen saamenselityksen kautta. Aavasaksakin voisi löytyä väitöksestä. Selitykset ovat ruotsiksi ja sanaston suomennos puuttuu suurelta osin tavallisista ruotsi-suomi -sanakirjoista. Aavasaksa kuulunee saamenkieliseen nimikerrokseen? https://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Vahtola
jouko (N-Z4786. N-CTS9460. N-Y11245, N-BY22056, N-BY22057. N-BY30412), N-BY32523 , mtdna U5a2a1a
jouko
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 83
Liittynyt: 15 Kesä 2014 01:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Re:

ViestiKirjoittaja jussipussi » 08 Marras 2017 23:01

jouko kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Selailin ajankulukseni pohjoisruotsin karttaa ja sieltä löytyi otsikkoon sopiva paikka: Avasaxa, Dorotean kunnassa. Saman oloinen vaara kuin suomalainen kaimansa.

Dorotea vaikuttaa olevan saamelaiskielinen kunta, että siinä mielessä arvelut Aavasaksan saamen sukuisuudesta saanee vahvistusta.

Oheisen linkin hakukenttään Avasaxa ja paikka löytyy.

Saxa paikkoja löytyykin sitten todella paljon Etelä - Ruotsista.


http://kso.lantmateriet.se/kartsok/kos/index.html


Jouko Vahtola on väitöskirjassaan Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty. Nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus. Studia Historica Septentrionalia 3. Societas Historica Finlandiae Septentrionalis. Rovaniemi 1980 (luin viimeksi 1981) selvitellyt mm. Aavasaksan kiertävän Tengeliöjoen ja joen koskien nimien merkityksiä ruotsalaisen saamenselityksen kautta. Aavasaksakin voisi löytyä väitöksestä. Selitykset ovat ruotsiksi ja sanaston suomennos puuttuu suurelta osin tavallisista ruotsi-suomi -sanakirjoista. Aavasaksa kuulunee saamenkieliseen nimikerrokseen? https://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Vahtola


Ei ole kovin pitkä aika kun teosta selailin. Muistaakseni perustellakseni Sigfridille suomalaisten paikallaoloa Tornionlaaksossa jo noin 1000 vuotta sitten. Uskallan sanoa, että muistaisin jos siitä löytyy selitys aavasaksalle,eikä sitä siinä siis muistini mukaan ole. Ei ainakaan suomi +germaani-selitystä kummempaa.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 09 Marras 2017 00:56

Å - Joki
- Turku l. Åbo - Jokiasumus, Jokikylä ?
- Liminka l. Limingo (Liming-å ?) - Lemming / Liming -joki (Lumijoki ? ) ?
- Ahvenanmaa, Oolanti l. Åland - Jokimaa ?
- Porvoo l. Borgå l. Borg-å l. Linnajoki
- Inkoo l. Ingå l. Ingen-å eli eijokea...
- Korppoo l. Korpo l. Korpå l. Korppijoki
- (Pele) Pello l. Pellå l. Puolijoki

Muita jokia :
Eurajoki
Honkajoki
Ilmajoki
Isojoki
Joensuu
Juupajoki
Karijoki
Kauhajoki
Padasjoki
Pyhjäjoki
Seinäjoki
Suonenjoki
Utsjoki
Kalajoki

O:hen loppuvia mutta tuskin jokisia...
- Espoo l. Esbo
- Hanko l. Hangö
- Kuhmo
- Kuusamo
- Lieto
- Luoto
- Paltamo
- Parkano
- Kuopio
- Perho
- Posio
- Raisio
- Rusko
- Salo
- Sauvo
- Sipoo l. Sibbo
- Simo
- Somero
- Sotkamo
- Tervo
- Valtimo
- Vesanto

Rajatappauksia...
- Tornio eli Torneå ja pohjoissaameksi Duortnus
Torne-å elit Tornienjoki ?
- Muonio (Muonionniska) eli pohjoissaameksi Muoná
Muoni-å l. Muonajoki (Ruokajoki ?) ?
- Jokioinen l. Joki -å -inen l. joki-jokinen ?
Kaikki l. Jok' ikinen l. ÅKinen
Ei mulla muuta... PDT_Armataz_01_12
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja jouko » 20 Joulu 2017 21:25

jussipussi kirjoitti:Aavasaksa aiheeseen taas.

