Lähetetty: 02 Touko 2013 23:16
Hyvin selvennetty, Pystynen ja Jaska. Näyttää siis siltä, että tähän mennessä ei ole löytynyt tarttumakohtaa lainaussuunnan selvittämiseen.
Oljenkortena sanan loppupätkä. Ehkä se selittyy johdinaineksella (kuten Jaska vinkkasi). Jos ei ajatella johtimia, vaan sanan loppua, niin silloin siellä olisi -nio/neå/nos. Osaisikohan joku keksiä nokkelan päätelmän, jolla tästä saisi revittyä vihjeen lainautumisen suunnasta?
Jaa niin, saamen -rt- on vielä käsittelemättä, se on erona muihin. Paljastaisikohan se jotakin lainaussuunnasta?
Tuo on yksi kriteeri, ja siinä todennäköisyydet menevät juuri noin. Toinen kriteeri on, että todennäköisimmin pohjoisen nimet tulevat saamesta suomeen, kuten eteläisessäkin Suomessa, kuin suomesta saameen, mikä taas vihjaa päinvastaiseen suuntaan. Äännelainaamisesta olisi hienoa saada kolmas kriteeri, mutta toistaiseksi siinä emme ole onnistuneet. Neljäs kriteeri odottaa vielä keksimistään. Kun riittävän moni seikka saadaan osoittamaan samaan suuntaan, selitys alkaa näyttämään hyvältä.
Oljenkortena sanan loppupätkä. Ehkä se selittyy johdinaineksella (kuten Jaska vinkkasi). Jos ei ajatella johtimia, vaan sanan loppua, niin silloin siellä olisi -nio/neå/nos. Osaisikohan joku keksiä nokkelan päätelmän, jolla tästä saisi revittyä vihjeen lainautumisen suunnasta?
Jaa niin, saamen -rt- on vielä käsittelemättä, se on erona muihin. Paljastaisikohan se jotakin lainaussuunnasta?
Jaska kirjoitti:Lainasuunnan kannalta on olennaista, että
1. saamessa ei ole mitään nimeä muistuttavaa sanaa
2. ruotsissa on nimeä muistuttava sana, pois lukien -(e)å: joko torn 'piikki' tai torn 'torni' (lainattu alasaksasta keskiajalla)
3. suomessa on täsmällisesti nimeä muistuttava sana: tornio 'keihäs'
Numeroita voidaan siksi pitää myös todennäköisyyspisteinä.
Tuo on yksi kriteeri, ja siinä todennäköisyydet menevät juuri noin. Toinen kriteeri on, että todennäköisimmin pohjoisen nimet tulevat saamesta suomeen, kuten eteläisessäkin Suomessa, kuin suomesta saameen, mikä taas vihjaa päinvastaiseen suuntaan. Äännelainaamisesta olisi hienoa saada kolmas kriteeri, mutta toistaiseksi siinä emme ole onnistuneet. Neljäs kriteeri odottaa vielä keksimistään. Kun riittävän moni seikka saadaan osoittamaan samaan suuntaan, selitys alkaa näyttämään hyvältä.