Vaanit ja itämerensuomi

Sanojen ja nimien alkuperä

Vaanit ja itämerensuomi

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 27 Loka 2012 16:34

Taannoin pohdittiin eräässä ketjussa, voisiko muinaisskandinaavinen jumalaryhmä vaanit (vaner), jota siis Pohjoismaissa palvottiin aasojen ohella, olla nimensä puolesta suomalaislähtöinen. Lähtösana olisi siis suomen <vanha>.

Vanha-etymologia torjuttiin sillä perusteella, että jos vanha olisi, kuten todennäköiseksi katsottiin, lainattu skandinaaviin joskus 500 - 700 eaa, niin se olisi käynyt läpi koko joukon äänteenmuutoksia, joiden jäjiltä siitä olisi saagoissa ollut jäjellä vain *va.

Nyt kuitenkin tuli mieleeni toinen vaihtoehto. Entäpä jos vaanit, tai oikeastaan vanit, siillä muinaisskandinaavissa vokaalin on täytynyt olla lyhyt, ovatkin saaneet nimensä virolaisilta. Viroksihan vanha on vana; h on siis kadonnut. Avainkysymys on tällöin: milloin sellaiset viron sanat kuin vana ja inimene (vrt. inkeroisen ja Agricolan inhiminen) ovat h:nsa menettäneet? Myös liiviläisistä vastineista näkyy h puuttuvan. Onko yleensä mahdollista saada asiasta tarkkaa tietoa?

Jäämme odottamaan tietäjien kommenttia.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa