jussipussi kirjoitti:Algusta tuollainen:
Kieli: pohjoissaame
Sanue: toarˈdnâ torni
Onko tuo liian kaukana kielitieteilijän näkökulmasta? Maallikosta näyttää aika samalta.
Tornionjärvestä kohoaa "tornimainen" saari, joka voisi olla nimen alkulähde. Algun toardana sanan yhtenä selityksinä on myös: nousta, kohota, näkyä muiden yli.
Tuo sana on väkisinkin nuori laina, koska sen vokaalikombinaatio on epäetymologinen. Vanhoissa sanoissa tapahtui kehitykset:
- *o-a > oa-i
- *o-i > uo-a
Eli toisen tavun väljä vokaali veti ensitavun vokaalinkin väljemmäksi, ja toisen tavun suppea vokaali veti ensitavun vokaalin suppeammaksi. Tämä ilmiö tunnetaan saamen kohdalla yleisesti nimellä metafonia, mutta määritelmällisesti se kuuluu ryhmään "vokaalien regressiivinen korkeusassimilaatio".
Niinpä oa-a-hahmoinen sana ei voi palautua mihinkään vanhaan vokaaliyhdistelmään vaan on voinut ilmaantua kieleen vasta kantasaamelaisten vokaalimuutosten jälkeen. Se lieneekin lainattu suomen sanasta torni, tai sitten suoraan skandinaavista.
Aikalainen kirjoitti:Mitä tarkoitat? Jos lappalainen sanoo hämäläiselle, että joen ja latvajärven nimi on duortnos, niin miksei nimi voisi hämäläisten keskinäisessä puheessa vääntyä keihästä tarkoittavaksi tornioksi? Ei kai Algu sitä kiellä.
Tarkoitan sitä, että saamessa ei ole mitään sellaista sanaa, josta tuollainen paikannimi olisi voitu muodostaa, kun taas hämäläismurteissa on sellainen sana. Nimeltä siis puuttuu uskottava saamelainen etymologinen lähde.
Eihän suomalaista paikannimeäkään voida selittää suomen kielen pohjalta syntyneeksi, jos kielestä ei tunneta mitään sanaa, joka muistuttaisi kyseistä nimeä.
Todennäköisemmin Duortnos onkin lainattu hämäläislähtöisiltä kveeneiltä saameen joskus vuoden 1000 jaa. jälkeen; tuohon aikaan Perämeren rannoille asettui muinaishämäläisiä.
Katselin Kansalaisen karttapaikasta, niin:
- Pudasjärven Tornioniemi on teräväkärkinen,
- Konneveden Tornioniemi taas on kapean Torniolahden vieressä,
- Rovaniemen Tornioniemi ei ole terävä, mutta siinä on väkä kuten keihään terässä,
- Rantasalmen Tornioniemi on hyvin pitkä ja kapea,
- Torniossa esimerkiksi Tornionjoen ja Kirkkoputaan haarassa oleva niemi on terävä ja sopisi hyvin kuvaan.
Uskottavimmalta näyttää siis, että Tornio-nimet ovat peräisin hämäläisestä murresanasta tornio 'keihäs' (joka voisi olla lainaa germaanisesta 'piikkiä' merkitsevästä sanasta, vrt. englannin thorn) ja ne on annettu niemen tai lahden pitkänomaisen tai terävän muodon perusteella.