Muinainen Suomi

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Tuija K. kirjoitti:Torniojärvi (pohjoissaameksi Duortnosjávri)...

tarn uttal: /tɑː(ɹ)n/ (Storbritannien) (särskilt i norra England) tjärn, liten fjällsjö

Etymologi: Dialektalt ord som populariserats av diktare, från fornnordiska tjǫrn ("liten fjällsjö utan biflöden"), från urgermanska *terno, troligen med ursprunglig betydelse "vattenhål".[1]

https://sv.wiktionary.org/wiki/tarn

No niin, eikös tämä vaikutakin oikealta lähtökohdalta? Saksan -o olisi jo jäänyt pois, sen olisi korvannut -e + tresk, Google Mapsin nimi Ruotsin Torniojärvelle on siis Torneträsk.

Saivarrellen: Tunturijärvijärvi.

Josta seuraa, että Torneå onkin siis Tunturijärvenjoki, ja nykyinen Tornionjoki = Tunturijärvenjoenjoki.

Nih.

Edit: Jaska kommentoikin tässä välissä, joten ks. edellinen viesti.

Jaska kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Tuija K. kirjoitti:Torniojärvi (pohjoissaameksi Duortnosjávri)...

tarn uttal: /tɑː(ɹ)n/ (Storbritannien) (särskilt i norra England) tjärn, liten fjällsjö

Etymologi: Dialektalt ord som populariserats av diktare, från fornnordiska tjǫrn ("liten fjällsjö utan biflöden"), från urgermanska *terno, troligen med ursprunglig betydelse "vattenhål".[1]

https://sv.wiktionary.org/wiki/tarn

Jos tarkoitat ehdottaa, että saamen nimi voisi tulla tuosta skandinaavisesta sanasta tjǫrn, niin äkkipäätä tulisi mieleen pari estettä:
- tj olisi saamessa ehkä todennäköisemmin korvattu affrikaatalla eikällä "kovalla" t:llä;
- ǫ olisi ehkä korvattu oa:lla, muttei uo:kaan liene mahdoton.

Saamen sana tulisi kyllä sujuvasti englannin murresanasta tarn, mikäli nykyenglantia olisi puhuttu Lapissa yli 2000 vuotta sitten eikä sana olisi siinä skandinaavista alkuperää.

Eihän etymologia tosiaan ole äänteellisesti ongelmaton, mutta minusta se on luontevampi kuin tornio, "keihäs". Iretresk voisi viitata siihen, että koko tornio-nimistö on kohtuullisen nuorta, ehkä jopa imsun kautta lainautunutta?

Tornio nimestä koottua kirjasta: Torniojokilaakson historia I eli ei mikään uusi teos, joten voi olla osin vanhentunutta tietoakin.

Joennimen mukaan saivat ensin väljä Peräpohjan suuralue ja hallinnollisen organisoinnin myötä srk ja pitäjä keskiajalla nimen Tornio. (Torna, Torni 1374, Torne 1386, Tornö, Torne 1420, 1454 ja 1500-luvulla). Nähtävästi lähdejärvi, Tornionjärvi, sai nimensä joen mukaan vasta melko myöhään. Vanhimmat nimet järven nimestä edellyttävät kaiketi lappalaisperäistä nimeä (Torne Ellf begynnes ij Iretresk…1559)

Peräpohjan Tornio-nimi on synnyltään yhdistettävä niihin Tornio-alkuisiin nimiin, joita on Sisä-Suomessa. Siellä on Torniojärviä, jokia ja saaria jne. Nimeä ei ole läntisimmässä Suomessa eikä karjalaisen kulttuurin alueella Itä-Suomessa.
Se selittyy hämäläisen eränkäynnin ja kulttuurin tuotteeksi. Nimen hämäläisyyden selitys on se, että nimiä annettaessa käytetty sana tornio on esiintynyt vain hämäläisessä murreyhteisössä, mutta ei nähtävästi siinäkään kaikkialla vaan vain Itä-Hämeessä. Päijänteen eteläpään ympärillä, vanhan Hollolan kihlakunnan alueella ja sen ympäristössä. Sanasta ei ole enää käytettävissä kansankielen tietoa…

Suomen kielessä sana tornio on rautakautinen skandinaavinen laina.
Pohjoisen Tornio-alkuiset luontonimet on katsottava päijäthämäläisen, erityisesti vanhan Hollolan alueelta liikkeelle lähteneeseen erä- ja asutusvaikutuksen tulokseksi.

Torniojoki palautunee aikaan, jolloin Tornio-nimien synty oli eteläsellä päälevintäalueella ajankohtainen, eli aikaisintaan 1000-luvulle. Torniojoen nimeäminen lienee lähtenyt liikkeelle Torniokosken nimen synnystä. Joko jonkin tapahtuman tai Tornionkosken keskellä olevan kapean saaren muodon mukaan…
Jokilaakson vanhimmasta nimistöstä on osoitettavissa itse asiassa runsaasti hämäläistä alkuperää olevaa aineistoa.

Tuolla Asikkalassa on Tornionniemi, sen vieressä Tornionsalmi ja Tornionlahti.
En tiedä kuinka vanhoja nimiä ovat.
Hiskistä löytyy mainintoja vain 1800-luvun alusta enkä henkikirjoja
tuolta ole tutkinut jotta löytyykö vanhempaa perua.
On ainakin kuulunut Salon-kylään mutta nykyisin sinne mennään
Rutalahdenkylän tai Urajärven kautta, tietä pitkin.
Niemellä on Tornio niminen talo jonka omistajat ovat Tornio-nimisiä.

Anskuq kirjoitti:Joko jonkin tapahtuman tai Tornionkosken keskellä olevan kapean saaren muodon mukaan…

Kyllähän esim. Rantasalmen Tornionniemi on selvästi keihään muotoa tavoittelevan pitkä ja kapea, joten ehkäpä Tornionkoskessa tosiaan oli jonkinlainen terävä saari.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:tarn uttal: /tɑː(ɹ)n/ (Storbritannien) (särskilt i norra England) tjärn, liten fjällsjö

Etymologi: Dialektalt ord som populariserats av diktare, från fornnordiska tjǫrn ("liten fjällsjö utan biflöden"), från urgermanska *terno, troligen med ursprunglig betydelse "vattenhål".[1]

https://sv.wiktionary.org/wiki/tarn

Jos tarkoitat ehdottaa, että saamen nimi voisi tulla tuosta skandinaavisesta sanasta tjǫrn, niin äkkipäätä tulisi mieleen pari estettä:
- tj olisi saamessa ehkä todennäköisemmin korvattu affrikaatalla eikällä "kovalla" t:llä;
- ǫ olisi ehkä korvattu oa:lla, muttei uo:kaan liene mahdoton.

Saamen sana tulisi kyllä sujuvasti englannin murresanasta tarn, mikäli nykyenglantia olisi puhuttu Lapissa yli 2000 vuotta sitten eikä sana olisi siinä skandinaavista alkuperää.

Eihän etymologia tosiaan ole äänteellisesti ongelmaton, mutta minusta se on luontevampi kuin tornio, "keihäs". Iretresk voisi viitata siihen, että koko tornio-nimistö on kohtuullisen nuorta, ehkä jopa imsun kautta lainautunutta?

Miltä osin etymologia sinusta olisi luontevampi kuin 'keihäs'? Eihän tieto yhden järvennimen muuttumisesta tue sen paremmin yhtä kuin toistakaan etymologiaa.

Nimen selitys on kokonaisuus, jossa on punnittava merkitys, äännekehitys ja vielä nimielementin yleinen esiintyvyys. Mitään Lapin sanaa ei voi uskottavasti lähteä selittämään nykyenglannin skandinaavisen lainasanan pohjalta.

Pannaan tämä opas vielä uudelleen muistutukseksi:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Etymolo ... koille.pdf

Jaska kirjoitti:Miltä osin etymologia sinusta olisi luontevampi kuin 'keihäs'?

Ihan vertailemalla merkityksiä. Merkitys "vesialue" vs. merkitys "keihäs", kun kyseessä kuitenkin on järvi ja joki. Mutta, kuten jo aiemmin totesin, esim. Rantasalmen Tornioniemi tukee kyllä tulkintaa piikistä, keihäästä tai muuten terävästä kappaleesta. Nimityyppi liittyen terävyyteen on siis mitä ilmeisimmin ollut vähintään myös käytössä, jos ei jopa kattavasti ole Tornio-nimien taustalla.

Tornio, aiemmin oletin sen tarkoittavan keihästä. Paikannimenä jonkinlaista vartiovuorta.
Kalifihan ehdotti jossain aikaisemmassa viestissän tornion karjalaisena merkityksessä: kiertää.

Pähkinäsaaren raja, S.Juholan mukaan kulki Maakannasta pitkin, noin Savonlinnan Kesamosaaresta
Pieksämäelle.

Rantasalmi osuu hienosti reitin varrelle . Kuljettaessa kyseistä reittiä, jouduaan sivuuttamaan
tornionniemi, jos halutaan päästä Rautalamminreitille.

Heinolassa, Ruotsalaisella Tornionniemi osuu Ruotsalaien ja Hopeaselän välille, minkä kohdalla
suunnan muutos, jos mennäänj Kalkkista kohden, missä muinaista asutusta.

savimaa kirjoitti:Kalifihan ehdotti jossain aikaisemmassa viestissän tornion karjalaisena merkityksessä: kiertää.

En kai? Eikö se ollut Tuija? Minusta (ainakin nyt?) parhaat lähtökohdat ilmeiselle lainasanalle ovat muinaisruotsin "piikki" ja "vesialue".

Suo anteeksi kalifi !
Mun moka. Jotenkin vain, kun tapitti silmät ruvella karttoja, niin vanhassa lahossa päässäni
tornio rupesi vääntymään ja kiertymään. Olen pahoillani, oikaisin asioita omassa päässäni ja ulostulo
oli mitä oli.

P.s
Suomussalmella Malahvianvaarassa pidettiin aikoinaan Tornion venemarkkinoita, missä vienalaiset
kauppiaat ylitettyään vedenjakajan, kokoontuivat venekunniksi ja ostivat veneen jatkaakseen länteen.

savimaa kirjoitti:Suo anteeksi kalifi !
Mun moka. Jotenkin vain, kun tapitti silmät ruvella karttoja, niin vanhassa lahossa päässäni
tornio rupesi vääntymään ja kiertymään. Olen pahoillani, oikaisin asioita omassa päässäni ja ulostulo
oli mitä oli.

P.s
Suomussalmella Malahvianvaarassa pidettiin aikoinaan Tornion venemarkkinoita, missä vienalaiset
kauppiaat ylitettyään vedenjakajan, kokoontuivat venekunniksi ja ostivat veneen jatkaakseen länteen.

Eipä mitään. Malahvianvaaran Tornionkangas ml. sen Ulkuniemi voisi taas olla jonkinalaisen piikin oloinen.