Kuusjoen alueella oli keskiajalla isoonjakoon asti viisi yksikyläistä jakokuntaa, jotka sellaisenaan ovat 1300-luvulla muodostaneet samannimiset uudistalot. Nämä olivat Kuusjoen etelärannalla Hämäläinen ja Kanunki, Kuusjoen pohjoisrannalla Pappila ja Kuusjoenperä ja Kuusjoen sivujoen Veipjoen rannalla Kraatarla (nykyinen Raatala), josta ihan oma kirjoituksensa kohdassa Raatala, löydät sen sivun oikeasta reunasta linkki listasta..
1300-luvulla Kuusjoella oli 7 uudistaloa joiden nimet oli Kraatarla, Impola, Pappila, Kurkela, Hämäläinen, Tiskarla ja Piiparpyöli eli Piipala.
1540 talot olivat jakautuneet seuraavasti:
Hämäläisen kylässä oli kolme taloa; Jolkki, Kotkelo ja Puuska. Kotkelosta erotettiin 1600-luvulla Härri eli Prunni eli Simola.
Impola oli yksitaloinen vuonna 1386 ja vuonna 1540 siellä oli viisi taloa; Haali, Joulu, LIntula, Metäs ja Seikkula. 1597 Seikkula yhdistettiin JOuluun ja 1652 Haali ja Lintula yhdistettiin Metäkseen jolloin siitä tuli Lindtman-suvun asumakartano.
Kanungissa oli vuonna 1540 kolme taloa; Siukka, Sälli ja Vesä, Vesästä erotettiin myöhemmin Jaati.
Kraatarlassa oli vuonna 1540 neljä taloa; Jama, Siukka, Kauha eli Äijälä, Kulta ja Simola.
1564 erotettiin Jamasta Junttila ja 1569 uusi Jama ja 1571 Simolasta erotettiin Mäki.
Kurkelassa oli 1540 kuusi taloa; Hiekkanen, Isoparta, Kapuli, Mattila, Pässi ja Tuomola. 1699 Kurkelassa oli viisi taloa; Hiekkanen eli Paavola, Isoparta eli Kreula, Mattila eli Kapuli, Pässi ja Tuomola.
Kuttilassa oli 1540 neljä taloa, Kutti, toinen Kutti, Sievo ja toinen Sievo.
Kuusjoesnperällä oli 1540 neljä taloa; Harmi, Kausti, Luikki ja Ruikka. 1699 siellä oli kolme taloa; Harmi, Luikki ja Ruikka.
Pappila oli yksinäistalo yhtä parivuotista lukuunottamatta kun se oli hetkellisesti halkaistu kahdeksi taloksi.
1400-luvun puolivälissä kaksi kuusjokelaista jakokuntaa käsitti kaksi kylää, nämä olivat Impolan jakokunta johon kuului myös Kurkela ja Tiskarlan jakokunta johon kuului myös Kuttila.
http://tutkimusmatkaa.blogspot.co.at/20 ... sjoki.html
Harmi, Kausti, Luikki ja Ruikka vaikuttaisivat ennemminkin miehen nimiltä tai sitten ne voisivat olla miesten ominaisuuksia kuvailevia nimiä: "harmillinen", "luikkiva" ja "ruikuttava". Sievokin sopisi tähän joukkoon: "sievä mies" ja Kulta ei vaadi sen enempää selityksiä