Kuljin karttahaun kanssa koko vesistön Ähtäriltä Ähtävälle.
Koska Ähtäri-ähtävä yhteys on täällä käsitelty, kiinnitin huomita kahteen muuhun sanaan muinaisvesistön varrella. Toinen on Ina&Inha, ja toinen on Evi.
Mielenkiintoisin havainto oli Ina-Inha kylännimien pari Ähtärissä ja Evijärvellä. Inha-nimen historiaa en löytänyt kirjoitetun netistä ponnisteluistani huolimatta. Inasta puolestaan liian houkuttelevaa sanoa että kyseessä olisi pieni nuotta (ina). Ina* haulla löytyy tietysti myös Inari.
Evijärven Ina löytyy jo 1500 luvun luetteloista nimellä Ena. En osaa saamea ja kantauralini on heikossa, mutta käsittääkseni isoa järveä tarkoittava ena-ri (aanar ja muut muodot siinä sivussa) on ihan ok arvaus Inarin nimen taustaksi. Äänteen muutoskin on sama kuin Evijärven Ena>Ina suomeen tultaessa, joten pohdin onko tällä mahdollista yhteyttä.
Paikkana Ina on komea (Evijärven kunnan maisemaselvitys
https://www.evijarvi.fi/images/Kaavat/E ... s-2013.pdf),drumliinimaisema järven rannalla muuten tylsällä pohjanmaalla. Niin sanotun entisen (1950 luvulla hajautetun) Inan isonkylän kohdalla on lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja ainakin keskikampakeramiikaltaa asti. Rauta-ajan asutuksesta en löytänyt lähdettä. Paikka on kelvannut myös entisajan ihmisille.
Kyseessä olisi siis iso kylä tai emäpaikka. Veroluetteloiden mukaan Enassa oli viisi taloa 1550 luvulla, aika hyvin nykyisen kunnan keskuksen kohdalla olevassa hyvien kulkuyhteyksien varrella Evijärven kylässä oli vain 6 taloa. Enan asutus on siis todennäköisesti vanhaa perua.
Googlella löysin "Evijärven rantakaava‐alueen arkeologinen inventointi" raportin jossa Inan asutus nostettiin kahden vanhimman evijärven viljellyn alueen joukkoon maininnalla "Eniten peltoalueita on Inan ja Ahonkylien ranta-alueilla.Näistä Inankylän pellot ovat osittain olleet käytössä jo 1500‐luvulta asti".
Osaatteko sanoa onko mahdollista että savolaiset asukkaat olisivat ähtärissä siirtyneet käyttämään nimeä Ena>Ina>Inha? H-olisi siis savolaisperäinen äänne kuten ht Ähtärissäkin. Toisin kuin Ähtärissä, Evijärven itärannan asutus oli pitkään ruotsinkielistä, mikä saattoi välittää nykyisestä Inasta käytössä olleen aikaisemman nimen muodossa Ena ilman savolaisvaikutusta. Vaihtoehtoisesti ruotsinkielisten omaksuma muoto Evijärvellä saattaisi olla Inha>Ena. Tai Inha on hämäläinen versio ja Ena ruotsalainen versio jostain aikaisemmasta. Jokatapauksessa nimi saatoi siirtyä takaisin suomeen muodossa Ina, tai jopa jatkaa olemassaoloaan Ina muodossa ilman suurempaa savolaisvaikutusta sattumavävyjä lukuunottamatta.
Kartta paljastaa vain kilometri Inasta pohjoiseen nykyisen kruunupyyn kunnan puolella kylän nimeltä Emas. Jos yhteys on Enan asukkaisiin, tällöin kysymys toki kuuluu onko ema vai ena lähempänä ruotsalaista asutusta edeltävää sanaa?
Oletan myös että Evijärven Inassa ruotsinkielinen asutus olisi siis säilyttänyt alkuperäisen paikannimen, toisin kuin savolaisten 1600 asuttamat Evijärven useimmat muut kylät jotka lienevät pitkälti savolaisten uudisasukkaiden perua ja muodoltaan yksinkertaisia kuten Lahdenkylä, tai sitten suomalaisittain kirjoitettua ruotsia.
Mikä nimi Evijärvellä on ollut ennen 1700 lukua on vaikea sanoa, Tomppa linkkasi että kartoissa käytetty yksikertaisesti nimeä Noor
https://www.tompansuku.net/index.php?Page=Evijarvelta joka tarkoittaa todella yksinkertaista pohjoista Lappajärveä (erotuksena Lappajärveen). Lieneekö Noor ollut ihan ruotsinkielisten keskuudessa ihan käytössäkin ollut sana siitä pohjoisemmasta lappalais-järvestä. Eteläisempi olisi vain lappajärvi sen mukaan keitä siellä koettiin asuvan, ja sen verran merkittävän kokoinen paikka ettei siihen tarvinnut viitata eteläisempänä järvenä.
Järvi nimeltä Ähtäri on saanut jossain vaiheessa muodon Ähtärinjärvi. Esitän ajatuksen että jotain samantapaista on tapahtunut myös Evijärven osalta. Esitän myös että käytäntö pohjoisesta järvestä puhumiseen olisi peräisin alkuperäisasukkailta. Molempien (Lappa/evi)järvien nimi olisi saattanut olla yksinkertaisesti Enari, tai yksinkertaisesi supistunut eritavoin muotoon Evi. Evijärvi olisi hetken sekakielinen Noor Enari (tai mahd Noor Evi) eli pohjois-Isojärvi, Lappajärven ollen yksinkertaisesti Iso Järvi alkuperäisasukkaiden kielellä, tarkkaa äänneasua en osaa toki arvailla. Lappajärvellä nimi olisi yksinkertaisesti kadonnut hämäläisten, ruotsalaisten ja (enemmäin kuin evijärven itärannalla) savolaisten rynniessä paikalle, Evijärvellä nimi olisi saanut uuden muodon, jossa on -järvi jo toistamiseen. Esiintyykö muuten suomessa tai lähialueilla -vi päätettä minkään järvien nimissä -ri tapaan?
Tällaisia haja-ajatelmia lukiessa foorumia