Laulaalampi ja Kieluvainen?

[Taavetti]

Mikä tekisi Laulaalammesta jotenkin erityisen laulullisen? Minusta kyseessä voisi olla maastotermi.
Kukas on myös vanha maastotermi eikä mikään kukkanen.

En tiedä mutta voin pohdiskella. Kymmenisen vuotta sitten kohtasin eräässä rannassa äänen, joka parin sadan metrin päästä kuulosti laululliselta. Pieni aallokko liplatti rantaa kohti, rannan kivilouhikkoa ja kalliota vasten, loiva kallio, pienet niemekkeet ja kivilouheet antoivat vaikutelman kuin järvi laulaisi. Tässä täytyy toki aprikoida, millainen oli laulullinen ääni siihen aikaan kun järvi sai nimensä. Oliko edes laulu samaa kuin me ymmärrämme.

Esimerkiksi vanha Väinämöinen teki ihmeitään laulamalla. Onko järvien rannoilla joskus kokoonnuttu laulamaan? Myös tietyn tyyppinen tuulen vihellys pusikoissa voi saada laulullisen, hyräilevän vaikutelman.

[E. Sofia]

<< Onko järvien rannoilla joskus kokoonnuttu laulamaan? Myös tietyn tyyppinen tuulen vihellys pusikoissa voi saada laulullisen, hyräilevän vaikutelman.

Siinä lähellä näyttää olevan myös Kirkkojärvi. Kirkkovuorikin seudulla on, vaikka ei sen Kirkkojärven rannalla.
Ainakaan kirkkoa siellä ei tiettävästi ole ollut, ainakaan Ristiinan historiakirjat eivät kerro sellaisesta.
Kirkkojärvi ei ainakaan sijainnut edes minkäänlaisen kirkkomatkan varrella. Mistä ihmeestä se oikein on saanut nimensä?
Kirkkovuoresta sain paikallisen henkilön kuvauksen. Se on korkea, louhikkoinen vuori. Luoliakin siellä on. Liekö joku kokenut sellaisen kuin kirkoksi, tai ainakin "pirunkirkoksi".

Kirkkovuoresta koilliseen näyttäisi olevan Hävitönlampi. Mikä lie ollut alkuperäinen nimi.
Selviäisiköhän nimiarkistosta?
Onko kenellä kokemuksia nimiarkistossa asioimisesta?

[Jaska]

Onko kenellä kokemuksia nimiarkistossa asioimisesta?

En ole penkonut nimiä, mutta olen tutustunut arkistoon. Kyllä niissä paikannimissä ihan looginen kortistojärjestelmä on, eli pitäjittäin ja aakkosjärjestyksessä.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=373

Ilman otsasuonen katkeamista pitäisi siis selvitä, jos jokusen tunnin varaa aikaa...

[Kalevanserkku]

Kirkkovuoresta koilliseen näyttäisi olevan Hävitönlampi. Mikä lie ollut alkuperäinen nimi.
Selviäisiköhän nimiarkistosta?
Onko kenellä kokemuksia nimiarkistossa asioimisesta?

Jos poikkeat nimiarkistossa, katsopa mitä sanotaan Nokian (Pohjois-Pirkkalan, Pirkkalan) Häpessuosta. Saattaisi valaista Hävitönlammen alkuperää.

[Jaska]

Kirkkovuoresta koilliseen näyttäisi olevan Hävitönlampi. Mikä lie ollut alkuperäinen nimi.
Selviäisiköhän nimiarkistosta?
Onko kenellä kokemuksia nimiarkistossa asioimisesta?

Jos poikkeat nimiarkistossa, katsopa mitä sanotaan Nokian (Pohjois-Pirkkalan, Pirkkalan) Häpessuosta. Saattaisi valaista Hävitönlammen alkuperää.

Hyvä huomio, murteittain hävytön = hävitön.

[E. Sofia]

Kiitoksia hyvistä näkökulmista! Pitää lähteä nimiarkistosta katsomaan, mitä siellä näistä kerrotaan. Kieluvaisen arvelen kuvaavan järven mutkaisuutta. Saapa nähdä, mitä paikalliset ovat tarinoineet.

[E. Sofia]

Nimiarkistossa käynti toi vahvistusta ajatukselle, että Kieluvainen olisi johdannainen kieli-sanasta. Ristiinassa näkyi olevan myös Kieliniemi, Kielniemelä. Niemen selitettiin olevan kielenmuotoinen. Kieluvainen-järvellä puolestaan on paljon kielenmuotoisia lahtia.

Pieni pitkulainen Hävitönlampi oli aiemmalta nimeltään V--tulampi. Kirkkovuorelta katsoessa sen muoto näkynee hyvin.

[E. Sofia]

Nimiarkistossa käynti toi vahvistusta ajatukselle, että Kieluvainen olisi johdannainen kieli-sanasta. Ristiinassa näkyi olevan myös Kieliniemi, Kielniemelä. Niemen selitettiin olevan kielenmuotoinen. Kieluvainen-järvellä puolestaan on paljon kielenmuotoisia lahtia.

Kalevalanpäivän merkeissä tuli luetuksi sieltä pari runoa. "Kielastaa" näyttäisi olevan valehdella. Kielastaja on valehtelija. Yksi kieli puhuu yhtä ja toinen toista. Meillekin Kieluvainen valehteli. Valehteli olevansa vain mitätön lampi.
Jos Heikkilänkyläntielle näkyvästä Levälahdesta lähtisi vettä myöten, oikealle jäisi niemi, minkä nimi on Ukonniemi. Sitä vastapäätä olevasta Viitaniemestä on löydetty kolme pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat toisistaan 100-150 metrin päässä. (M. Koivikko ja T. Mökkönen) Ajoitusta ei ole tehty.
Ukonniemi on hämäläiskauden sanastoa. Jonkinlainen paikallinen Ukon palvontapaikka se lienee ollut, arvelen.
Eipä paljasta Kieluvainen kaikkia salaisuuksiaan ohikulkijoille, valentelee. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... =696010076