Hyvää kehittelyä, poijjaat (Putkonen, satun tietämään heidän sukupuolensa).
Muotoa ätsäri on ainakin tekstissä käytetty vielä 1900-luvun alussa rinnakkain ähtärin kanssa, siksi oletin sen olleen θθ:n seuraaja (mikä ei sulkisi pois sen olemista edeltäjäkin, jos olisi veivannut eestaas) ja toimineen lähtömuotona savolaisten uudisasukkaiden aikaan saamalle 'ht'-muunnokselle. Mutta en tiedä, onko kirjoitettu 'ts' lausuttu 'ts' vai 'tt' (vrt. metsä/mettä), joten saattaa olla pelkkä kirjoituskummajainenkin. (Kuinkahan äetsä lausutaan murteessa, 'ts' vai 'tt'.)
Tämä onkin mutkikasta. Katsotaanpa Suomalaisesta paikannimikirjasta varhaisimmat historialliset esiintymät:
Ähtäri Esseweth ("Ässävede-") 1440-l.; Ätze wedhell ("Ätsävedellä") 1589; Ättzäöö ("Ätsäsaari?") 1582; siitä eteenpäin vasta ilmestyy ja vakiintuu -ri-johtiminen asu: Edzör, Edzärö, Etzeri, Ätzäri, Etsäri, Etteri. Sekavuuden lisäämiseksi viereinen Ähtärinjärvi tunnetaan nimellä Etzämys siöö (1552) ja Etzeri Jerfvi (1650).
1500-luvulla alueelle muuttaneet savolaiset muuttivat ts:n ht:ksi oman murteensa mukaan, vanhempi paikallinen väki on käyttänyt asua Ättäri. -ri-loppua on selitetty järvi-sanan kulumaksi, mutta kaukaa haetulta se suomen pohjalta kuulostaa. Saamen jávri toimisi tietysti hieman paremmin, ja nimeä onkin johdettu saamesta: ahcit 'tulvia'; Sodankylässäkin on Ätsärijoki.
Ähtävä+
Jesszeffaa ("Ässävä") 1488; Esseuöö ("Ässävö/ä") 1548; Eidzeffåå ("Äitsävä") ja Esseve ("Ässävä") 1556; Essuåå ("Ässyjoki"?) joennimenä 1543.
Ähtävä-asua käyttävät vain ulkopuoliset (taas savolaiset), mutta se vakiinnutettiin silti. Alkuperäiseksi muodoksi oletetaan savolaista *Ähtäveenjoki-asua (< *Ätsävesi Ähtärijärven nimenä), mikä ei nähdäkseni toimi kronologisesti, koska -vä-loppu esiintyy jo ennen savolaisekspansiota.
Nimet palautetaan samaan yhteyteen, eli aikaan jolloin Ahtärinjärven vedet vielä laskivat Pohjanlahteen. Mutta ei kai siirtymänimeäkään voida sulkea pois.
Alueen suomalaismurteessa on ts:n vastineena ss:
http://internetix.fi/opinnot/opintojaks ... i/murteet/Ruotsalaisten tullessa kuitenkin vanhempi kanta eli spirantti lienee ollut säilyneenä; Agricolakin merkitsi sitä tiettävästi <tz>:llä. Kyseessä voi tuskin olla kenenkään kirjurin hyperkorrekti väännös, koska ts tavattiin tässä asemassa vain Viipurin tienoilla.
http://www.vvks.info/lyhenteet_ja_ortog ... index.htmlSiis täh?Jos oletetaan nimeä perustaltaan saamelaiseksi, niin kantasaamelainen *ëccee-jaavree 'tulvajärvi' (myöhempi saamelainen a:llinen sana ei ainakaan olisi korvattu ä:llisenä; *ë:n kohdalla se lienee vielä mahdollista) olisi ensinnäkin osittaiskäännöslaina: suomalaiset olisivat omaksuneet käyttöön asun *Ätsäjärvi. Osa porukasta olisi lainannut nimen sellaisenaan, mutta siinä hötäkässä osa 'järvi'-perusosasta olisi hukattu. Omituinen muoto <Etzämys siöö> voisi edustaa järven "hellittelynimeä" *ëcceemus 'tulvivin'; saamen -mus-superlatiivi on kai sekin lainattu osana nimeä jonkun suomalaisporukan käyttöön, koska se on sopeutunut vokaalisointuun: *Ätsämys. Nimenomaan tämä kovasti saamen superlatiivilta näyttävä aines tekee saamelaisesta etymologiasta heti uskottavamman.
0. *ëccee-jaavree, kavereiden kesken *ëcceemus
1. Osittaiskäännöslaina:
> *Ätsäjärvi ~ *Ätsävesi
2. Laina, jossa vierasperäinen loppuosa kulunut:
> *Ätsä-ri (> Ähtäri savon läpi suodatettuna)
3. Väännöksen lainautuminen:
> *Ätsämys
Entäs sitten Ähtävä? Loppuosa ei voi oikein tulla ruotsin kautta, koska 'joki' on ruotsiksi å eikä **vå. Mutta mikä -vä? Ehkä tämäkin voisi olla osittaiskäännöslaina:
0. *ëccee-jee 'tulvija'
1. > *Ätsä-vä 'tulviva'
Tähän yhteyteen sopisi toinenkin saamen tekijäjohdin -r, jolloin voitaisiin olettaa myös Ähtäri-nimi suoraksi lainaksi:
0. *ëccee-r 'tulvija'
1. > *Ätsä-ri
Osittaiskäännöslainat (niin suomi-ruotsi kuin suomi-saame) puhuvat tietysti kaksikielisyyden puolesta, ja se taas todistanee saamelaisten sulautumisesta alueen pohjalaisiin. Ei siis olisi vain omaksuttu nimiä ja sitten häädetty kavereita Lappiin...
Jos nimet ovat saamelaisperäisiä, niin kuin edellä esitetyn perusteella näyttää hyvin mahdolliselta, se todistaisi nimenomaan saamelaisten, ei suomalaisten/pohjalaisten, asuneen alueella siinä vaiheessa kun Ähtärinjärven vedet vielä virtasivat Pohjanlahteen.