Slangisanoja

Sanojen ja nimien alkuperä

Slangisanoja

ViestiKirjoittaja Pystynen » 13 Touko 2012 01:44

Stadin slangin ja Etelä-Suomen yleispuhekielen useimmat kirjakielestä poikkeavat sanat on helppo tunnistaa ruotsalaisiksi / saksalaisiksi / englantilaisiksi tai sitten lyhennöksiksi. Joskus tulee vastaan läpinäkymättömämpiä Tietääkseni mitään syvällisempää suomen slangietymologista tutkimusta ei ole tähän mennessä tehty? Harmi näin, sillä näissä varmaan olisi paljonkin mielenkiintoista.

Pari joita olen erityisesti jäänyt ihmettelemään ovat dösä "bussi", ja veke "pois".
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Slangisanoja

ViestiKirjoittaja Jaska » 13 Touko 2012 09:00

Pystynen kirjoitti:Stadin slangin ja Etelä-Suomen yleispuhekielen useimmat kirjakielestä poikkeavat sanat on helppo tunnistaa ruotsalaisiksi / saksalaisiksi / englantilaisiksi tai sitten lyhennöksiksi. Joskus tulee vastaan läpinäkymättömämpiä Tietääkseni mitään syvällisempää suomen slangietymologista tutkimusta ei ole tähän mennessä tehty? Harmi näin, sillä näissä varmaan olisi paljonkin mielenkiintoista.

Pari joita olen erityisesti jäänyt ihmettelemään ovat dösä "bussi", ja veke "pois".

Jälkimmäisestä tulee mieleen ruotsin "(gå) sin väg", mennä tiehensä eli pois eli veke eli veks niin kuin meillä Korsossa saatettiin sanoa.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Slangisanoja

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 13 Touko 2012 10:51

Fyrkka on raha, mutta mikä on alkuperä? Ruotsin fyrako? Femman me pakkoruotsia lukeneet arvaamme v(i)itoseksi.

Voidaanko seuraavia venäläisperäisiä sanoja pitää slangina: tsaju 'tee' ja holotna 'kylmä'? Entä issikka ja vossikka? Tämmöisiä sanoja kuulin pikkupoikana, Helsingissä opiskelleen isonsiskon suusta.
Viimeksi muokannut Kalevanserkku päivämäärä 13 Touko 2012 11:32, muokattu yhteensä 1 kerran
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: Slangisanoja

ViestiKirjoittaja aikalainen » 13 Touko 2012 11:03

Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Stadin slangin ja Etelä-Suomen yleispuhekielen useimmat kirjakielestä poikkeavat sanat on helppo tunnistaa ruotsalaisiksi / saksalaisiksi / englantilaisiksi tai sitten lyhennöksiksi. Joskus tulee vastaan läpinäkymättömämpiä Tietääkseni mitään syvällisempää suomen slangietymologista tutkimusta ei ole tähän mennessä tehty? Harmi näin, sillä näissä varmaan olisi paljonkin mielenkiintoista.

Pari joita olen erityisesti jäänyt ihmettelemään ovat dösä "bussi", ja veke "pois".

Jälkimmäisestä tulee mieleen ruotsin "(gå) sin väg", mennä tiehensä eli pois eli veke eli veks niin kuin meillä Korsossa saatettiin sanoa.

Ruotsin lisäksi toinen mahdollinen ehdokas on saksa, jossa weg on 'tie, pois, poissa', ja muotoa veks lähellä olisi unterwegs eli 'matkalla, poissa'. 'Veks' voisi myös olla puolileikkisä väännös, jossa sanalle väg/weg on lisätty suomen pois-sanan mallin mukainen loppuässä. 'Veke':stä on joskus tullut vastaan epäkorsolaisempikin muunnelma 'veketi'. Dösä on hämärämpi tapaus.

Pääkaupunkiseudun slangi on mainio testitapaus siitä, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. Siinä näkee, kuinka puhekieleen on hypännyt pelkkien lainasanojen lisäksi myös sananalkuisia konsonanttirykelmiä ja uusia äänteitä (d,f, ehkä lievästi myös b,g). Muutos on uskoakseni seurausta ruotsin- ja suomenkielisen väen varttumisesta samoilla takapihoilla noin sata vuotta sitten. Vastaavia kielikontakteja on voinut olla menneisyydessäkin, kun uralilaisten ensiairueet ovat saapuneet vähälukuisina toiskielisen väestön sekaan (tai toiskielisiä tullut runsaasti uralilaisten sekaan). Selkeitä jälkiähän on ainakin imsujen sekaantumisesta baltteihin.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja putkonen » 13 Touko 2012 12:20

Pystynen kirjoitti:Pari joita olen erityisesti jäänyt ihmettelemään ovat dösä "bussi", ja veke "pois".


Dösä on vähän samankaltainen kuin saksan "Dose" tarkoittaen peltipurkkia. Jonkinlainen peltipurkki se bussikin on! Veke on ilmiselvää saksaa: weg (=pois) :täpinä:
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

ViestiKirjoittaja Swen » 13 Touko 2012 18:40

Vanha ruotsalainen rahayksikkö se "fyrkka" tosiaan on.

http://en.wikipedia.org/wiki/Fyrk

"Väck" löytyy myön ruotsin kielessä, mihin se varmaankin on tullut saksasta; "Puts Weg" - "Puts väck" - äkkiä poissa. :)
Swen
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 10 Touko 2012 17:35
Paikkakunta: Länsi-Uusimaa

Re: Slangisanoja

ViestiKirjoittaja Pystynen » 13 Touko 2012 19:43

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Stadin slangin ja Etelä-Suomen yleispuhekielen useimmat kirjakielestä poikkeavat sanat on helppo tunnistaa ruotsalaisiksi / saksalaisiksi / englantilaisiksi tai sitten lyhennöksiksi. Joskus tulee vastaan läpinäkymättömämpiä Tietääkseni mitään syvällisempää suomen slangietymologista tutkimusta ei ole tähän mennessä tehty? Harmi näin, sillä näissä varmaan olisi paljonkin mielenkiintoista.

Pari joita olen erityisesti jäänyt ihmettelemään ovat dösä "bussi", ja veke "pois".

Jälkimmäisestä tulee mieleen ruotsin "(gå) sin väg", mennä tiehensä eli pois eli veke eli veks niin kuin meillä Korsossa saatettiin sanoa.

Ruotsin lisäksi toinen mahdollinen ehdokas on saksa, jossa weg on 'tie, pois, poissa', ja muotoa veks lähellä olisi unterwegs eli 'matkalla, poissa'.

Ihan hyvänkuuloinen selitys oikeastaan, vaikka ruotsin ja saksan väliltä onkin hankala valita. :)

aikalainen kirjoitti:Pääkaupunkiseudun slangi on mainio testitapaus siitä, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. Siinä näkee, kuinka puhekieleen on hypännyt pelkkien lainasanojen lisäksi myös sananalkuisia konsonanttirykelmiä ja uusia äänteitä (d,f, ehkä lievästi myös b,g).

Joskus löytyy jopa hyperforeignismeja, esim. skitta "kitara" taitaa olla saanut alku-/s/:nsä ihan vain koristukseksi.

Kenties mielenkiintoisimpia ovat kuitenkin ehkä nämä "ei yhtään mistään" peräisin olevan sanat. Mieleen tulee ainakin nettislangin peelo (kuulemma erään Usenet-ajan nimimerkin P. Elo "kunniaksi").
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Jaska » 14 Touko 2012 05:26

Kiitokset Putkoselle ja Swenille; aina sitä oppii uutta...
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Taavetti » 14 Touko 2012 07:30

Muistelen joskus 10 - 20 vuotta sitten lukeneeni slangiversion Kalevalan tekstiin tähän tapaan: Vaka vanha Väinämöinen, soittaa uutta sähköskittaa...
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen


Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa

cron