Aavasaksa ja Tornio

Sanojen ja nimien alkuperä

Aavasaksa ja Tornio

ViestiKirjoittaja jussipussi » 22 Huhti 2012 00:41

Luin jostain Tornionlaakson sivustolta, että Aavasaksa tulisi suomen sanasta aava ja jostain saksalaisperäisen kielen sax (=kallio) yhdistelmästä. kuulostaa minusta aivan päättömältä. Vaikkakin noiden sanojen mukainenhan ko. vaara on.

Onko tuollainen kahden kielen yhdistely tavallista., varsinkin kun saksalaisten osuus Tornionlaaksossa rajoittuu muutamiin seppiin. Tuntuisi hullulta, että heidän kielellään olisi nimetty joitain näin merkittäviä maastonkohteita? varsinkin, kun nämä "valloonit" ovat alueelle tulleessaan useamman sukupolven jo Ruotsin maata asuttaneet ja varmaan jo kielensä ruotsiksi tai jopa suomeksi vaihtaneet.

Parempi alkuperä minsta olisi saamen Avva+tsohkka. Saman niminen ja jopa näköinenkin tunturi löytyy Utsjoelta, Nuorgamista.

JP
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Aavasaksa

ViestiKirjoittaja Jaska » 23 Huhti 2012 21:15

jussipussi kirjoitti:Luin jostain Tornionlaakson sivustolta, että Aavasaksa tulisi suomen sanasta aava ja jostain saksalaisperäisen kielen sax (=kallio) yhdistelmästä. kuulostaa minusta aivan päättömältä. Vaikkakin noiden sanojen mukainenhan ko. vaara on.

Onko tuollainen kahden kielen yhdistely tavallista., varsinkin kun saksalaisten osuus Tornionlaaksossa rajoittuu muutamiin seppiin. Tuntuisi hullulta, että heidän kielellään olisi nimetty joitain näin merkittäviä maastonkohteita? varsinkin, kun nämä "valloonit" ovat alueelle tulleessaan useamman sukupolven jo Ruotsin maata asuttaneet ja varmaan jo kielensä ruotsiksi tai jopa suomeksi vaihtaneet.

Parempi alkuperä minsta olisi saamen Avva+tsohkka. Saman niminen ja jopa näköinenkin tunturi löytyy Utsjoelta, Nuorgamista.

Olet oikeassa, tuo selitys näyttää epäilyttävältä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi lienee saamelaisperäinen, vaikka molemmille osille onkin hankala löytää varmaa selitystä. Eräs mahdollisuus:
Aavas <-- saamen 'avoin, aukea'
aksa <-- saamen 'poronkallon ylin luuosa'

Jälkimmäinen sana olisi siis kokenut maastosanastossa vastaavanlaisen muutoksen kuin omaperäinen *oiva 'pää' --> saamen oaivi 'tunturinlaki'.

Ehdottamasi tunturinnimikään ei ole hullumpi. Oikeastaan ainoa vakava ongelma olisi selittää, miksi suomalaisessa nimessä on ks-yhtymä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja jussipussi » 23 Huhti 2012 22:19

Kiitos vastauksesta!

En ymmärrä kielistä mitään, mutta kysellä osaan. Luostolla on Orresokka niminen paikka ja jos siihen vertaa pitäisi Aavasaksan olla Aavasokka. Tsohkka sinänsä tarkoittaa terävähuippuista tunturia ja sellainen Aavasaksa on jos sitä katselee idästä tai pohjoisesta. Ainakin huomattavan teräväpiirteinen muihin ympäristön vaaroihin verrattuna. Nimen alkuperä lienee sellainen ongelma johon on mahdoton saada tarkempaa vastusta, kuin tuo antamasi, joka kylläkin vaikutti luontevalta.

Miten tuo ks sopisi siihen, että alkuperäinen metsäsaamelainen sana on ollut tuo saksa (tai lähes). Eli koko nimi olisi siinä muodossa kuin se aluperinkin on ollut. Sattuu vain taipumaan suomenkielisenkin suuhun? Tornionlaaksossa on muutenkin todella paljon kummallisia paikannimiä, jotka eivät (pohjois-) saameksi, suomeksi tai ruotsiksi käänny.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja Jaska » 25 Huhti 2012 01:55

jussipussi kirjoitti:Miten tuo ks sopisi siihen, että alkuperäinen metsäsaamelainen sana on ollut tuo saksa (tai lähes). Eli koko nimi olisi siinä muodossa kuin se aluperinkin on ollut.

Sehän sopisi erittäin hyvin - onko esim. keminsaamessa ollut jokin tämännäköinen sana?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja aikalainen » 26 Huhti 2012 23:32

Myös eteläisestä Suomesta löytyy runsaahkosti saksa-nimistöä. Saattavat toki olla eri juurta kuin Tornionjoen varsilla. Osa niistä nimeää jonkin mäen tai vuoren jopa ilman ympäristössä olevia muita saksa-nimiä. Selvästi jo erilaisemmat sakasti-alkuiset nimet ovat usein huomattavan korkeita tai jyrkkiä mäkiä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Jaska » 27 Huhti 2012 03:28

aikalainen kirjoitti:Myös eteläisestä Suomesta löytyy runsaahkosti saksa-nimistöä. Saattavat toki olla eri juurta kuin Tornionjoen varsilla. Osa niistä nimeää jonkin mäen tai vuoren jopa ilman ympäristössä olevia muita saksa-nimiä. Selvästi jo erilaisemmat sakasti-alkuiset nimet ovat usein huomattavan korkeita tai jyrkkiä mäkiä.

Kansalaisen karttapaikan mukaan nuo useimmat ovat Saksan/Saksalan-alkuisia eli omistusnimiä; Saksa on talonnimenä näköjään hyvin yleinen. On siellä kuitenkin Saksavuori Heinolassa, mutta se näyttäisi olevan ainoa lajiaan, siis ilman omistusmuotoa.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Aavasaksa

ViestiKirjoittaja TTJ » 26 Kesä 2012 23:25

jussipussi kirjoitti:Luin jostain Tornionlaakson sivustolta, että Aavasaksa tulisi suomen sanasta aava ja jostain saksalaisperäisen kielen sax (=kallio) yhdistelmästä. kuulostaa minusta aivan päättömältä. Vaikkakin noiden sanojen mukainenhan ko. vaara on.

Onko tuollainen kahden kielen yhdistely tavallista., varsinkin kun saksalaisten osuus Tornionlaaksossa rajoittuu muutamiin seppiin. Tuntuisi hullulta, että heidän kielellään olisi nimetty joitain näin merkittäviä maastonkohteita? varsinkin, kun nämä "valloonit" ovat alueelle tulleessaan useamman sukupolven jo Ruotsin maata asuttaneet ja varmaan jo kielensä ruotsiksi tai jopa suomeksi vaihtaneet.


Meän Tornionlaakso-lehden palstalla on jonkun aikaa kinasteltu Aavasaksa-nimen etymologiasta. 14.6 lehdessä Ilmari Kosonen esitti tuon 'Aava+sax' selityksen, jossa 'sax' on vanha ruotsin kalliota merkitsevä sana (varhaisen indoeuroopan sanaan 'saxo' joka muinaisgermaanissa on ollut muodossa 'sahso'). Ante Aikion vastine oli sitten seuraavan viikon lehdessä, hiukan tuskastuneesta sävystä päätellen hän on ennenkin vaihtanut mielipiteitä Kososen kanssa.

Kielitieteestä mitään ymmärtämättömänä, kyseinen selitys tuntuu minustakin huonolta. Tuollainen kahden kielen yhdistely tuolla tavoin taitaa olla aika harvinaista. Esimerkkinä voisi käyttää vaikkapa hiukan etelämpää löytyviä 'berg' -loppuisia paikannimiä. Esim Oxberget on suomeksi väännetty muotoon Uksperi. Nimi olisi voitu kääntää myös vaikkapa muotoon Härkävaara, sen sijaan "Aavasaksan" kanssa analoginen "Härkäperi" olisi tietysti täysin järjetön.

'Sax' selitys voisi toimia jos sana olisi lainattu suomeen samassa merkityksessä. Näinhän on juuri tuon 'tshokka' sanan kanssa. Lapista löytyy monta -sokka-loppuista paikannimeä joista osassa on myös suomenkielinen alkuosa (tai ainakin sellaiseksi väännetty): Ruumissokka, Naimasokka jne. Nämä nimet painottuvat Itä-Lappiin, vanhalle metsäsaamelaisalueelle joten ne on ilmeisesti lainattu juuri keminsaamesta. Mahdollinen analogia "Aavasaksa" nimitykselle on siis löytynyt, mutta ongelmana on ettei muita -saksa-loppuisia paikannimiä tunneta ainakaan Suomen puolelta. Perinpohjaisessa selvityksessä pitäisi tietenkin tutkia myös Ruotsin puoli, ainakaan pikavilkaisu karttaan ei paljastanut yhtään sax/saksa/tms loppuista nimeä. Vähän sama ongelma tosin on myös tuolla paikannimikirjan selityksellä, sillä tuota 'aksaa' ei olla ilmeisesti maastonnimenä kohdattu.

Toinen vaihtoehto olisi että koko nimi olisi skandinaavinen, eikä etuosalla olisi mitään tekemistä suomen sanan 'aava' kanssa. Mahtaisko tällaisiä kandidaattisanoja löytyä. Mutta myös muilla perusteilla on syytä epäillä ruotsalaista selitystä. Tornionlaaksossa skandinaavit eivät nimittäin olleet mikään merkittävä tekijä. Suomalaiset ehtivät alueelle ensin, ja ruotsalainen ekspansio pääasiassa pysähtyi Kalix-joelle. Tuntuisi aika kaukaa haetulta että varsin satunnaisesti alueella vierailevat skandinaavit tai germaanit nimeäsivät jokilaakson erään merkittävimmistä maastonkohdista.

Tornionjokilaakson suomalaisasutus on hyvin vanhaa, joten tuo Aavasaksakin on luultavasti vanha nimi. "Avva+tshokka" -selitys kuulostaisi järkevältä, voisiko poikkeavuuden selittää sitten juuri sillä että nimi on niin paljon vanhempi kuin muut vastaavat lainat? Tai sitten nimi yksinkertaisesti on vain niin vanha että sen merkitys on kadonnut. Sana 'tornio' oli sekin niin unohtunut että nimen merkityksestä käytiin debattia vuosikymmenet.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja Jaska » 27 Kesä 2012 00:13

Kiitos TTJ:lle raportista ja pohdinnasta.
Mitä selitystä Aikio puolusti?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja TTJ » 27 Kesä 2012 01:31

Paikannimikirjan selitystä (jonka hän myönsi epävarmaksi), enemmän hän kuitenkin keskittyi kritisoimaan Kososen yleisiä tutkimusperiaatteita. Ilmeisesti Kosonen on selitellyt nimiä uusiksi laajemminkin (mm. Aavasaksan vieressä sijaitseva Matarenki on hänestä ruotsalaisperäinen nimi) ja hän myös epäili saamelaissyntyisiä kielitutkijoita puolueellisiksi. En ole seurannut koko debattia.

Aikio ei ehkä kunnolla selittänyt Aava+sax-hypoteesin heikkouksia. Tuo selitys ei ole Kososen keksimä vaan sitä on tarjottu aikaisemminkin.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja Jaska » 27 Kesä 2012 02:57

TTJ kirjoitti:Paikannimikirjan selitystä (jonka hän myönsi epävarmaksi), enemmän hän kuitenkin keskittyi kritisoimaan Kososen yleisiä tutkimusperiaatteita. Ilmeisesti Kosonen on selitellyt nimiä uusiksi laajemminkin (mm. Aavasaksan vieressä sijaitseva Matarenki on hänestä ruotsalaisperäinen nimi) ja hän myös epäili saamelaissyntyisiä kielitutkijoita puolueellisiksi. En ole seurannut koko debattia.

Aikio ei ehkä kunnolla selittänyt Aava+sax-hypoteesin heikkouksia. Tuo selitys ei ole Kososen keksimä vaan sitä on tarjottu aikaisemminkin.

Kiitos.
Joo, Ilmari Kosonen on tunnettu kautta maan maakuntalehtiin tarjoamistaan jutuista, joissa hän selittää alueen paikannimiä yleensä balttilaisperäisiksi. Hänen menetelmänsä ja tuloksensa eivät täytä paikannimistöntutkimuksen kriteerejä, mutta voihan teoriassa jokunen helmikin silloin tällöin osua sikalan eteen...
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja jussipussi » 27 Kesä 2012 11:20

Övertorneån kunnassa, Rantajärven kylässä järven pohjoisrannalla on vaara nimeltään Saksalainen. Vaaran pohjoispuolella on myös järvi nimeltään Saksalaisenjärvi. Löytyy tavallisimmista kartapalveluista. Vaara ja järvi näkyvät hyvin kylän kotisivuilla olevasta ilmakuvasta.

Ruotsalaisilla on hyvä karttapalvelu paikallisen maanmittaulaitoksen sivuilla: http://www.lantmateriet.se/epidefault.aspx?id=55. Hyvä se on varsinaisesti siksi, että sieltä löytyy historiallisia karttoja.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja Taavetti » 27 Kesä 2012 12:01

Tämä ei ole paikannimistöön sinänsä kuuluva, mutta välillisesti saattaa olla vaikutustakin.

Olen kuullut nimitettävän tietynlaisia kauppiaita nimellä kauppasaksa. En tiedä onko kyseinen nimitys tarkoittanut alkuaan saksalaisia kauppiaita vai muita, mutta ainakin tällä seudulla se on ollut laajemmassa käytössä, joskin viimeisten vuosikymmenten aikana unohtunut.

Ainakin teoriassa on mahdollista, että kyseisten kauppiaiden kokoontumispaikat ovat saaneet nimen tai tunnuksen niiltä kauppasaksoilta, kun ympäristön ihmiset ovat alkaneet nimitystä käyttää. Voi olla että osun arvelussani pahasti harhaan, mutta jos niin on, on ainakin oletus suljettava pois.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja aikalainen » 27 Kesä 2012 21:27

Taavetti kirjoitti:Olen kuullut nimitettävän tietynlaisia kauppiaita nimellä kauppasaksa.

Tai jospa se onkin nimetty vasta 1940-luvun alussa, kun paikalla käyneet germaanit puhuivat suur-Saksasta eli tavallaan aavasta Saksasta. (Olen täysin varma, että tämä selitys hyväksytään Paikannimikirjan seuraavaan painokseen.)
:) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :) :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink: :D : :roll: :wink:

Muokkaus: Lisätty hymiö.
Viimeksi muokannut aikalainen päivämäärä 26 Syys 2012 21:36, muokattu yhteensä 1 kerran
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Nefertiti » 26 Syys 2012 15:02

aikalainen kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:Olen kuullut nimitettävän tietynlaisia kauppiaita nimellä kauppasaksa.

Tai jospa se onkin nimetty vasta 1940-luvun alussa, kun paikalla käyneet germaanit puhuivat suur-Saksasta eli tavallaan aavasta Saksasta. (Olen täysin varma, että tämä selitys hyväksytään Paikannimikirjan seuraavaan painokseen.)


Aavasaksalla on kesäisin perinteisesti vietetty nuorison juhannusjuhlia, jotka tunnetaan koko etelä-lapissa. Hieman samaan tapaan kuin Helsingissä mustikkamaan juhannusjuhlat.

Tiedän että erään vanhan ystäväni isoisä vietti aavasaksalla juhannusjuhlia jo 30-luvulla, joten natsi-saksa tuskin liittyy nimeen.
Nefertiti
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 38
Liittynyt: 10 Huhti 2012 09:20
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Taavetti » 26 Syys 2012 15:39

Taitaa Aavasaksa olla nimenä paljon natsi-Saksaa vanhempi, olkoon nimen alku muuten missä ja mikä tahansa. Meille kerrottiin koulussa 1950 -luvulla Aavasaksan kesäyön auringosta ja sen ihailusta juhannusyönä. Muistelen Topeliuksen Maamme kirjastakin siitä lukeneeni,
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja TTJ » 26 Syys 2012 22:12

Taavetti kirjoitti:Taitaa Aavasaksa olla nimenä paljon natsi-Saksaa vanhempi, olkoon nimen alku muuten missä ja mikä tahansa. Meille kerrottiin koulussa 1950 -luvulla Aavasaksan kesäyön auringosta ja sen ihailusta juhannusyönä. Muistelen Topeliuksen Maamme kirjastakin siitä lukeneeni,


Valitettavasti Aavasaksa taitaa nykyisin olla aika kuollut matkailukohteena. Aikaisemmin kun tieyhteydet olivat huonommat niin Aavasaksa oli luonteva eteläisimpänä paikkana ihailla keskiyön aurinkoa. Mutta nykyään turistit ajavat ohi pohjoisen isoihin matkailukeskuksiin. Rokkifestari Aawastockikin on loppunut. Paikallisten hiihtokeskushankkeetkin lentomäkineen taitavat olla kuopattu.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja Taavetti » 27 Syys 2012 00:45

TTJ kirjoitti:
Valitettavasti Aavasaksa taitaa nykyisin olla aika kuollut matkailukohteena. Aikaisemmin kun tieyhteydet olivat huonommat niin Aavasaksa oli luonteva eteläisimpänä paikkana ihailla keskiyön aurinkoa. Mutta nykyään turistit ajavat ohi pohjoisen isoihin matkailukeskuksiin. Rokkifestari Aawastockikin on loppunut. Paikallisten hiihtokeskushankkeetkin lentomäkineen taitavat olla kuopattu.

Varmasti niin, minulle se on ollut vain välietappi matkalla pohjoiseen. Kerran olen siellä perheeni kanssa yöpynyt, toisen kerran kävimme kahvilla ja jäätelöllä. Molemmilla kerroilla katsoimme sentään näkötornin maisemat ja Keisarin majan, jossa keisari ei kuitenkaan käynyt vaikka oli suunnitellut käyntiä.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja jussipussi » 17 Huhti 2013 20:31

Selailin ajankulukseni pohjoisruotsin karttaa ja sieltä löytyi otsikkoon sopiva paikka: Avasaxa, Dorotean kunnassa. Saman oloinen vaara kuin suomalainen kaimansa.

Dorotea vaikuttaa olevan saamelaiskielinen kunta, että siinä mielessä arvelut Aavasaksan saamen sukuisuudesta saanee vahvistusta.

Oheisen linkin hakukenttään Avasaxa ja paikka löytyy.

Saxa paikkoja löytyykin sitten todella paljon Etelä - Ruotsista.


http://kso.lantmateriet.se/kartsok/kos/index.html
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja Jaska » 17 Huhti 2013 21:33

Tuohan on mielenkiintoinen havainto!
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja TTJ » 18 Huhti 2013 02:21

Mielenkiintoinen löytö, ja Dorotea tosiaan näyttäisi olevan vanhalla eteläsaamelaisalueella. En ole kuitenkaan täysin vakuuttunut nimen yhteneväisyydestä Ylitornion Aavasaksan kanssa. Alueella näyttää olevan enemmänkin Ava-alkuisia nimiä (Avaträsk, kylän nimi, josta on sitten edelleen johdettu Avaträsksjön ja -berget).

Ruotsalainen wikipedia: "Ordet Ava betyder vidsträckt utsikt på finska, och träsk är dialekt för ljus och klar sjö. Den förste som bokfördes som bofast i byn var en man som hette Nils Nilsson-Fjällmark, som flyttade till Avaträsk 1744." Kylä on siis perustettu vasta 1744 (Nils Nilsson ilmeisesti ollut saamelainen?). Tietenkin nimi voi olla paljon vanhempi. Tuo ruotsalaisten nimenselitys tosin kuulostaa aivan yhtä huonolta kuin useimmat täkäläisetkin Aavasaksa-etymologiat.

Aiemmin esitetystä "Aava+sokka" -selityksestä tuli mieleen, että Aavasaksa on muodoltaan enemmänkin 'oaivi' kuin 'tshokka'. Kenties tuo nimen alkuosa tuleekin sanasta 'oaivi', ja tuo mystinen 'saksa' onkin jonkunlainen johdin? Tornionlaaksosta löytyy toinen pyöreä vaara, jolla on vähän tämäntapainen nimi: Pallistaja. Onko liian kaukaa haettu selitys?
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

Seuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa