Kuppari-toponyymit ja kupari-johteiset henkilönimet

Sanojen ja nimien alkuperä

Kuppari-toponyymit ja kupari-johteiset henkilönimet

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 27 Marras 2012 08:12

Ammattimaisiin verenimijöihin viittaava sanasto näyttää keskittyvän Suomessa tietyille alueille, seuraillen vanhaa asutusta. Niiden taustalla, samoin kuin kupari-johteisten henkilönimien, voisi kuitenkin osin olla keskiaikainen tynnyrintekijää tarkoittava termi:

"Origin: Middle English cowper, from Middle Dutch, Middle Low German kūper, from kūpe 'tub, vat', based on Latin cupa."

Kuva

Mm. turkikset kuljetettiin keskiajalla ilmeisesti juuri tynnyreissä, joten ammatti oli laajalle levinnyt ja arvostettu. Tynnyreitä etsivät ulkomaiset kauppiaat tarvitsivat tietysti Suomessakin, kuljetuksia valmisteltaessa, kuperia eli tynnyrintekijää, Itämeren tärkeän kauppakielen pohjalta. Mm. anglosaksinen sukunimi Cooper pohjautunee juuri tähän samaan termiin ja ammattiin.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6928
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Jaska » 29 Marras 2012 09:57

Vaikuttaa ihan uskottavalta. Lisätukea saisi, jos vanhoista asiakirjoista tai murteista löytyisi tuonnäköinen ammattitermi nimenomaan tynnyrintekijästä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10979
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Kupparit ja kuparit

ViestiKirjoittaja juuret » 01 Helmi 2013 17:41

Kyllä tynnyrintekijät ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen nimistöön, mutta ei kupari - kupari-sanojen muodossa.

Vähänkyrön Selkämäen kylässä sijaitsi PINTARI-niminen talo, joka myöhemmin muuttui MARTTILA muotoon.

PINTARI-nimi tulee tynnyrintekijästä: TUUNBINDAR, joka nimimuoto esiintyy veroluetteloissa 1500-luvulla.

Suurin osa otsikonmukaisesta nimistöstä liittyy maaston muotoon - kupera, tai maanton väriominaisuuksiin.

Matti Muikku
Muikku
juuret
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 14
Liittynyt: 01 Helmi 2013 17:23
Paikkakunta: Isokyrö

Re: Kupparit ja kuparit

ViestiKirjoittaja Jaska » 01 Helmi 2013 22:57

juuret kirjoitti:Kyllä tynnyrintekijät ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen nimistöön, mutta ei kupari - kupari-sanojen muodossa.

Vähänkyrön Selkämäen kylässä sijaitsi PINTARI-niminen talo, joka myöhemmin muuttui MARTTILA muotoon.

PINTARI-nimi tulee tynnyrintekijästä: TUUNBINDAR, joka nimimuoto esiintyy veroluetteloissa 1500-luvulla.

Suurin osa otsikonmukaisesta nimistöstä liittyy maaston muotoon - kupera, tai maanton väriominaisuuksiin.

Matti Muikku

Kiitos Matti, tuo pintari-nimitys on minulle aivan uusi.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10979
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Vielä kuppareista, kupasta ja kuparista

ViestiKirjoittaja juuret » 02 Helmi 2013 13:51

Otsikon mukainen kuppari- kupari jne. nimistöryhmä on mainio esimerkki mitä kaikkea voidaan kehittää yhden nimen merkityksen ympärille.
Etelä-Pohjanmaalla Laihialla sijaitsee pienellä mäkialueella KUPPAALAAN e. KUPPARLAN e. KOPPARBY kylä. Aikojen saatossa on esitetty runsaasti selityksiä nimen syntyhistoriasta:
- Mäkialueella kallioperässä on kuparia (josta ei ole kuitenkaan merkkejä)
- Alueella on toiminut taitavia kuppaajia.
- Alueella on raivonnut kuppatauti
- Alueella on työskennellyt kuppien ja muiden astioiden tekijöitä.
- Aika äskettäin on esitetty myös, että nimi viittaisi ikivanhaan kauppapaikkaan, jota on vauhdittanut se, että viereisen mäkialueen nimi on TURKULANMÄKI, jonka tässä tapauksessa on katsottu viittaavan kauppapaikkaa merkitsevään TURKU-sanaan (joka ei tässä tapauksessa kylläkään pidä paikkaansa).
- Luonnollisesti yksi selitys Laihialla nimelle on vielä se, että se on siirtonimi
Siis yhteensä kuusi eri selitystä ja kaikki väärin.
Eteläpohjalaiset Juuret ry:n julkaisema Laihian vuosikirja 2009 sisältää Leijo Kedon kirjoittaman artikkelin, josta käy ilmi, että nimi palautuu suomenkielen sanaan: KUPA, josta johdettuja sanoja on mm. : kupera, kupara, kupare, kumpare, kukkula, kumpu, kupu, kuvas, kupla, kuhmu, kupula, mutta myös kuppatauti, joka on saanut nimensä iholle nousevista paiseesta.
Muikku
Muikku
juuret
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 14
Liittynyt: 01 Helmi 2013 17:23
Paikkakunta: Isokyrö

Re: Vielä kuppareista, kupasta ja kuparista

ViestiKirjoittaja Pystynen » 02 Helmi 2013 18:06

juuret kirjoitti:() käy ilmi, että nimi palautuu suomenkielen sanaan: KUPA, josta johdettuja sanoja on mm. : kupera, kupara, kupare, kumpare, kukkula, kumpu, kupu, kuvas, kupla, kuhmu, kupula, mutta myös kuppatauti, joka on saanut nimensä iholle nousevista paiseesta.


Tätä selitystä ensi kuulemalta huojuttaa se, että nämä ovat sen verran moninaisia sanoja, että ihan johdosryhmästä ei voi olla kyse. Pikemmin tämä mennee "horisontaalisen etymologian" alle: alkuperäinen nimi ollut "kupera", joka on saanut -pp-:n jostain muusta sanueesta?

Noista puheen ollen, "kumpua" muuten on normaalisti verrattu "aaltoa" merkitsevään uralilaiseen sanueeseen, mutta kun tämä tulee erilaisen merkityksen lisäksi pikemmin asusta *kompa, itse arvelen että kyse on vanhasta germaanilainasta (vrt. engl. hump)?
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Vielä kuppareista, kupasta ja kuparista

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 02 Helmi 2013 18:26

Satuin löytämään tämän, asiaan liittyen:

"Koppa, kori, englannissa cob, joka tarkoittaa monenlaisia pyöreitä esineitä, varsinkin päätä. Suomessakin on sana pääkoppa. Flaamilainen kobbe on höyhentöyhtö, päälaki, friisien kobbe on pisara. Suomeen sana on tullut Ruotsista. Sen kopp on kuppi, juomamalja, kuppaussarvi. Ruotsiin se on lainattu keskialasaksaksasta, jossa se oli kop, kuppaussarvi ja pää, pääkoppa. Muinais- ja keskiyläsaksassa sana oli kopf, malja, kulho, aivokoppa ja pää. Nykysaksassa sana tarkoittaa päätä. Keskiajan latinan cuppa, malja, voi olla kantasana. Se palautuu latinaan, jonka cupa oli tynnyri. On esitetty, että kantasana olisi muinaisgermaanien kuppa-, joka kehittyi muodosta kuwná-, jotka tarkoittivat puupyttyä. Sanat olisivat sukua muinaisgermaanien sanalle kuwa-, josta tuli nykyruotsin kuf, kyttyrä. Katso kuppi ja kuuppa ja kupata.*

VEIJO MERI: Sanojen synty, Gummerus, 2004

En toisaalta ole kuullut että kupa-sanastolle olisi johdettu uralilainen etymologia mutta ilmeisesti sellainen on kuitenkin olemassa?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6928
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja wejoja » 02 Helmi 2013 19:03

Mä mitään etymologiasta tiedä, mutta esim. Pohjois-Savo näyttää kartan mukaan täysin tyhjältä? Tiedän, että ainakin Pieksämäki-Kuopio-Nilsiä akselilla on toiminut kuppareita ainakin 1800-luvun alusta lähtien. Mistä arvelette johtuvan, ettei nimistöön ole tarttunut mitään...?
wejoja
 

Re: Vielä kuppareista, kupasta ja kuparista

ViestiKirjoittaja Pystynen » 02 Helmi 2013 23:18

Kinaporin kalifi kirjoitti:En toisaalta ole kuullut että kupa-sanastolle olisi johdettu uralilainen etymologia mutta ilmeisesti sellainen on kuitenkin olemassa?

