jaffa kirjoitti:Näissä luentokalvoissa oli se maininta, että kymmenen on johdettu "kämmen" tai "kaksi kämmentä" http://cc.oulu.fi/~matlehti/histluennot.pdf. Tarkemmat lähtee puuttuvat.
Myös wiktionaryssa on mainittu tuo kahdeksan ja yhdeksän liittyminen kahteen ja yhteen:
http://fi.wiktionary.org/wiki/kahdeksan
http://fi.wiktionary.org/wiki/yhdeksän
Lähteenään: Uralisches etymologisches Wörterbuch. Band I, Uralische und finnisch-ugrische Schicht (1988). Band II, Finnisch-permische und finnisch-wolgaische Schicht, Ugrische Schicht (1988). Band III, Register (1991). Wiesbaden.
Sanat yksi ja kaksi kuulostavat hyvin samanlaisilta, samoin viisi ja kuusi.
Löytyykö parempia tietoja näistä?
Pystynen kirjoitti:Suomen perusnumeroiden alkuperästä ei ole mitään sen tarkempaa lujaa tietoa kuin että kaikki ovat numeroita. Yhdellekään ei siis ole tuollaista peräämäsi kaltaista "muuta etymologiaa" tiedossa.
Kymmentä isommat lukusanat ovat kyllä kaikki tunnettuja lainoja:
tusina < ranskasta (douzaine) ruotsin kautta
tiu < ruotsista (tio)
sata < vanha laina, indoiranilaisilta (vrt. sanskritin śata)
tuhat < vanha laina, balteilta (vrt. liettuan tukstantis)
myriadi < yleissivistyssana, alkuaan kreikasta
miljoona < yleissivistyssana, alkuaan italiasta
(jne.)
HMV kirjoitti:Harrastelijana olen arvellut lukusanojen kahdeksan ja yhdeksän syntyneen jotenkin abessiivi-sijamuodon kautta; siis kahta vaille kymmenen = kahdetta (mitenkähän se taipui silloin kun sanottiin "kakti") nykysuomen kahdeksan; yhtä vaille kymmenen = yhdettä yhdeksän.
HMV kirjoitti:Voisiko tuo "*kuxśi" liittyä jotenkin sanaan "kiihtelys", joka kylläkin wikipedian mukaan tarkoittaa 40:tä kappaletta (oravannahkoja/turkiksia)?
jaffa kirjoitti:Sanat yksi ja kaksi kuulostavat hyvin samanlaisilta, samoin viisi ja kuusi.
Kirjoitin juttua isommista numeroista, mutta kone söi. Joten saatte sen sijaan sekalaisia jaarituksia pienemmmistä numeroista
Pystynen kirjoitti:"Kymmenestä" lisäksi eräs huomio, mordvassa mielenkiintoisesti luvuissa 11-19 käytetään vain asua /kem/, eli esim. ersässä:
/kevejkeje/< *kem+vejkə+kə "11"
/kemgavtovo/ < *kem+kavtə+kə "12"
/kemgolmovo/ < *kem+kolmə+kə "13"
/keveteje/ < *kem+vetə+kə "15"
/kemźiśemge/ < *kem+śiśəm+kə "17"
Näiden täytyy olla melko vanhoja muodosteita, koska keskiosissa soinniton alkukonsonantti on soinnillistunut (mikä on jo kantamordvalainen muutos).
Voisi siis lähteä analysoimaan "10":täkin vastaavanlaiseksi yhdisteeksi. Eli /kemeń/ < *kem+(m)eń, jossa jälkiosa merkitsisi jotain tyyliin "yksin"?
Pystynen kirjoitti:Tätä voisi lähteä selittämään sen kautta, että sanoissa on alkuaan ollut erilainen rakenne; "5" *wittə, mutta "6" jotain kolmitavuista tyyliin *kowətə ja tästä mordvassa ja marissa on molemmat yleistetty 1. mallin mukaisesti, suomessa ja saamessa taas 2. mallin, ja permin asu palautuisi kahden vokaalin sarjaan, välittömästi siis jotain tyyliin *kuať. (Samanlainen ilmiö näkyy kolmosessa: udmurtissa /kwiń/, komissa erilliset vokaalit: /kujim/.)
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:"Kymmenestä" lisäksi eräs huomio, mordvassa mielenkiintoisesti luvuissa 11-19 käytetään vain asua /kem/, eli esim. ersässä:
/kevejkeje/< *kem+vejkə+kə "11"
/kemgavtovo/ < *kem+kavtə+kə "12"
/kemgolmovo/ < *kem+kolmə+kə "13"
/keveteje/ < *kem+vetə+kə "15"
/kemźiśemge/ < *kem+śiśəm+kə "17"
Näiden täytyy olla melko vanhoja muodosteita, koska keskiosissa soinniton alkukonsonantti on soinnillistunut (mikä on jo kantamordvalainen muutos).
Voisi siis lähteä analysoimaan "10":täkin vastaavanlaiseksi yhdisteeksi. Eli /kemeń/ < *kem+(m)eń, jossa jälkiosa merkitsisi jotain tyyliin "yksin"?
Tuollaista -men-ainesta käytetään eräissä muissakin kielissä kymmenen kerrannaisten ilmaisuun, esim. ugrilaisissa kielissä. Jos *kümmen sisältäisi sen osan, mikähän kumma tuo alkuosa *küm(i) olisi...
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tätä voisi lähteä selittämään sen kautta, että sanoissa on alkuaan ollut erilainen rakenne; "5" *wittə, mutta "6" jotain kolmitavuista tyyliin *kowətə ja tästä mordvassa ja marissa on molemmat yleistetty 1. mallin mukaisesti, suomessa ja saamessa taas 2. mallin, ja permin asu palautuisi kahden vokaalin sarjaan, välittömästi siis jotain tyyliin *kuať. (Samanlainen ilmiö näkyy kolmosessa: udmurtissa /kwiń/, komissa erilliset vokaalit: /kujim/.)
Etenkin udmurtissa näyttää ajoittain labiaalivokaali haljenneen, eli *o tai *u > wa. Tuossa voisikin olla kyseessä vain j:n kato tai siirtyminen nasaalia liudentamaan.
Pystynen kirjoitti:tuhat < vanha laina, balteilta (vrt. liettuan tukstantis)
Joskin 1000:nnen kohdalla balttietymologia ei näytä ihan täydelliseltä. -is-pääte on hävinnyt jonnekin, jostain syystä s:n tilalle näyttää sijoitetun vanha suhu- (josta > h), ja myös sanansisäinen t on oudosti haihtunut. Melkeinpä paremmalta näyttäisi verrata tätä germaanien vastaavaan sanaan (*θūsund), tuosta tulisi sentään "vain" ˣtuuhut tjsp.
Stan Antunarit kirjoitti:Tuntumalta arvellen:
Olisiko yksi ja uksi missään yhteydessä keskenään?
Kaksi ja kaksin.
Kuusi ja kuusen rungosta vuosikasvussa erkanevien oksien lukumäärä.
Neljä ja teljä, mitä tuo teljä sitten tarkoittaakaan, ovat kovin samankaltaisia.
Jaska kirjoitti:Kantauralin lukusanajärjestelmästä on myös väännetty kättä, mutta uskottavimmalta näyttää (minulla on tästä artikkeli joskus tulossa) 5-10-järjestelmä, jossa lukusanoille '1'-'5' oli omat sanansa, mutta '6'-'9' muodostettiin joko viiteen lisäten tai kymmenestä vähentäen. Jälkimmäiseen viittaavat juuri '8' ja '9' synty eri kielissä, ja se että vaikeammat laskutoimitukset '7' (10-3) ja '6' (10-4) ovat saaneet omat sanansa.
Kantaindoeuroopassa oli puhdas 10-järjestelmä, jossa jokaiselle lukusanalle 1-10 oli itsenäinen lukusanansa - se oli niin tehokas ja leviämiskykyinen, että nykyään me pidämme sitä normina ja kaikkia muita järjestelmiä omituisina ja hankalina...
TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kantauralin lukusanajärjestelmästä on myös väännetty kättä, mutta uskottavimmalta näyttää (minulla on tästä artikkeli joskus tulossa) 5-10-järjestelmä, jossa lukusanoille '1'-'5' oli omat sanansa, mutta '6'-'9' muodostettiin joko viiteen lisäten tai kymmenestä vähentäen. Jälkimmäiseen viittaavat juuri '8' ja '9' synty eri kielissä, ja se että vaikeammat laskutoimitukset '7' (10-3) ja '6' (10-4) ovat saaneet omat sanansa.
Kantaindoeuroopassa oli puhdas 10-järjestelmä, jossa jokaiselle lukusanalle 1-10 oli itsenäinen lukusanansa - se oli niin tehokas ja leviämiskykyinen, että nykyään me pidämme sitä normina ja kaikkia muita järjestelmiä omituisina ja hankalina...
Wikipedia tarjoaa kantauralille 6-kantaista lukujärjestelmää. Sellainen lukujärjestelmä olisi hyvin harvinainen, muttei ennenkuulumaton. Silloin luvulle '36' olisi kenties ollut oma lukusanansa. Ajatus perustunee juuri siihen että numeraalit 1-6 ovat selkeästi omaleimaisia, isommille on esitetty indoeurooppalaista alkuperää. Toisaalta 5-10 - selitys olisi sikäli uskottavampi että 5-kantaiset järjestelmät eivät ole maailmalla harvinaisia, etenkään Aasiassa.
TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kantauralin lukusanajärjestelmästä on myös väännetty kättä, mutta uskottavimmalta näyttää (minulla on tästä artikkeli joskus tulossa) 5-10-järjestelmä, jossa lukusanoille '1'-'5' oli omat sanansa, mutta '6'-'9' muodostettiin joko viiteen lisäten tai kymmenestä vähentäen. Jälkimmäiseen viittaavat juuri '8' ja '9' synty eri kielissä, ja se että vaikeammat laskutoimitukset '7' (10-3) ja '6' (10-4) ovat saaneet omat sanansa.
Kantaindoeuroopassa oli puhdas 10-järjestelmä, jossa jokaiselle lukusanalle 1-10 oli itsenäinen lukusanansa - se oli niin tehokas ja leviämiskykyinen, että nykyään me pidämme sitä normina ja kaikkia muita järjestelmiä omituisina ja hankalina...
Wikipedia tarjoaa kantauralille 6-kantaista lukujärjestelmää. Sellainen lukujärjestelmä olisi hyvin harvinainen, muttei ennenkuulumaton*. Silloin luvulle '36' olisi kenties ollut oma lukusanansa. Ajatus perustunee juuri siihen että numeraalit 1-6 ovat selkeästi omaleimaisia, isommille on esitetty indoeurooppalaista alkuperää. Toisaalta 5-10 - selitys olisi sikäli uskottavampi että 5-kantaiset järjestelmät eivät ole maailmalla harvinaisia, etenkään Aasiassa.
Pystynen kirjoitti:Kuusi kyllä vaikuttaa minusta ihan yhtä moitteettomasti kantauralilaiselta kuin kolme ja neljä, joten Jaskan 5-järjestelmä kalskahtaa ensi korvaan aika oudolta. Lisäksi ugrilaisilla on laina-/johtoetymologiaa vailla oleva sana 8:lle, joka sekin voisi olla alkuperäinen.
Pystynen kirjoitti:*luka "10" on toisaalta selvästi suhteessa lukea-verbiin joten tämä voinee helposti tarkoittaa vain "laskun viimeistä" riippumatta siitä oliko lukuja 7-9 olemassa.
Jaska kirjoitti:TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kantauralin lukusanajärjestelmästä on myös väännetty kättä, mutta uskottavimmalta näyttää (minulla on tästä artikkeli joskus tulossa) 5-10-järjestelmä, jossa lukusanoille '1'-'5' oli omat sanansa, mutta '6'-'9' muodostettiin joko viiteen lisäten tai kymmenestä vähentäen. Jälkimmäiseen viittaavat juuri '8' ja '9' synty eri kielissä, ja se että vaikeammat laskutoimitukset '7' (10-3) ja '6' (10-4) ovat saaneet omat sanansa.
Kantaindoeuroopassa oli puhdas 10-järjestelmä, jossa jokaiselle lukusanalle 1-10 oli itsenäinen lukusanansa - se oli niin tehokas ja leviämiskykyinen, että nykyään me pidämme sitä normina ja kaikkia muita järjestelmiä omituisina ja hankalina...
Wikipedia tarjoaa kantauralille 6-kantaista lukujärjestelmää. Sellainen lukujärjestelmä olisi hyvin harvinainen, muttei ennenkuulumaton. Silloin luvulle '36' olisi kenties ollut oma lukusanansa. Ajatus perustunee juuri siihen että numeraalit 1-6 ovat selkeästi omaleimaisia, isommille on esitetty indoeurooppalaista alkuperää. Toisaalta 5-10 - selitys olisi sikäli uskottavampi että 5-kantaiset järjestelmät eivät ole maailmalla harvinaisia, etenkään Aasiassa.
Niinpä, muinaisen ihmisen tehokas laskukone eli viisisorminen koura näyttää olleen luontevasti jaksottamassa myös lukujärjestelmiä.
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Kuusi kyllä vaikuttaa minusta ihan yhtä moitteettomasti kantauralilaiselta kuin kolme ja neljä, joten Jaskan 5-järjestelmä kalskahtaa ensi korvaan aika oudolta. Lisäksi ugrilaisilla on laina-/johtoetymologiaa vailla oleva sana 8:lle, joka sekin voisi olla alkuperäinen.
Rakenteeltaanhan se kuitenkin on yhdyssana: njol-low jne., mikä viittaisi sekundaarisuuteen.
Jaska kirjoitti:Oma lukusana '6' olisi ehditty omaksua/kehittää ennen myöhäiskantauralin vaihetta, ja silti voitaisiin olettaa aikaisempaa 5-10-järjestelmää, jollaisia jo Siperiastakin tunnetaan.
Jaska kirjoitti:Kantaindoeuroopassahan oli puhdas 10-järjestelmä, eli kaikille luvuille oli omat johtamattomat sanansa, ja kun myöhemminkin tiedetään uralilaisten kielten kehittyneen tätä kohti, niin miksei jo kantauralin kaudella?
wejoja kirjoitti:Tuo on tärkeä pointti...! Yhden käden sormilla voi vieläkin laskea esim. kolmeen tai viiteen tyyliin: yksi, kaksi, kolme, neljä. Siitä yli menevältä osin on vain "monta, liian monta, aivan liikaa", jolla ei ole arkielämässä niin suurta merkitystä. Se voisi toimia vieläkin, jos olisi elämää rahatalouden, tietokoneiden ja kaikenlaisen muun hömpän ulkopuolella.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa