Ruicka - lintu vai mies?

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Ruicka - lintu vai mies?

ViestiKirjoittaja putkonen » 08 Tammi 2015 16:03

Ruikan mylly löytyy Eurajoen Irjanteen kylästä.

Kuusjoen alueella oli keskiajalla isoonjakoon asti viisi yksikyläistä jakokuntaa, jotka sellaisenaan ovat 1300-luvulla muodostaneet samannimiset uudistalot. Nämä olivat Kuusjoen etelärannalla Hämäläinen ja Kanunki, Kuusjoen pohjoisrannalla Pappila ja Kuusjoenperä ja Kuusjoen sivujoen Veipjoen rannalla Kraatarla (nykyinen Raatala), josta ihan oma kirjoituksensa kohdassa Raatala, löydät sen sivun oikeasta reunasta linkki listasta..

1300-luvulla Kuusjoella oli 7 uudistaloa joiden nimet oli Kraatarla, Impola, Pappila, Kurkela, Hämäläinen, Tiskarla ja Piiparpyöli eli Piipala.

1540 talot olivat jakautuneet seuraavasti:
Hämäläisen kylässä oli kolme taloa; Jolkki, Kotkelo ja Puuska. Kotkelosta erotettiin 1600-luvulla Härri eli Prunni eli Simola.
Impola oli yksitaloinen vuonna 1386 ja vuonna 1540 siellä oli viisi taloa; Haali, Joulu, LIntula, Metäs ja Seikkula. 1597 Seikkula yhdistettiin JOuluun ja 1652 Haali ja Lintula yhdistettiin Metäkseen jolloin siitä tuli Lindtman-suvun asumakartano.
Kanungissa oli vuonna 1540 kolme taloa; Siukka, Sälli ja Vesä, Vesästä erotettiin myöhemmin Jaati.
Kraatarlassa oli vuonna 1540 neljä taloa; Jama, Siukka, Kauha eli Äijälä, Kulta ja Simola.
1564 erotettiin Jamasta Junttila ja 1569 uusi Jama ja 1571 Simolasta erotettiin Mäki.
Kurkelassa oli 1540 kuusi taloa; Hiekkanen, Isoparta, Kapuli, Mattila, Pässi ja Tuomola. 1699 Kurkelassa oli viisi taloa; Hiekkanen eli Paavola, Isoparta eli Kreula, Mattila eli Kapuli, Pässi ja Tuomola.
Kuttilassa oli 1540 neljä taloa, Kutti, toinen Kutti, Sievo ja toinen Sievo.
Kuusjoesnperällä oli 1540 neljä taloa; Harmi, Kausti, Luikki ja Ruikka. 1699 siellä oli kolme taloa; Harmi, Luikki ja Ruikka.
Pappila oli yksinäistalo yhtä parivuotista lukuunottamatta kun se oli hetkellisesti halkaistu kahdeksi taloksi.

1400-luvun puolivälissä kaksi kuusjokelaista jakokuntaa käsitti kaksi kylää, nämä olivat Impolan jakokunta johon kuului myös Kurkela ja Tiskarlan jakokunta johon kuului myös Kuttila.

http://tutkimusmatkaa.blogspot.co.at/20 ... sjoki.html

Harmi, Kausti, Luikki ja Ruikka vaikuttaisivat ennemminkin miehen nimiltä tai sitten ne voisivat olla miesten ominaisuuksia kuvailevia nimiä: "harmillinen", "luikkiva" ja "ruikuttava". Sievokin sopisi tähän joukkoon: "sievä mies" ja Kulta ei vaadi sen enempää selityksiä :mrgreen:
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Ruicka - lintu vai mies?

ViestiKirjoittaja Jaska » 09 Tammi 2015 02:10

putkonen kirjoitti:Ruikan mylly löytyy Eurajoen Irjanteen kylästä.

Kuusjoen alueella oli keskiajalla isoonjakoon asti viisi yksikyläistä jakokuntaa, jotka sellaisenaan ovat 1300-luvulla muodostaneet samannimiset uudistalot. Nämä olivat Kuusjoen etelärannalla Hämäläinen ja Kanunki, Kuusjoen pohjoisrannalla Pappila ja Kuusjoenperä ja Kuusjoen sivujoen Veipjoen rannalla Kraatarla (nykyinen Raatala), josta ihan oma kirjoituksensa kohdassa Raatala, löydät sen sivun oikeasta reunasta linkki listasta..

1300-luvulla Kuusjoella oli 7 uudistaloa joiden nimet oli Kraatarla, Impola, Pappila, Kurkela, Hämäläinen, Tiskarla ja Piiparpyöli eli Piipala.

1540 talot olivat jakautuneet seuraavasti:
Hämäläisen kylässä oli kolme taloa; Jolkki, Kotkelo ja Puuska. Kotkelosta erotettiin 1600-luvulla Härri eli Prunni eli Simola.
Impola oli yksitaloinen vuonna 1386 ja vuonna 1540 siellä oli viisi taloa; Haali, Joulu, LIntula, Metäs ja Seikkula. 1597 Seikkula yhdistettiin JOuluun ja 1652 Haali ja Lintula yhdistettiin Metäkseen jolloin siitä tuli Lindtman-suvun asumakartano.
Kanungissa oli vuonna 1540 kolme taloa; Siukka, Sälli ja Vesä, Vesästä erotettiin myöhemmin Jaati.
Kraatarlassa oli vuonna 1540 neljä taloa; Jama, Siukka, Kauha eli Äijälä, Kulta ja Simola.
1564 erotettiin Jamasta Junttila ja 1569 uusi Jama ja 1571 Simolasta erotettiin Mäki.
Kurkelassa oli 1540 kuusi taloa; Hiekkanen, Isoparta, Kapuli, Mattila, Pässi ja Tuomola. 1699 Kurkelassa oli viisi taloa; Hiekkanen eli Paavola, Isoparta eli Kreula, Mattila eli Kapuli, Pässi ja Tuomola.
Kuttilassa oli 1540 neljä taloa, Kutti, toinen Kutti, Sievo ja toinen Sievo.
Kuusjoesnperällä oli 1540 neljä taloa; Harmi, Kausti, Luikki ja Ruikka. 1699 siellä oli kolme taloa; Harmi, Luikki ja Ruikka.
Pappila oli yksinäistalo yhtä parivuotista lukuunottamatta kun se oli hetkellisesti halkaistu kahdeksi taloksi.

1400-luvun puolivälissä kaksi kuusjokelaista jakokuntaa käsitti kaksi kylää, nämä olivat Impolan jakokunta johon kuului myös Kurkela ja Tiskarlan jakokunta johon kuului myös Kuttila.

http://tutkimusmatkaa.blogspot.co.at/20 ... sjoki.html

Harmi, Kausti, Luikki ja Ruikka vaikuttaisivat ennemminkin miehen nimiltä tai sitten ne voisivat olla miesten ominaisuuksia kuvailevia nimiä: "harmillinen", "luikkiva" ja "ruikuttava". Sievokin sopisi tähän joukkoon: "sievä mies" ja Kulta ei vaadi sen enempää selityksiä :mrgreen:

Kuusjoen historiassa Luikki-nimi on yhdistetty virolaiseen nimeen Luik, joka merkitsee 'joutsen'.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Ruicka - lintu vai mies?

ViestiKirjoittaja putkonen » 09 Tammi 2015 09:50

Jaska kirjoitti:
putkonen kirjoitti:Ruikan mylly löytyy Eurajoen Irjanteen kylästä.

Kuusjoen alueella oli keskiajalla isoonjakoon asti viisi yksikyläistä jakokuntaa, jotka sellaisenaan ovat 1300-luvulla muodostaneet samannimiset uudistalot. Nämä olivat Kuusjoen etelärannalla Hämäläinen ja Kanunki, Kuusjoen pohjoisrannalla Pappila ja Kuusjoenperä ja Kuusjoen sivujoen Veipjoen rannalla Kraatarla (nykyinen Raatala), josta ihan oma kirjoituksensa kohdassa Raatala, löydät sen sivun oikeasta reunasta linkki listasta..

1300-luvulla Kuusjoella oli 7 uudistaloa joiden nimet oli Kraatarla, Impola, Pappila, Kurkela, Hämäläinen, Tiskarla ja Piiparpyöli eli Piipala.

1540 talot olivat jakautuneet seuraavasti:
Hämäläisen kylässä oli kolme taloa; Jolkki, Kotkelo ja Puuska. Kotkelosta erotettiin 1600-luvulla Härri eli Prunni eli Simola.
Impola oli yksitaloinen vuonna 1386 ja vuonna 1540 siellä oli viisi taloa; Haali, Joulu, LIntula, Metäs ja Seikkula. 1597 Seikkula yhdistettiin JOuluun ja 1652 Haali ja Lintula yhdistettiin Metäkseen jolloin siitä tuli Lindtman-suvun asumakartano.
Kanungissa oli vuonna 1540 kolme taloa; Siukka, Sälli ja Vesä, Vesästä erotettiin myöhemmin Jaati.
Kraatarlassa oli vuonna 1540 neljä taloa; Jama, Siukka, Kauha eli Äijälä, Kulta ja Simola.
1564 erotettiin Jamasta Junttila ja 1569 uusi Jama ja 1571 Simolasta erotettiin Mäki.
Kurkelassa oli 1540 kuusi taloa; Hiekkanen, Isoparta, Kapuli, Mattila, Pässi ja Tuomola. 1699 Kurkelassa oli viisi taloa; Hiekkanen eli Paavola, Isoparta eli Kreula, Mattila eli Kapuli, Pässi ja Tuomola.
Kuttilassa oli 1540 neljä taloa, Kutti, toinen Kutti, Sievo ja toinen Sievo.
Kuusjoesnperällä oli 1540 neljä taloa; Harmi, Kausti, Luikki ja Ruikka. 1699 siellä oli kolme taloa; Harmi, Luikki ja Ruikka.
Pappila oli yksinäistalo yhtä parivuotista lukuunottamatta kun se oli hetkellisesti halkaistu kahdeksi taloksi.

1400-luvun puolivälissä kaksi kuusjokelaista jakokuntaa käsitti kaksi kylää, nämä olivat Impolan jakokunta johon kuului myös Kurkela ja Tiskarlan jakokunta johon kuului myös Kuttila.

http://tutkimusmatkaa.blogspot.co.at/20 ... sjoki.html

Harmi, Kausti, Luikki ja Ruikka vaikuttaisivat ennemminkin miehen nimiltä tai sitten ne voisivat olla miesten ominaisuuksia kuvailevia nimiä: "harmillinen", "luikkiva" ja "ruikuttava". Sievokin sopisi tähän joukkoon: "sievä mies" ja Kulta ei vaadi sen enempää selityksiä :mrgreen:

Kuusjoen historiassa Luikki-nimi on yhdistetty virolaiseen nimeen Luik, joka merkitsee 'joutsen'.


Hetkinen. Käännän vain kelkkani. Se on nyt helpompaa, kun tuli vihdoinkin lunta.

Luikki (luikkii veden päällä), ruikka (ruikuttaa), sievo (nätti lintu), siukka (vrt. kuikka, telkkä), jolkki (jolkottelee), ja kotkelo (vrt. kotka) ovat lintuja ja nimet kuvailevat näille tyypillistä käyttäytymistä/liikkumista, ääntelyä tai ulkomuotoa.

Kurkela ja Lintula ovat selvästi saaneet nimensä linnuista. Harmi voisi olla vaikka 'rötö' eli suomeksi räkättirastas, jonka toiminta voi joskus harmittaa vaikkapa marjastajaa. Piiparpyöli (Piparböle) voisi liittyä joko lintuun tai armeijan musikanttiin. Rauman seudulla käytetään meriharakasta nimeä 'puupiip', mutta puupiip-nimeä on saatettu käyttää meriharakan sijasta kuvaamaan joko käenpiikaa tai laulurastasta. Harak-nimeä käytetään myös närhestä: 'paskharak' eli suomeksi ulosteharakka. Joutsen eli viron 'luik' on muuten rauman murteella 'joeksi(n)', joka voisi liittyä juoksemis-sanaan johonka taasen se em. luikkiminenkin liittyy.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Ruicka - lintu vai mies?

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 07 Maalis 2017 16:41

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Ulfbehrt2 kirjoitti:No niin, eikö lisätä tähän vielä Ruikonperän Multakurkku niin olet tyytyväinen.
Kirkonkirjoissa ja maakirjoissa ei päästä yhtä mahtavaan levikkiin kuitenkaan.

Multakurkkupa hyvinkin, sillä unohdit etymologiset sanakirjat:

"from Proto-Germanic *rugiz, *ruig

http://en.wiktionary.org/wiki/rye

Oliko Olli Ruikka juutalainen ?

Juutalaisia tuomittiin noituudesta katolisena aikana.
http://apokryfikirjat.com/massacres.htm

Tuomittiinko myös luterilaisena aikana ?
Olli Ruikka tuomittiin 1564 ja luterilaisuus oli jo alkanut.
1500-luvulla kuningas Kustaa Vaasa sekä Wittenbergissä opiskelleet teologit toteuttivat Suomessa reformaation (luterilaisten käyttämä nimitys on uskonpuhdistus). Lopullinen ero katolisesta kirkosta tapahtui Västeråsin valtiopäivillä vuonna 1527, jossa määrättiin myös että suuri osa kirkon omaisuudesta piti luovuttaa kuninkaalle. Västeråsin ordinanti, korosti pappien ja maallikkojen yhdenvertaisuutta lain edessä ja rajoitti kirkollista tuomio-oikeutta. Päätettiin, että "Jumalan sanaa on puhtaana saarnattava valtakunnassa".[11] Valtiopäivien jälkeen kuninkaalle siirrettiin vielä muun muassa oikeus valita piispat. Vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä tehtiin ero maallisen ja hengellisen vallan välille, mutta ei määritelty miten kirkon keskushallinto pitäisi järjestää. Vuoden 1686 kirkkolain myötä kaikki valtakunnan asukkaat sidottiin luterilaiseen tunnustukseen, kirkon itsenäisyys lakkautettiin kokonaan ja kirkosta muodostettiin valtion laitos.[12]
Reformaation alussa kirkkoa johti uudistusmielinen katolinen Martti Skytte. Myöhemmin varsinaisen reformaation hahmoksi tuli kuitenkin Mikael Agricola. Agricola loi Suomeen kirjakielen ja käänsi uskonnollisia kirjoja suomen kielelle. Hän loi myös kansankieliset jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset. Agricola toimi Turussa piispana ja rehtorina. Hänen työtään jatkoivat Paavali Juusteen ja Jaakko Finno. Ruotsissa toteutettu reformaatio oli varsin maltillinen, minkä johdosta kirkko muun muassa säilyi järjestysmuodoltaan piispallisena. Vuonna 1554 Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin hiippakuntaan. Niin sanotun puhdasoppisuuden aikana valtio ja kirkko toimivat läheisessä yhteistyössä. Tämän johdosta kirkon piispoiksi valittiin ruotsalaisia.


http://suku.genealogia.fi/archive/index ... 15503.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Luther https://fi.wikipedia.org/wiki/Luterilaisuus
Martti Luther kirjoitti Hitleriä inspiroineen kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juutalais ... alheistaan

Olli Ruikalle oli kertynyt melkoinen omaisuus.
Hän jätti näet jälkeensä 8 taaleri-kappaletta, rahaa 210 markkaa, 1 äyrin ja 6 penninkiä, hopeaa 34 luotia, 3 härkää, 11 lehmää, 4 hiehoa ja 10 lammasta. Tästä samoin kuin muustakin vainajien omaisuudesta kuningas sai kaksi kolmannesta. Kuninkaan osuus muusta tavarasta sanotaan olleen 1 lästi jauhoja, 1 lästi suoloja, 9 leiviskää lihaa, 6 leiviskää hylkeenrasvaa ja 19 leiviskää voita. Tavaran paljoudesta päätellen näyttää siltä että Olof Ruikka olisi ollut jotenkin varakas kauppias.
http://suku.genealogia.fi/archive/index ... 15503.html
Vahtolan mukaan "...erityisesti khra Lauri Raumannus ryhtyi ankaraan kamppailuun noituutta vastaan. Tultuaan 1563 Iin kirkkoherraksi hän välittömästi haastoi vuoden 1564 talvikäräjille talollinen Olli Ruikan ja hänen vaimonsa vastamaan noituudesta... Tuomituilla olisi hyvin ollut varaa lunastaa itsensä vapaiksi suurillakin sakoilla.... mutta oikeus ei sitä sallinut. On selvää että nimenomaan kirkkoherra piti huolen, että mestaus pantiin täytäntöön... Olli Ruikan irtaimiston arvo nousi noin 466 markkaan, jota enemmän eivät monet Tornion rikkaat pirkkalaisetkaan omistaneet. Tällainen mestarinoita pitäjässä asetti epäilemättä myös kirkkoherran arvovallan vaakalaudalle ja tämän vuoksi khra Raumannus eliminoi suurnoidan heti tultuaan Iihin.

Eräät juutalaiset harjoittivat myös okkultismia, josta kertovat Mooseksen kirjat 6 ja 7. https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_raamattu

Juutalaisten sukunimissä löytyy samalta kuulostavia, joka voisi viitata alkuperään : Ruch • Rückel • Rueckel • Rückersberg • Rueckersberg • Rücksheimer • Ruecksheimer • https://de.wikipedia.org/wiki/R%C3%BCgland
http://www.avotaynu.com/books/MenkNames.htm

Juutalaiset aiheuttivat suunnattomilla omaisuuksillaan kateutta Euroopassa.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Edellinen

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa