Kirjoittaja jouko » 31 Joulu 2017 21:53
Áávus äksi (inarinsaame), avonaisella paikalla sijaitseva poronkallon otsaluu.
Aavas aksa, rinne on pohjoiskoillisesta. itäkoillisesta kuin maastostalöytyvä vanha poronkallo.
Aavasaksan suomenpuoleiset vaarat ovat lähes kaikki alunperin saamelaista lähtöä (tai lapinkielisiä, kuten Vahtola vielä 1980 kirjoittaa). Laapas, Pahtarovat, Rovavaarat etc.
Inarinsaamen tornâ=torni.
Vahtola arveli Tengeliön olevan saamelaislähtöinen nimi(Vahtola s.82). Ehkä se on kuitenkin Tengilin joki (Tengil är namnet på en samisk kung som nämns i Olaus Magnus "Carta Marina", Tengill's Rex Scrifinor).
Tengeliöjoen vesistön järvet ja sivupurot ovat saamenkielistä lähtöä (Miekojärvi, Vietonen, Raanujärvi, Lumiojoki, Koutusjärvi etc.).
Vahtolan luokitus saamenkieliin on vanhan käytännön mukainen: lappi, ruotsinlappi, luulajanlappi, inarinlappi (V. s.520).
(Jouko Vahtola, Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty, nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus, Rovaniemi 1980).
Tengeliöjoen alkulähteet pulppuavat Rattostunturin (ratte = kant, utsida (reuna, ulkoreuna) (ruotsinlappi)) takaa ja kulkevat suurten järvien, Raanujärven (ráánu = raanu, Vietosen (viettar = hög sandstrand, korkea hiekkaranta (ruotsinlappi), Collinder ja suurimman Miekojärven (miek´ki = miekka, inarinsaame) läpi kohti Tornionjokea. Vesistöön kuuluvilla järvillä on useimmiten lapinkielisiä nimiä: Ajankijärvet (ája=lähde, joka ei jäädy), Torasjärvi (toares, (ruotsinlappi)=poikki-), Alposjärvet(al'pas=ilves, ruotsinlappi), Koutusjärvi (kuávžur = taimen, paikallisessa kielenkäytössä taimen, tammukka on koutus, Collinder ja Vahtola eivät ilm. tienneet), Paamajärvi (pámar = jokiuoma, joka levenee, rinne sisäjärvessä) etc.. Tengeliöjoen pisin koski on Luonionkoski (n.2000m pitkä koskialue) (luonjas = klynke, jamre sig (n.) = ulista, vikistä: kosken rannalla, 30m koskesta, v:sta.1968 asuneena, nyk. vain kesäisin, olen kosken ulinaa ja vikinää kuunnellut).
Aavasaksalta suoraan etelänpuoleiset vaarannimet ovat myös saamelaislähtöisiä: Ainiovaara (áińa = enda (ruotsinlappi), Viisavaara (esim viSá=visa, inarins.), Rovavaarat (rova=rova, metsäinen kalliolakinen vaara), Laatas (laatas=ei jyrkkä vaara, peräpohjalaismurteissa lainauksena käytössä edelleen paikoin (pieni, matala vaara), länteen ja koilliseen ovat niinikään saamelaisperäiset vaarannimet: Pahtarovat (páhtáá-ruáivi= kallioinen-rova, inarinsaame), Vajovaara (vajjá=avara purolaakso vaaran kupeessa), Juopavaara (juoVá=louhikko, inarinsaame), Puonivaarat (puoŊá=povi, inarinssame) , Aavasaksan pohjoisp. juurella Himovaarat (hiMo=himo, inarinsaame), Rovavaarat etc..
Vahtolalla lähteenä Collinderin kirjoja Ordbok, Birkarlar och lappar. Namn och bygd 53. Uppsala 1965 ja Der älteste uberlieferte germanische Name. Namn och bygd 24. Uppsala 1936.
jouko (N-Z4786. N-CTS9460. N-Y11245, N-BY22056, N-BY22057. N-BY30412), N-BY32523 , mtdna U5a2a1a