Laitila-paikannimen alkuperä

[Kinaporin kalifi]

Jaskan hioessa tekstiään jää vielä aikaa parille kuva-arvoitukselle:

[Sigfrid]

Rannikko-Iisalmi yhteys ei ole minulle uusi asia. Mielestäni Iisalmen tienoo on ollut pohjalaisten ja savolaisten uudisasutusten sekoittumispaikka. Tälle näkemykselle on historiallista katetta, koska pohjalaisten eräalue ylsi hyvinkin Iisalmelle. Oulun pohjoispuolelta kuljettiin Kuusamon suuntaan Iijokea pitkin, eteläpuolen rannikolta jokireittejä Iisalmen suuuntaan ja väliltä Oulunjärven eteläpuolelle Veneheitosta haukiapajille keväisin. Tässä tapauksessa Siikajoen reittiä pitkin, mutta myös Pyhäjoki vei Iisalmeen. Tietty savolaiset kulkiva samoja reittejä vastasuuntaan.

[Jaska]

Onpas tuhdisti Laitiloita...
Toisaalta mitä yleisempi nimi, sitä todennäköisemmin se esiintyy toisen yleisen nimen lähellä ilman sen kummempaa yhteyttä.

Mutta mikäli Laitila-Kainu-yhteys olisi todellinen, miten Laitila-nimi selittyisi?
- Laitimmainen talo?
- Henkilöperustainen siirtymänimi?
- Jokin muu, mikä?

Köbleriltä löytyy esimerkiksi germaaninen sanue *laido 'tie', *laidjan 'johtaa'.
http://www.koeblergerhard.de/germwbhinw.html

Toinen samaan tulokseen johtava olisi *laiþa-sanue, joka esiintyy merkityksissä 'surkea, vihattu, häpeä' jne.

[Kinaporin kalifi]

Mutta mikäli Laitila-Kainu-yhteys olisi todellinen, miten Laitila-nimi selittyisi?...Köbleriltä löytyy esimerkiksi germaaninen sanue *laido 'tie', *laidjan 'johtaa'...

http://www.koeblergerhard.de/germwbhinw.html

Paikkaperustainen siirtymänimi?

"Laitilan nimen synnyllä on myös oma historiansa. Kun Valkojärven kautta kulki kuuluisa Uisto eli vesitie, jota myöten friisien kugge-alukset purjehtivat, paikkaa alettiin nimittää meritien (=led) varrella olevaksi eli friisin kielellä lede-la, laido-la. Samaa juurta lienee myös laitilalainen paikannimi Laessaari, joka johdetaan "laido"-termistä. Näin Laitilan nimi ei suinkaan johdu - kuten joskus on väitetty - laita-sanasta, lautaa tarkoittavasta käsitteestä, vaan se juontaa alkunsa friisien muinaisgermaanisesta vesiliikenteen käsitteestä, väylästä kohti aavaa merta."

http://www.laitila.fi/index.php?id=5

[putkonen]

LAITILA - KIRKONKYLÄ

Kolmas Valkojärven rantojen varhaisista seurakunnista oli Hannu Salvin mukaan Laitila. Ennen kivikirkon rakentamista 1480-luvulla suuri Untamala näyttää olleen tärkeämpi kylä. Kivikirkon paikalla on ollut puukirkko varhaiselta keskiajalta. Kirkonkylä eli Laitilan kylä on ollut asuttuna noin 100-luvulta jKr. alkaen. Myllymäen koulun paikalla ja Rukoushuoneenmäessä on ollut laaja ns. Kansakoulumäen kalmisto, johon tehtiin hautauksia koko rautakauden ajan. Viereisessä Olkkisten kappelinmäessä on hautauksia noin 500-luvulta (neljä maansekaista röykkiötä.

Kansakoulumäen kalmistossa oli 27 matalaa kumpua ja polttokenttäkalmisto. Näihin untamalantyypin kumpuihin haudattiin vainajia pääasiassa nuoremmalla roomalaisajalla (200-400 jKr.) ja kansainvaellusajalla (400-550). Vanhin kummuista edusti vanhempaa roomalaisaikaa (0-200jKr.). Runsaasta löytöaineistosta mainittakoon nuoremman roomalaisajan kultarengas. Valkojärven sahan kohdalla Taminamäessä on ollut myös vanhemman roomalaisajan hautakumpu. Samaan aikaan kuuluva keihäänkärki on löydetty nykyisen postin kohdalta. Laitilan kylän alue oli vielä äskettäin ollut saarena, kun asutus alkoi. Esa Saaren mukaan Kansakoulumäen kalmistosta oli merelle puoli kilometriä, mutta sahan alue oli aivan rannassa.

Olkkisten kappelinmäen kalmisto, sekin untamalantyyppiä, kuvastaa Laitilan kylän asutuksen vahvistumista rautakauden keskivaiheilla. Hautaaminen Kansakoulumäkeen jatkui merovinki- ja viikinkiaikana ( 550-800-1050), nyt polttokenttäkalmistoon, josta on paljon koru- ja aselöytöjä. Ristiretkiajan (1050-1150) hautoja ei tunneta, mikä saattaa olla merkkinä kristillisistä, esineettömistä hautauksista 1000-luvun puolivälistä alkaen. Mäen reunoilla on ollut ns. ryssänhautoja, pitkulaisia kuoppia. Esa Saaren mielestä ne voivat olla polttokenttäkalmiston ajallinen jatke. Laitilan kylän asutus on jatkunut ilman katkoa. Runsas soranotto on täälläkin tuhonnut historian todisteita.

Laitilan kylän ensimmäiset asukkaat olivat Untamalan tapaan skandinaaveja. Sakari Hinnerin mukaan Ruotsin Mälarenin seudulta muuttaneet asukkaat toivat mukanaan taidon hyödyntää alavia, äsken veden alta paljastuneita savikoita. Ruotsissa tällaisen kulttuurimaiseman syntyä on tutkittu. Aluksi maatuma-alueelle kehittynyttä leppää ja koivua kasvavaa rantametsää hyödynnettiin haka- ja lehdesniittynä, ja myöhemmin niitä raivattiin heinäniityiksi. Polttokenttäkalmistosta löydetyt sirpit, keritsimet, kuolaimet ja värttinänpyörät kertovat työstä ja elinkeinoista.

On pidetty mahdollisena, että Untamalan alkuväestöä olisi 400-luvun paikkeilla muuttanut Laitilaan, kun Untamalassa olosuhteet huononivat. Hautamuodon muuttuminen merovinkiajan alussa on tulkittu etniseksi muutokseksi: asutus ja kulttuuri suomalaistuivat.

http://www.lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/laitila.htm


Laitila ja Untamala kuulostavat molemmat henkilönnimeltä+la. Untamo on selvä nimi, mutta ehkä Laitikin olisi nimenomaan miehennimi. En osaa vain kuvitella, mistä germaaninimestä se olisi väännetty.

[ajvxyz]

t.ajvxyz

[putkonen]

Tällä nettisivulla http://www.lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/laitila.htm pohditaan lisäksi:

Hannu Salvin mukaan varhaisin maininta Laitilan hallintopitäjästä on vuodelta 1413; sitä ennen se oli kirkkopitäjä. Laitila oli Katinhännän perille ulottuvan jakokunnan kantakylä. Kylän ja sittemmin pitäjän nimi esiintyy muodossa Letala vuodesta 1420 alkaen. Nimen on katsottu viittaavan kulkuväylää tarkoittavaan sanaan. Jouko Vahtolan mukaan se voisi myös johtua henkilöstä nimeltä Laitha, Laitu, Laido, Laithe tai Laidoin. Vuoden 1487 asiakirjassa on Laytala-muoto.

Unto Salo on sitä mieltä, että Laitila oli alun perin kylän kantatalon nimi, sen, joka tunnetaan Kansakoulumäen kalmistosta. Nimi olisi näin samaa itäruotsalaista perua kuin kalmistokin. Henkilönnimen la-johdin osoittaisi nimen suomalaistuneen. Salon mielestä väylä-merkitys ei riittäisi yksilöimään taloa, joita oli salmiväylän varressa useita.

[Sigfrid]

Pieni hyppy Laitilasta. Myös muinaisessa kotikaupungissani oli Katinhäntä. Se löytyy myös Mäntsälästä. Selitys nimelle oli vapaa suomennos määritelmästä "gatans ände". Mutta ovatko Laitila ja Mäntsälä olleet ruotsinkielisiä?

[putkonen]

Katinhännän tila löytyy myös Tyrvään Kaltsilan kylästä.

[Sigfrid]

Katinhännän tila löytyy myös Tyrvään Kaltsilan kylästä.

'
Mutta olisiko kielitieteilijöillä selitys alkuperästä ja merkityksestä? Ei kai sentään katin häntä Olisiko vepsää tai kainuuta?

Esiintyminen

[Kinaporin kalifi]

Mutta olisiko kielitieteilijöillä selitys alkuperästä ja merkityksestä? Ei kai sentään katin häntä Olisiko vepsää tai kainuuta?

Ei ainakaan vepsää, katzenschwantzstrasseja taitaa olla Saksa täynnä, sanoisin että kyseessä on keskiaikainen Saksan suunnasta levinnyt nimityyppi. Voisi se kai olla vanhempikin.

[Sigfrid]

Mutta olisiko kielitieteilijöillä selitys alkuperästä ja merkityksestä? Ei kai sentään katin häntä Olisiko vepsää tai kainuuta?

Ei ainakaan vepsää, katzenschwantzstrasseja taitaa olla Saksa täynnä, sanoisin että kyseessä on keskiaikainen Saksan suunnasta levinnyt nimityyppi. Voisi se kai olla vanhempikin.

Keine ahnung, kiitos tiedosta. Siis hansakauppiaat toivat tänne kissanhännän poikkeuksellisesti paikkatietona.

[Jaska]

Erinomaisia tietoja Putkoselta ja Ajvxyz:iltä! Kiitos.

Eli uskottavimmat selitykset näyttäisivät olevan:
- Germaaninen *laido-sanue merkityksessä '(laiva)väylä'
- Samannäköinen germaanisperäinen henkilönnimi, kuten niin monissa -la-päätteisissä paikannimissä.

[Kinaporin kalifi]

"Jokilaaksojen asutukseen vaikuttavaa väestön liikkumista ja geenien sekoittumista oli ehtinyt tapahtua varhaiskeskiaikaan (n. 1150-1350) mennessä. Varhaiskeskiajalta lähtien ihmisiä tuli alueelle Hämeestä, Karjalasta, Savosta ja Lounais-Suomesta. Suomenkielistä uudisasutusta Lounais-Suomen suunnalta on murteen perusteella päätelty tulleen etenkin Varsinais-Suomen länsiosasta ja Satakunnan eteläiseltä rannikkoseudulta...

...Eri suunnilta lähtöisin olleet varhaiset uudisasukkaat eivät siis saapuneet asumattomalle seudulle, vaan jokilaaksoissa asui saamelaisia...

...Varhaisimpia pohjoiseen päin muuttajia olivat karjalaiset. Heidän asutustoimintansa oli alkanut Pohjanrannalla 1100-luvulla, ja se liittyi erän-, kaupankäyntiin ja verotuspyrkimyksiin ja myös Novgorodin laajentumispolitiikkaan. Etelässä rannikko on kuulunut idän vaikutuspiiriin jopa Vetelinjoen korkeudelle asti vielä 1200-luvulla, ja oletettavasti Pähkinäsaaren rauhan sopimuksen solmimisen jälkeenkin karjalaiset ovat pitäneet yhteyksiä Keski-Pohjanmaan seudulle ja hyödyntäneet alueen rannikkoseutua ja merellisiä resursseja.

Suomen syrjäiset alueet saivat kruunun silmissä yhä enemmän painoarvoa verotuskohteena ja kilpailussa valtakeskukseksi kasvanutta Novgorodia ja sen kanssa liittoutuneita karjalaisia vastaan. Tähän politiikkaan liittyi Ruotsin kuninkaan määräyksestä 1200-luvun puolivälin maissa tehty Pohjanmaan sotaretki. Jatkoa edelliselle oli 1200-luvun lopun Birger-jaarlin suvun harjoittama asuttamispolitiikka, jossa Pohjanlahden itäranta pyrittiin asuttamaan kuninkaalle uskollisella ruotsinkielisellä väestöllä. Asuttamispolitiikasta on voinut olla jopa sopimus kruunun ja Satakunnan sekä Hämeen maakuntien kesken...

Ruotsalaisten tulon kanssa Pohjanmaalle tapahtui yhtä aikaa nk. kainulaiskauden päättyminen ja hämäläisten nk. pirkkalaisliikkeen voimistuminen."

http://museot.keski-pohjanmaa.fi/asutus/1200jkr.htm

Eikös tästä voisi päätellä että hämäläiset syrjäyttivät länsirannikon kainulais-kalantilaiset lapinkaupasta, jota nämä olivat harjoittaneet yhteistyössä aiemmin vepsäläisten, sittemmin karjalaisten kanssa? Ehkä Birger osti tällä kaupalla Hämeen mahtimiesten tuen.

Anekdootin tasolla liittyvä todiste tästä asetelmasta liittyy Kalevalaan ja muinaisrunoihin. Niillä on vahva liittymäkohta Kalantiin mutta niiden laulajat ovat olleet pohjalaisia, savolaisia ja karjalaisia. Asetelma muistuttaa oudon paljon Jaskan IBS-karttaa, jossa Häme on muurina lännen ja idän välillä. Lisäksi myös tiettyjä vepsäläisiä on kutsuttu kaivanoiksi, syystä tai toisesta.

[Kinaporin kalifi]

Tulipa mieleeni että tapahtumista on säilynyt kuvauksia myöhemmältä ajalta:

"Olaus Petri Niurenius oli Uumajan kirkkoherrana 1619-45. Hänen vaimonsa oli pirkkalaisia. Niurenius kertoo pirkkalaisten hävitysretkistä Matti Kurjen johdolla Lappiin seuraavasti:

"Siellä he [lappalaiset] ( oik. -> kainulaiset?), ilman murhetta veroista, joilla suomalaisia kotiseudullaan rasitettiin, elelivät kaikessa rauhassa ja hankkivat paljon kauppatavaroita, joita he joka vuosi toivat kotiseudulleen myytäväksi. Sen vuoksi he alkoivat ihmeteltävällä tavalla herättää huomiota loistavalla vaatetuksellaan, maukkailla ruoillaan, varallisuudellaan ja koristeillaan, niin että todella voitiin päätellä heidän menestyneen erittäin hyvin. Hämäläiset, joiden alueelta he olivat lähtöisin, katsoivat tuota harmissaan ja kateellisina. He valitsivat päällikökseen ja johtajakseen erään Matin, joka oli maineikasta sukua. Mukanaan suuri joukko hämäläisiä hän tunkeutui lappalaisten asuinsijoille, ryösti kaiken eikä tauonnut ennenkuin oli karkoittanut heidät asuinpaikoiltaan Kemi- ja Torniojoelle asti. Mutta jonkin aikaa myöhemmin, kun muutaman vuoden kuluttua oli saatu tietää karkoitettujen ja hajalle lyötyjen elelevän mukavasti mainittujen virtojen varsilla, hämäläiset kävivät uudelleen heitä ankarasti ahdistamaan ja kohtelivat heitä tällöin niin epäinhimillisesti, että heidän oli pakko vetäytyä ilman juhtia ja karjaa, pelkät verkot muassaan, niihin erämaihin, joissa he yhä elävät."

"Samoilta ajoilta, joskin hieman toisella tavalla väritettynä mutta asian taustaa hyvin valaisevasti, kertoo tarinoita Bureus:

Kuningas Maunu Ladonlukon aikana lappalaiset ( oik. siis kainulaiset ?) olivat itsenäinen kansaa. Ja kun hän ei pystynyt saamaan heitä valtikkansa alle, hän lupasi heidät omaisuudeksi niille, jotka uskaltaisivat pakottaa heidät Ruotsin valtaan. Silloin Pirkkalan pitäjässä asuvat pirkkalaiset lähtivät lappalaisten luo ja sopivat heidän kanssaan aselevosta määrättyyn päivään saakka, mutta yllättivät lappalaiset aselevon aikana, löivät monia kuoliaiksi ja saivat heidän valtaansa aina Jäämerta ja Länsimerta myöten. Pirkkalaiset saivat kuninkaalta kirjeen, minkä mukaan lappalaiset, joita vielä silloin asui Pohjanlahden rannalla, kuuluivat heille kaikkine veroineen ja lohenpyytöineen, kuitenkin niin, että heidän tuli kansaa Kruunulle joitakin kiihtelyksiä oravannahkoja korvaukseksi. Tämän vuoksi pirkkalaisista tuli mahtavia ja rikkaita."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Andreas_Bureus

Varsinaiset saamelaiset tuskin toivat kotiseudulleen tavaroita myyntiin, kuten yllä todetaan. Kainulaiset varmastikin niin tekivät, ennen kuin heidät syrjäytettiin Birgerin toimeksiannosta ja hämäläisten toimesta.

[Jaska]

Luullakseni nuo tarinat selittävät lapinverotuksen alkua, eli kyse olisi oikeasti lappalaisista eli saamelaisista verotuskohteena.

Nykyään ei kai ajatella pirkkamiesten tulleen Pirkkalasta vaan olleen niitä Perä-Pohjan länsisuomalaistaustaisia asukkaita, eli muinaiskveenien (1000-luvulta alkaen) jälkeläisiä.

[Kinaporin kalifi]

Luullakseni nuo tarinat selittävät lapinverotuksen alkua, eli kyse olisi oikeasti lappalaisista eli saamelaisista verotuskohteena.

Nykyään ei kai ajatella pirkkamiesten tulleen Pirkkalasta vaan olleen niitä Perä-Pohjan länsisuomalaistaustaisia asukkaita, eli muinaiskveenien (1000-luvulta alkaen) jälkeläisiä.

Vaikka asia jäänee spekulaation asteelle, uskallan epäillä että kainulaiset olivat kyllä ihan erityinen ryhmä rannikolla. He lienevät myös olleet liittosuhteessa Baltian rannikon asukkaisiin:"In c. 750, according to Norna-Gests þáttr from c. 1157, the king of Denmark and Sweden, Sigurd Ring, fought against the invading Curonians and Kvens in the southern part of what today is Sweden:

"Sigurd Ring (Sigurðr) was not there, since he had to defend his land, Sweden (Svíþjóð), since Curonians (Kúrir) and Kvens (Kvænir) were raiding there."

http://en.wikipedia.org/wiki/Curonians

"Ei Ruotsi Kyröä kiitä", "Äijä on velhoja vesillä, virolaista viisin kuusin kyröläistä kymmenisin" tai jotain sinnepäin, kuten vanhat runot lisäksi toteavat.

Kuten tämä Heiko Steuerin tutkielman kuva 4 osoittaa, suuntautui ilmeisesti lisäksi paitsi Suomen, myös Lapin kauppa kainulaisten toimesta varmaan liian paljon Baltian suuntaan. Ratkaisu oli syrjäyttää kainulaiset hämäläisten tuella. Tämä ei ilmeisesti vielä riittänyt, vaan tämän jälkeen Hämeen oma kauppavirta ohjattiin ristiretken yhteydessä pois karjalaisilta.

http://fornvannen.se/pdf/1980talet/1987_066.pdf

Paras ehdokas kainulaisten alkuperäiseksi lähtöalueeksi on tietysti Kalanti Kalevanpoikineen. Kyrönjokilaakso lienee ollut toinen keskittymä, joka tuhottiin, vaan kenen toimesta?

[ajvxyz]

T.ajvxyz

[aikalainen]

Eikös tästä voisi päätellä että hämäläiset syrjäyttivät länsirannikon kainulais-kalantilaiset lapinkaupasta, jota nämä olivat harjoittaneet yhteistyössä aiemmin vepsäläisten, sittemmin karjalaisten kanssa?

Ei voi päätellä, voi korkeintaan arvailla.

Lisäksi myös tiettyjä vepsäläisiä on kutsuttu kaivanoiksi, syystä tai toisesta.

Arvatenkin toisesta.

[Jaska]

Kiitos Ajvxyzille taas tekstistä.

Luullakseni nuo tarinat selittävät lapinverotuksen alkua, eli kyse olisi oikeasti lappalaisista eli saamelaisista verotuskohteena.

Nykyään ei kai ajatella pirkkamiesten tulleen Pirkkalasta vaan olleen niitä Perä-Pohjan länsisuomalaistaustaisia asukkaita, eli muinaiskveenien (1000-luvulta alkaen) jälkeläisiä.

Vaikka asia jäänee spekulaation asteelle, uskallan epäillä että kainulaiset olivat kyllä ihan erityinen ryhmä rannikolla. He lienevät myös olleet liittosuhteessa Baltian rannikon asukkaisiin:"In c. 750, according to Norna-Gests þáttr from c. 1157, the king of Denmark and Sweden, Sigurd Ring, fought against the invading Curonians and Kvens in the southern part of what today is Sweden:

"Sigurd Ring (Sigurðr) was not there, since he had to defend his land, Sweden (Svíþjóð), since Curonians (Kúrir) and Kvens (Kvænir) were raiding there."

400 vuotta ennen muistiin kirjoittamista tapahtuneista jutuista ei voine saada kovin luotettavaa kuvaa. Kansat on varmaan poimittu kirjoittajan lähimenneisyydestä, koska kuurilaisten ja saarenmaalaisten hyökkäykset pääsivät vauhtiin vasta 1000-luvulla, kun sitä ennen he olivat altavastaajina viikinkihyökkäyksissä. Eli tuo kuvaus vastaa pikemminkin 1100-luvun oloja, vaikka onkin heijastettu menneisyyteen.

"Ei Ruotsi Kyröä kiitä", "Äijä on velhoja vesillä, virolaista viisin kuusin kyröläistä kymmenisin" tai jotain sinnepäin, kuten vanhat runot lisäksi toteavat.

Katselin verkko-SKVR:stä, mutta tuon enempiä mainintoja ei kyröläisistä juuri ole; muutama on sellainen, missä kyröläinen on jonkin pahalaisen kertonimityksenä.

Mielenkiintoista kuitenkin tuo kuro/kyrö-samanhahmoisuus, kun balttilaisissa lainasanoissa tunnetaan laajemminkin etisen ja takaisen vaihtelua (esim. rastas ~ rästäs, ja Kalimalta löytyisi lisääkin). Mutta ilman enempiä nimi- tai lainasanatodisteita selitys ei ehkä ole vahvin mahdollinen - etelämpänä kyrö merkitsee ilmeisesti ihan niittyä tai vastaavaa.

Länsibalttilaisella muinaispreussilla kuurilaisten nimitys on kursi, ja tämännimiset talot (Kursi) löytyvät Sastamalasta ja Vesilahdelta, eikä niitä selitetä paikannimikirjassa. Eikä mitään suomalaista sanaakaan tule mieleen... Kuusjoelta Varsinais-Suomen ja Hämeen rajaseudulta löytyy lisäksi talonnimi Liivi.

Kurhi-nimiä käsitellään paikannimikirjassa, mutta ne jäävät selittämättömiksi; yhdistäntä kuru-sanaan ontuu, koska ei tuollaista -hi-johdinta ole olemassakaan. Nämä voisivat teoriassa selittyä itäbalttilaisesta nimityksestä kuri, mutta silloin nimien pitäisi olla ikivanhoja tai sitten olisi korvattu lainattaessa h:lla. Ja pitäisi selittää, miksi itäbaltti olisi käyttänyt kuurilaisnimitystä...

Paras ehdokas kainulaisten alkuperäiseksi lähtöalueeksi on tietysti Kalanti Kalevanpoikineen. Kyrönjokilaakso lienee ollut toinen keskittymä, joka tuhottiin, vaan kenen toimesta?

Turha vilkuilla tännepäin, olin silloin aivan muualla!

Jos tarkoitat mahdollista autioitumista / ilmeistä köyhtymistä, niin svealaisten kauppareitin siirto etelämmäksi aiheutti sen. Etelä-Pohjanmaa pärjäsi kuitenkin satoja vuosia pidempään kuin Ruotsin puoleinen vastineensa, mikä ehkä selittyy laivayhteyksillä etelään. Eli Etelä-Pohjanmaalla oli edelleen merkityksensä sisä-Suomen kaupan päätepisteenä, vaikka Skandinavian puolella reitti vedettiinkin jo aikaisemmin etelämmäksi.