Mitään yhtä selvää kantasanaa ei ole, mutta mahdollista uralilaista perua tämäntapaisia sanoja löytyy kyllä jonkun verran. Tyyppiä *kuppa:
pohjoissaame skohppi "pullistuma"
ersä kopa "paise"
unkari hupolyag "paise"

Tyyppiä *kupla:
eteläsaame gable "uija", gobluo "keuhko"
mari kuwəl "kupla"
unkari hólyag "kupla, rakko"
mansi *kïwl- "uida" (merkitys aika etäinen)
Mahdollisesti myös hanti *koməl "paise, känsä"; voisi viitata siihen, että kyse on sittenkin alkuperäisestä asusta *kumla, jolloin se ehkä liittyisi jotenkin *kuma-sanoihin (kumara, kumossa jne)?

Tyyppiä *kop(p)əna:
mansi *kāpən "uimarakko"
(verrattu suomalaiseen murresanaan kupinas toisaalta löytyy sanue itähanti /koopək/, nenetsi /kopui/ "keuhko", johon tämä ehkä paremmin sopii)

Muita siis oli: kovera ja koura ← *kopra (vastineita halki imsun), komero, koppa.

Lainoina on selitetty ainakin kuppi, kuula, kupu. (NSES esittää vanhassa kielessä kuulan tarkoittaneen "rakkoa", joka kuulostaa enemmän kuplan länsimurteiselta versiolta.)

Myös ä:llisenä on samankaltaista sanastoa: kämmen, käppyrä, käpristyä, käyrä ← *käkrä, köyry. Viimeisestä tulee mieleen kekri jonka lainaoriginaali tarkoittaa alunperin pyörää. Ehkä *käkrä voisi olla rinnakkaislaina samasta, joka olisi kehittynyt suuntaan "pyörä" → "pyöreä"? Toinen kantasana, josta voisi olla näiden kanssa jotain apua on *kaŋərə → kaari.

Sentään kyyry vaikuttaa selittyvän yhdistelmänä käyrä/köyry + kyykky.

Mikä muuten on Keuruun etymologia, nyt kun lähdin soppaa hämmentämään? Keurusselkä liittyy Ukonselkään aika tiukan "V"-käännöksen kautta.

(Ja tämä nyt menee vapaaksi assosioinniksi, mutta eo. ä/o-klusteri tuo mieleen myös uralilaisen juuren *kämä "kova" vs. tuntematonta alkuperää oleva ims. *kova.)
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Vielä kuppareista, kupasta ja kuparista

ViestiKirjoittaja aikalainen » 03 Helmi 2013 00:16

Pystynen kirjoitti:Mikä muuten on Keuruun etymologia, nyt kun lähdin soppaa hämmentämään? Keurusselkä liittyy Ukonselkään aika tiukan "V"-käännöksen kautta.

Olen jostakin lukenut juuri tuollaisen selityksen, eli että nimi tulisi järven käyrästä muodosta. Lähdettä en muista, mutta se saattoi olla laadultaan epätasalaatuinen Paikannimikirja, joten asiaan kannattaa suhtautua varauksella. Nimi ei kuitenkaan ole niinikään käyryyttä tarkoittava Vankavesi, jonka selitys kyseisessä kirjassa oli syvältä - sanonko mistä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 03 Helmi 2013 12:55

Pystysen vaikuttavan tajunnanvirran pohjalta olen havaitsevinani näissä sanoissa laaja-alaisen teeman, jonka jatkuu jopa latinaan kupla<->tynnyri, astia-tyyppisen assosisaation kautta.

Pintari liittyy oletettavasti myös astiantekoon, mutta ruotsin pohjalta, "bindare". Mielenkiintoista nimittäin on se, että myös venäjän tynnyrintekijä on myös samankaltainen bondar, mutta esim. serbissä termi on kuper. Bondar lienee terminä uudempi, molempia käytetään kuitenkin pohjoisslaavissakin vielä, esim. tässä kiovalaisen astiafirman "bondar" nimi on "Kuper".

"КУПЕР" · СПД Бондар Ю.В.

Vaikka osa kupari- ja kupparinimistä liittyneekin kupuun muotona tai kupariin värisävynä, olettaisin nimistön levikin perusteella että osan taustalla on vähintään keskiaikainen tynnyrin- tai astiantekijän ammattitermi. Kun Juuret nyt toi esille nimen Turkulanmäki, ei liene mahdotonta että taustalla olisi liittymä jo Kiovan/Pihkovan/Novgorodin kauden kauppaan, ennen saksalaiskauden alkua.

Nilsiästä löytyy Turkuniemi, jossa lienee käyty turkiskauppaakin, mutta ehkä nahkojen kuljettamiseen tarvittavat astiat hankittiin jo Etelä-Saimaalta, ennen pohjoiseen lähtöä, josta löytyy jo kuppari-nimistöäkin?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6928
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Taavetti » 03 Helmi 2013 13:25

Ilmeinen harhaheitto, mutta heitän kun mieleen tuli.
Vanhat puutynnyrit olivat ties mistä syystä kuperia, päistä ohuemmiksi taivutettuja. Se saattoi liittyä niiden käsiteltävyyteen tavalla tai toisella, mutta tilaahan sellainen tynnyri vie suorasivuista enemmän.

Sellaiseen muotoon taivuttaminen puolestaan vaati työhön melkoisen paininpuun, pinnistimen, joka sana viittaa asultaan bindare erilaisiin muotoihin, ainakin näin suomalaisella järjellä ajateltuna.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

Vähän sivuun aiheesta - TURKULANMÄKI

ViestiKirjoittaja juuret » 03 Helmi 2013 13:38

Laihian Turkulanmäessä on taustalla ruotsinkielen STORKULLA = ISOMÄKI
Muikku
Muikku
juuret
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 14
Liittynyt: 01 Helmi 2013 17:23
Paikkakunta: Isokyrö

Re: Vähän sivuun aiheesta - TURKULANMÄKI

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 03 Helmi 2013 19:14

juuret kirjoitti:Laihian Turkulanmäessä on taustalla ruotsinkielen STORKULLA = ISOMÄKI
Muikku

Niin, Laihialla ja muissakaan paikoissa turku ei välttämättä perustu slaavilaiseen lainasanaan trg->turku, mutta jossakin näin voi silti olla.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6928
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 03 Helmi 2013 19:17

Taavetti kirjoitti:Ilmeinen harhaheitto, mutta heitän kun mieleen tuli.
Vanhat puutynnyrit olivat ties mistä syystä kuperia, päistä ohuemmiksi taivutettuja.

Mielenkiintoinen mahdollisuus, termi kupera pohjautuisi kuperaan tynnyriin, jonka kuperi on tehnyt?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6928
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Pystynen » 04 Helmi 2013 18:21

Kinaporin kalifi kirjoitti:Mielenkiintoinen mahdollisuus, termi kupera pohjautuisi kuperaan tynnyriin, jonka kuperi on tehnyt?


Välivaihe jää ikävä kyllä puuttumaan tynnyreitä kun ei nimitetä kuppereiksi.

Muotorakenne -era viittaa sekin lähinnä perintösanaan. Ahkera, hapera, katkera, kiikkerä, vanttera. Kuinkakohan kauan -ra-pääte on tosin pysynyt aktiivikäytössä? Kai se voi olla lainavartaloihinkin liirrynyt.

IE-kielistä voisi luultavasti löytää tätä *kup-sanastoa sieltäkin paljon, sekä latinasta levinnyttä että etäisempiä sukulaisia.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 04 Helmi 2013 20:12

Pystynen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Mielenkiintoinen mahdollisuus, termi kupera pohjautuisi kuperaan tynnyriin, jonka kuperi on tehnyt?
Välivaihe jää ikävä kyllä puuttumaan tynnyreitä kun ei nimitetä kuppereiksi.

No, eihän tässä ole edes varmuutta siitä että astian- tai tynnyrintekijöitä olisi nimitetty Suomen alueella kuppereiksi, vaikka niin onkin tehty muualla.

Kuva
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6928
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18


Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa