Jaska kirjoitti:Aikalainen kirjoitti:Karttapaikalla oli noin 70 tornio-alkuista paikannimeä. Vallitsevana muotona ei mitenkään ollut terävyys. Sen sijaan jyrkkiä rinteitä oli tornio-nimien läheisyydessä huomattavan usein.
Erilaisilla kohteilla voi olla erilaisia nimeämisperusteita, vaikka käytettäisiin samaa sanaakin.
Joo, kyllä. Tein vielä karttahaulla pikaisen otannan. Otin vertailukohdaksi nimiosan terävä. Sillä tuli joitain pienen pieniä niemennokkia, jotka voisivat ihan rannaltakin katsottuna hahmottua teräviksi. Sen sijaan tornio tarjosi edelleen toisen tyyppisiä kohteita. Niissä monissa oli yhteisenä nimittäjänä jyrkkä mäki tai jyrkkä rotko tai jyrkkä rinne.
Jaska kirjoitti:Aikalainen kirjoitti:Karttahaun mukaan tornio-alkuiset paikannimet keskittyvät Savoon. Vahtolan tornio-selityksen aikaan ei valitettavasti ollut Karttapaikkaa.
Tämä ei muuta sitä, että itse sana on tallennettu vain kaakkoishämäläismurteista. Savolaisalueella se edustanee siis savolaisekspansiota edeltävää muinaishämäläistä substraattia.
Tuo on yksi mahdollinen selitys. Se edellyttää, että hämäläisekspansion aikana sana oudosti keksittiin vasta kaakkois-Hämeessä, josta se levisi itään ja tallentui paikannimiksi. Toinen selitys on, että sana on levinnyt Savosta läntiselle lievealueelle, ja siellä se juuri ennen sanan lopullista katoamista ehdittiin bongaamaan murresanaksi. Kun paikannimet kuitenkin keskittyvät Savoon, niin se rapauttaa Vahtolan häme-selitystä, vaikkakaan ei kumoa sitä.
Kalihvi kirjoitti:Toisaalta, juuri kaakkoishämäläisissä murteissa on mahdollisesti monitahoinen itäinen substraatti, paikannimien osalta esillä esim. tyypeissä Vääksy-Kelvenne tai Kapatuosia-Nastola.
Tuo tukee kakkosvaihtoehtoa. Vahtolan teorialle pitäisi tehdä 'update'.