aikalainen kirjoitti:Löytyy myös Karttapaikalta:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 01&lang=fi
E. Sofia kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Löytyy myös Karttapaikalta:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 01&lang=fi
Kiitos linkistä Kansalaisen Karttapaikkaan. Mistä muuten johtuu, että siinä on sininen nuoli toisen Laulaalammin kohdalla? Mistähän selitykset löytyvät?
aikalainen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Löytyy myös Karttapaikalta:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 01&lang=fi
Kiitos linkistä Kansalaisen Karttapaikkaan. Mistä muuten johtuu, että siinä on sininen nuoli toisen Laulaalammin kohdalla? Mistähän selitykset löytyvät?
Sinisen nuolen asetin osoittamaan siihen lampeen. Linkki haluttuun kohteeseen ja kohdetta osoittava nuoli onnistuvat oikeassa reunassa olevasta painikkeesta "Tee linkki".
Lammesta muutama sata metriä pohjoiseen on Matkuslampi, jonka kautta Saimaan vedet virtasivat muinoin kohti Kymijokea. Joen kuivuttua siinä meni edelleen kulkureitti, mihin lammen nimikin viittaa. Lammesta muutama sata metriä etelään on mennyt ilmeisesti toinen kulkureitti.
E. Sofia kirjoitti:Eikö se silloin olisi Laulava tai Laulavainen? Ei toki mahdotonta, mutta sopisi paremmin sen puolen asukkaiden suuhun, kuten Kuohuva, tai pitemmästi kuten Kieluvainen.
Pitkä aa toisessa (viimeisessä) tavussa on toki joissakin paikannimissä kuten Laukaa, mutta sen kantana on kaiketi ollut Laugas, ja Laukaa on genetiivistä: Laukaan. Pitkä ee nimessä Kitee tulisi sanasta Kides, siinäkin paikannimi on lyhennetty genetiivistä Kiteen.
Olisiko olemassa sana, jonka genetiivi olisi Laulaan? Ja se pitäisi siis olla vanhaa kieltä eikä jotain nykyslangia.
Samalla karttalehdellä kun näkyy myös mm. Kukasjärvi, joka on ns. saamelaisnimi, niin etsin jotain järkevää vanhaa sanaa.
Kalevanserkku kirjoitti:Näin siis Laulaa voisi tulla joko *Laulavasta tai *Laulajasta tai niiden edeltäjästä
Jaska kirjoitti:Sen sijaan Matkus-nimistä kerrotaan niiden liittyvän satakuntalais-hämäläisten muinaisiin eräreitteihin. Sanaa ei enää esiinny kielessä, mutta sillä on viitattu sekä kulkureittiin että kulkuseurueeseen.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Sen sijaan Matkus-nimistä kerrotaan niiden liittyvän satakuntalais-hämäläisten muinaisiin eräreitteihin. Sanaa ei enää esiinny kielessä, mutta sillä on viitattu sekä kulkureittiin että kulkuseurueeseen.
Vaistolla olettaisin matkus-sanan olevan samaa juurta, kuin 'matka' ja 'matkustaminen'. Hämärästi muistelisin, että myös saamen 'muotka' olisi samaa kantaa, ainakin muutos a>uo sopisi hyvin, ja karttahaun perusteella merkitys sopisi olemaan kannas, taipale, vedenjakaja, tms.. Löytyy kaukaakin, Äänisen ja Volgan vesistöjen välisellä kulkureitillä vedenjakajan lähellä on Matkozero (ozero = järvi).
E. Sofia kirjoitti:Matkuslampia on monta. Pieniä matkuslampia on kaksi, samoin isoja. Nykyisin niiden välissä näyttää olevan jokia. Ne ovat muistona ajasta, jolloin Saimaa laski Kymijoen vesistöön. Oli siis helppo vesireitti itä-Suomesta Hämeeseen. Vuoksen puhkeamisen jälkeen Saimaan vesi on laskenut, eikä enää ole yhtenäistä pitkää lahtea. Talvitienä tuo Matkusjoen ja -lampien muodostama reitti toimi kuitenkin vielä historiallisella ajalla, kertoo Wirilander, Ristiinan historia I.
Paikannimikirjan mukaan Matkus on hämäläissanastoa. Mikkelin tienoiltahan on löytynyt vuoden 1000 tienoilta sekä itäistä että läntistä vaikutusta. Siihen aikaanko nuo nimet annettiin?
E. Sofia kirjoitti: Paikannimikirjan mukaan Matkus on hämäläissanastoa. Mikkelin tienoiltahan on löytynyt vuoden 1000 tienoilta sekä itäistä että läntistä vaikutusta. Siihen aikaanko nuo nimet annettiin?
Jos tuo Laulaa-nimi olisi noin vanhaa sanastoa, voisi ajatella, että alunperin siinä on ollut jokin sellainen sana, mitä myöhemmät asukkaat eivät ole enää ymmärtäneet, vaan sana olisi vääntynyt tutumpaan muotoon. Niinhän kävi Kukas-sanallekin. Siitä on väännetty kukkasia ym.aikalainen kirjoitti:<<Länsisuomalainen arkeologinen kulttuuri ja siten ilmeisesti myös asutus levisi Saimaalle jo rautakaudella viimeistään 800-luvulla mutta ehkä jo aiemminkin, joten nimi saattaa olla niinkin kaukaa.<<
E. Sofia kirjoitti:Jos tuo Laulaa-nimi olisi noin vanhaa sanastoa, voisi ajatella, että alunperin siinä on ollut jokin sellainen sana, mitä myöhemmät asukkaat eivät ole enää ymmärtäneet, vaan sana olisi vääntynyt tutumpaan muotoon. Niinhän kävi Kukas-sanallekin. Siitä on väännetty kukkasia ym.aikalainen kirjoitti:<<Länsisuomalainen arkeologinen kulttuuri ja siten ilmeisesti myös asutus levisi Saimaalle jo rautakaudella viimeistään 800-luvulla mutta ehkä jo aiemminkin, joten nimi saattaa olla niinkin kaukaa.<<
Laulaalammet ovat laaksoissa. Olisiko ajateltavissa että alkuperäinen nimitys olisi ollut esim. Loilaanlampi. Loila ja loilo selitetään vuoden 1976 etymologisessa sanakirjassa "notko, painanne kahden kangasharjun välissä". Eli Loilaanlampi tarkoittaisi notkon lampea. Virossakin näyttäisi olevan sana "loilas". Onko saamessa vastaavaa? Kantasuomessa? Olisiko tällainen sana voinut olla muinoin myös tuolla alueella käytössä?
Kalevanserkku kirjoitti:
Jotenkin muististani pyrkii pintaan sanapari "laulaa loilottaa". Yksi mahdollisuus olisi siis että *Loilaanlampi olisi tulkittu alkuosaltaan laulamista tarkoittavaksi ja nimi jossain vaiheessa korjattu sievempään taI "oikeampaan" kieliasuun.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 25 vierailijaa