Jaska tarjoili ketjun alussa alkuperäiseksi sanaksi aksa = poron otsaluu. Nimen alkuosa aava olisi sitten aukeaa tarkoittava sana. Selailin algua ja samaan sanaryhmään kuuluu oheinen aavsedje, joka siis osassa murteista on muodossa "akse" tai sinne päin. Dorotean Avasaxa on eteläsaamen alueella. Algusta kopioitu:

Kieli: eteläsaame
Sanue: aavsedje hjernepannen med hornene

Voiko tuosta vetää johtopäätöksen, että alkuperäinen nimi on ollut Aavsedje, joka on sitten suomentunut tai germaanintunut avasaxa ja/tai aavasaksa sanoiksi? Germaaniversio ilmeisesti ensin.

Tästä päästäisiin taas siihen, että saamenkieli olisi ollut Tornionlaaksossa samoihin aikoihin kuin eteläsaamen alueella.


Inarinsaamen ratkaisu Aavasaksa –nimeen voisi olla áávus (aukea) ákšu (kirves, tappara).
Vaaran profiili pohjoiskoilisesta Tengeliön kylältä katsottuna on tapparan/kirveen muotoinen. Itse olen asunut 12 vuotta vaaran pohjoispuolella ja joskus on tullut mieleen, että vaaran jyrkkä louhikkoinen pohjoisrinne on kirveen terän muotoinen ja vaaran etelään laskeutuva profiili kuin kirveen varsi.
jouko (N-Z4786. N-CTS9460. N-Y11245, N-BY22056, N-BY22057. N-BY30412), N-BY32523 , mtdna U5a2a1a
jouko
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 83
Liittynyt: 15 Kesä 2014 01:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja aikalainen » 22 Joulu 2017 14:06

jouko kirjoitti:Inarinsaamen ratkaisu Aavasaksa –nimeen voisi olla áávus (aukea) ákšu (kirves, tappara).
Vaaran profiili pohjoiskoilisesta Tengeliön kylältä katsottuna on tapparan/kirveen muotoinen. Itse olen asunut 12 vuotta vaaran pohjoispuolella ja joskus on tullut mieleen, että vaaran jyrkkä louhikkoinen pohjoisrinne on kirveen terän muotoinen ja vaaran etelään laskeutuva profiili kuin kirveen varsi.

Ääntämyksen ja muodon kannalta toimii hyvin, merkityksen kannalta ei ihan yhtä hyvin. Jos nimi olisi suomeksi kirvesvaara, niin silloin se olisi merkitykseltäänkin täydellinen. Aukeakirves on vähän keinotekoinen nimi. Mutta, onhan niitä kummallisiakin nimiä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja jouko » 25 Joulu 2017 19:04

aikalainen kirjoitti:
jouko kirjoitti:Inarinsaamen ratkaisu Aavasaksa –nimeen voisi olla áávus (auki) ákšu (kirves, tappara).
Vaaran profiili pohjoiskoilisesta Tengeliön kylältä katsottuna on tapparan/kirveen muotoinen. Itse olen asunut 12 vuotta vaaran pohjoispuolella ja joskus on tullut mieleen, että vaaran jyrkkä louhikkoinen pohjoisrinne on kirveen terän muotoinen ja vaaran etelään laskeutuva profiili kuin kirveen varsi.

Ääntämyksen ja muodon kannalta toimii hyvin, merkityksen kannalta ei ihan yhtä hyvin. Jos nimi olisi suomeksi kirvesvaara, niin silloin se olisi merkitykseltäänkin täydellinen. Aukeakirves on vähän keinotekoinen nimi. Mutta, onhan niitä kummallisiakin nimiä.


Inarinsaamen yksikön nominatiivi, akkusatiivi ja genetiivi ovat päätteettömiä muotoja, siis voisi olla Aukean kirves. Inarinsaamen sanakirjan mukaan ávus, áávus on auki.

Mutta tämän keskusteluketjun toisessa kommentissa Jaska:.... Eräs mahdollisuus:
Aavas <-- saamen 'avoin, aukea'
aksa <-- saamen 'poronkallon ylin luuosa'.
Tämä ratkaisu minusta olisi loogisin. Onhan Aavasaksan kiertävä joki ja lähistöllä sijatseva kylä nimetty aikoinaan saamenkielellä Tengeliöksi molemmat. Tuon aksa -sanan vaihtaisin kuitenkin ákšu -sanaan.

Äävist ákšu olisi aapasuolla oleva kirves. Ääpi, äävi = aapa (lokatiivi = millä, missä, miltä, keneltä, pääte -st, lokatiivi ilmaisee myös paikallaan olevaa sijaintia). Aavasaksan pohjoispuolisille vaaroille Aavasaksa näyttäytyy kirveenmuotoisena aukean tai aavan vieressä (nykyään aapasuot on ojitettu pelloiksi ja risukoiksi). Tässä tauksessa t -kirjain olisi jäänyt ajan saatossa pois.
jouko (N-Z4786. N-CTS9460. N-Y11245, N-BY22056, N-BY22057. N-BY30412), N-BY32523 , mtdna U5a2a1a
jouko
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 83
Liittynyt: 15 Kesä 2014 01:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja jussipussi » 25 Joulu 2017 20:11

jouko kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
jouko kirjoitti:Inarinsaamen ratkaisu Aavasaksa –nimeen voisi olla áávus (auki) ákšu (kirves, tappara).
Vaaran profiili pohjoiskoilisesta Tengeliön kylältä katsottuna on tapparan/kirveen muotoinen. Itse olen asunut 12 vuotta vaaran pohjoispuolella ja joskus on tullut mieleen, että vaaran jyrkkä louhikkoinen pohjoisrinne on kirveen terän muotoinen ja vaaran etelään laskeutuva profiili kuin kirveen varsi.

Ääntämyksen ja muodon kannalta toimii hyvin, merkityksen kannalta ei ihan yhtä hyvin. Jos nimi olisi suomeksi kirvesvaara, niin silloin se olisi merkitykseltäänkin täydellinen. Aukeakirves on vähän keinotekoinen nimi. Mutta, onhan niitä kummallisiakin nimiä.


Inarinsaamen yksikön nominatiivi, akkusatiivi ja genetiivi ovat päätteettömiä muotoja, siis voisi olla Aukean kirves. Inarinsaamen sanakirjan mukaan ávus, áávus on auki.

Mutta tämän keskusteluketjun toisessa kommentissa Jaska:.... Eräs mahdollisuus:
Aavas <-- saamen 'avoin, aukea'
aksa <-- saamen 'poronkallon ylin luuosa'.
Tämä ratkaisu minusta olisi loogisin. Onhan Aavasaksan kiertävä joki ja lähistöllä sijatseva kylä nimetty aikoinaan saamenkielellä Tengeliöksi molemmat. Tuon aksa -sanan vaihtaisin kuitenkin ákšu -sanaan.

Äävist ákšu olisi aapasuolla oleva kirves. Ääpi, äävi = aapa (lokatiivi = millä, missä, miltä, keneltä, pääte -st, lokatiivi ilmaisee myös paikallaan olevaa sijaintia). Aavasaksan pohjoispuolisille vaaroille Aavasaksa näyttäytyy kirveenmuotoisena aukean tai aavan vieressä (nykyään aapasuot on ojitettu pelloiksi ja risukoiksi). Tässä tauksessa t -kirjain olisi jäänyt ajan saatossa pois.


Minkä saamen sanan mukaan Tengeliö on nimetty? Itse olin siinä luulossa, että kyseessä on germaaninen päällikköä tarkoittavaan sanaan perustuva nimeäminen. Toki lähistöltä löytyy lukuisia muita saamen pohjalta nimettyjä paikkoja. Muuten kehitelmäsi on mielestäni aivan hyvä. Vähintään yhtä hyvä, kuin muutkin ketjun esitykset, mutta sekään ei kuitenkaan vakuuta. Lähinnä siksi, että eipä vastaavia nimikehitelmiä taida olla muualla.

Muutenkin Länsilapista saa etsimällä etsiä aapoja. Vuomia sen sijaan löytyy.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja jouko » 31 Joulu 2017 21:53

Áávus äksi (inarinsaame), avonaisella paikalla sijaitseva poronkallon otsaluu.

Aavas aksa, rinne on pohjoiskoillisesta. itäkoillisesta kuin maastostalöytyvä vanha poronkallo.

Aavasaksan suomenpuoleiset vaarat ovat lähes kaikki alunperin saamelaista lähtöä (tai lapinkielisiä, kuten Vahtola vielä 1980 kirjoittaa). Laapas, Pahtarovat, Rovavaarat etc.

Inarinsaamen tornâ=torni.

Vahtola arveli Tengeliön olevan saamelaislähtöinen nimi(Vahtola s.82). Ehkä se on kuitenkin Tengilin joki (Tengil är namnet på en samisk kung som nämns i Olaus Magnus "Carta Marina", Tengill's Rex Scrifinor).

Tengeliöjoen vesistön järvet ja sivupurot ovat saamenkielistä lähtöä (Miekojärvi, Vietonen, Raanujärvi, Lumiojoki, Koutusjärvi etc.).

Vahtolan luokitus saamenkieliin on vanhan käytännön mukainen: lappi, ruotsinlappi, luulajanlappi, inarinlappi (V. s.520).

(Jouko Vahtola, Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty, nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus, Rovaniemi 1980).


Tengeliöjoen alkulähteet pulppuavat Rattostunturin (ratte = kant, utsida (reuna, ulkoreuna) (ruotsinlappi)) takaa ja kulkevat suurten järvien, Raanujärven (ráánu = raanu, Vietosen (viettar = hög sandstrand, korkea hiekkaranta (ruotsinlappi), Collinder ja suurimman Miekojärven (miek´ki = miekka, inarinsaame) läpi kohti Tornionjokea. Vesistöön kuuluvilla järvillä on useimmiten lapinkielisiä nimiä: Ajankijärvet (ája=lähde, joka ei jäädy), Torasjärvi (toares, (ruotsinlappi)=poikki-), Alposjärvet(al'pas=ilves, ruotsinlappi), Koutusjärvi (kuávžur = taimen, paikallisessa kielenkäytössä taimen, tammukka on koutus, Collinder ja Vahtola eivät ilm. tienneet), Paamajärvi (pámar = jokiuoma, joka levenee, rinne sisäjärvessä) etc.. Tengeliöjoen pisin koski on Luonionkoski (n.2000m pitkä koskialue) (luonjas = klynke, jamre sig (n.) = ulista, vikistä: kosken rannalla, 30m koskesta, v:sta.1968 asuneena, nyk. vain kesäisin, olen kosken ulinaa ja vikinää kuunnellut).

Aavasaksalta suoraan etelänpuoleiset vaarannimet ovat myös saamelaislähtöisiä: Ainiovaara (áińa = enda (ruotsinlappi), Viisavaara (esim viSá=visa, inarins.), Rovavaarat (rova=rova, metsäinen kalliolakinen vaara), Laatas (laatas=ei jyrkkä vaara, peräpohjalaismurteissa lainauksena käytössä edelleen paikoin (pieni, matala vaara), länteen ja koilliseen ovat niinikään saamelaisperäiset vaarannimet: Pahtarovat (páhtáá-ruáivi= kallioinen-rova, inarinsaame), Vajovaara (vajjá=avara purolaakso vaaran kupeessa), Juopavaara (juoVá=louhikko, inarinsaame), Puonivaarat (puoŊá=povi, inarinssame) , Aavasaksan pohjoisp. juurella Himovaarat (hiMo=himo, inarinsaame), Rovavaarat etc..


Vahtolalla lähteenä Collinderin kirjoja Ordbok, Birkarlar och lappar. Namn och bygd 53. Uppsala 1965 ja Der älteste uberlieferte germanische Name. Namn och bygd 24. Uppsala 1936.
jouko (N-Z4786. N-CTS9460. N-Y11245, N-BY22056, N-BY22057. N-BY30412), N-BY32523 , mtdna U5a2a1a
jouko
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 83
Liittynyt: 15 Kesä 2014 01:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja jussipussi » 01 Tammi 2018 18:31

jouko kirjoitti:Áávus äksi (inarinsaame), avonaisella paikalla sijaitseva poronkallon otsaluu.

Aavas aksa, rinne on pohjoiskoillisesta. itäkoillisesta kuin maastostalöytyvä vanha poronkallo.

Aavasaksan suomenpuoleiset vaarat ovat lähes kaikki alunperin saamelaista lähtöä (tai lapinkielisiä, kuten Vahtola vielä 1980 kirjoittaa). Laapas, Pahtarovat, Rovavaarat etc.

Inarinsaamen tornâ=torni.

Vahtola arveli Tengeliön olevan saamelaislähtöinen nimi(Vahtola s.82). Ehkä se on kuitenkin Tengilin joki (Tengil är namnet på en samisk kung som nämns i Olaus Magnus "Carta Marina", Tengill's Rex Scrifinor).

Tengeliöjoen vesistön järvet ja sivupurot ovat saamenkielistä lähtöä (Miekojärvi, Vietonen, Raanujärvi, Lumiojoki, Koutusjärvi etc.).

Vahtolan luokitus saamenkieliin on vanhan käytännön mukainen: lappi, ruotsinlappi, luulajanlappi, inarinlappi (V. s.520).

(Jouko Vahtola, Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty, nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus, Rovaniemi 1980).


Tengeliöjoen alkulähteet pulppuavat Rattostunturin (ratte = kant, utsida (reuna, ulkoreuna) (ruotsinlappi)) takaa ja kulkevat suurten järvien, Raanujärven (ráánu = raanu, Vietosen (viettar = hög sandstrand, korkea hiekkaranta (ruotsinlappi), Collinder ja suurimman Miekojärven (miek´ki = miekka, inarinsaame) läpi kohti Tornionjokea. Vesistöön kuuluvilla järvillä on useimmiten lapinkielisiä nimiä: Ajankijärvet (ája=lähde, joka ei jäädy), Torasjärvi (toares, (ruotsinlappi)=poikki-), Alposjärvet(al'pas=ilves, ruotsinlappi), Koutusjärvi (kuávžur = taimen, paikallisessa kielenkäytössä taimen, tammukka on koutus, Collinder ja Vahtola eivät ilm. tienneet), Paamajärvi (pámar = jokiuoma, joka levenee, rinne sisäjärvessä) etc.. Tengeliöjoen pisin koski on Luonionkoski (n.2000m pitkä koskialue) (luonjas = klynke, jamre sig (n.) = ulista, vikistä: kosken rannalla, 30m koskesta, v:sta.1968 asuneena, nyk. vain kesäisin, olen kosken ulinaa ja vikinää kuunnellut).

Aavasaksalta suoraan etelänpuoleiset vaarannimet ovat myös saamelaislähtöisiä: Ainiovaara (áińa = enda (ruotsinlappi), Viisavaara (esim viSá=visa, inarins.), Rovavaarat (rova=rova, metsäinen kalliolakinen vaara), Laatas (laatas=ei jyrkkä vaara, peräpohjalaismurteissa lainauksena käytössä edelleen paikoin (pieni, matala vaara), länteen ja koilliseen ovat niinikään saamelaisperäiset vaarannimet: Pahtarovat (páhtáá-ruáivi= kallioinen-rova, inarinsaame), Vajovaara (vajjá=avara purolaakso vaaran kupeessa), Juopavaara (juoVá=louhikko, inarinsaame), Puonivaarat (puoŊá=povi, inarinssame) , Aavasaksan pohjoisp. juurella Himovaarat (hiMo=himo, inarinsaame), Rovavaarat etc..


Vahtolalla lähteenä Collinderin kirjoja Ordbok, Birkarlar och lappar. Namn och bygd 53. Uppsala 1965 ja Der älteste uberlieferte germanische Name. Namn och bygd 24. Uppsala 1936.


Kiitos hyvin tehdystä selvityksestä. Minun pätevyyteni ei riitä arvioimaan niiden oikeellisuutta. Joku kielitieteilijä voisi sen tehdä. Osa on minulle uusia.

Muutama huomio kuitenkin. Tuo muistaakseni alunperin Aikion kehitelmä poron otsaluusta sopii juuri tuohon maassa olevaan jo lihansa menettäneeesern poron kalloon kun vaaraa katselee idästä päin. Lännen suunnaltakin kohtuullisesti.

Kirvesselitys on mielestäni näköisyyden perusteella huonompi, mutta nimen antaa vain yksi henkilö, ei raati, joten kai se riittää jos se nimen antaja on nähnyt siinä kirveen. Muutenkin lähes identtinen Ruotsin vaara ei mielestäni muistuta kirvestä eikä poron kalloa, mutta olen katsellut vain kuvia ko vaarasta. Luulisi, että niillä on samanlainen etymologia.

Ruotsin puolella Matarengin ja Yli-Kainuun rajalla on myös Miekojärvi. Miekkoja järvistä voi löytää vaikka niemistä ja lahdista. Varsinkin Ruotsin puoleisesta järvestä. Tarkoitan luonnollisesti pitkiä, suippoja muotoja. Käsivarressa on myös Meekonjärvi - Megonjávri, ei ehkä samaa sukua miekolle. Algusta löytyy megon (viiva e kirjaimen päällä) sanalle selitys määkyä. Mikä lie käsivarren Meekonjärven merkitys, määkyä nyt ei mielestäni siihen istu. Piitimen saamessa sama sana on alun mukaan miehkat, joka ei maallikon silmään aivan hullun kaukana ole miekosta.

Tengeliöstä olen edelleen sitä mieltä, että se ei ole saamen pohjainen vaan germaanipohjainen, vaikka saamelaispäällikön nimi Tengillus tai sinnepäin olisikin ollut. Eikä sekään että ympäristöstä tiedetään saamelaisperäisiä paikannimiä tarkoita sitä, että germaanikielessä (kielen nimeä en nyt muista paremmin , muinaisruotsi?) päällikköä tarkoittava nimi olisi saamelaidperäinen. Hyvä esitys silti alueen mahdollisista saameperäisistä nimistä.

Tuota koutus sanaa tammukasta käytettynä en ole kuullut koskaan. Mielenkiintoinen havainto. Oletko kuullut useamman käyttävän sitä?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja aikalainen » 02 Tammi 2018 23:46

jouko kirjoitti:Áávus äksi (inarinsaame), avonaisella paikalla sijaitseva poronkallon otsaluu.

Aavas aksa, rinne on pohjoiskoillisesta. itäkoillisesta kuin maastostalöytyvä vanha poronkallo.

Aika loivalta tuo poron otsaluu näyttää.

Kuva
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja jussipussi » 03 Tammi 2018 00:30

aikalainen kirjoitti:
jouko kirjoitti:Áávus äksi (inarinsaame), avonaisella paikalla sijaitseva poronkallon otsaluu.

Aavas aksa, rinne on pohjoiskoillisesta. itäkoillisesta kuin maastostalöytyvä vanha poronkallo.

Aika loivalta tuo poron otsaluu näyttää.

Kuva


On se Aavasaksa tuon mallinen.
https://www.google.fi/search?q=aavasaks ... LfhC7cXLDM:

Varmaan parempiakin kuvia löytyy.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 03 Tammi 2018 00:56

jussipussi kirjoitti:On se Aavasaksa tuon mallinen.

varovaisesti samaa mieltä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

EdellinenSeuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 17 vierailijaa