juuret kirjoitti:Kyllä tynnyrintekijät ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen nimistöön, mutta ei kupari - kupari-sanojen muodossa.
Vähänkyrön Selkämäen kylässä sijaitsi PINTARI-niminen talo, joka myöhemmin muuttui MARTTILA muotoon.
PINTARI-nimi tulee tynnyrintekijästä: TUUNBINDAR, joka nimimuoto esiintyy veroluetteloissa 1500-luvulla.
Suurin osa otsikonmukaisesta nimistöstä liittyy maaston muotoon - kupera, tai maanton väriominaisuuksiin.
Matti Muikku
juuret kirjoitti:() käy ilmi, että nimi palautuu suomenkielen sanaan: KUPA, josta johdettuja sanoja on mm. : kupera, kupara, kupare, kumpare, kukkula, kumpu, kupu, kuvas, kupla, kuhmu, kupula, mutta myös kuppatauti, joka on saanut nimensä iholle nousevista paiseesta.
Kinaporin kalifi kirjoitti:En toisaalta ole kuullut että kupa-sanastolle olisi johdettu uralilainen etymologia mutta ilmeisesti sellainen on kuitenkin olemassa?
Pystynen kirjoitti:Mikä muuten on Keuruun etymologia, nyt kun lähdin soppaa hämmentämään? Keurusselkä liittyy Ukonselkään aika tiukan "V"-käännöksen kautta.
juuret kirjoitti:Laihian Turkulanmäessä on taustalla ruotsinkielen STORKULLA = ISOMÄKI
Muikku
Taavetti kirjoitti:Ilmeinen harhaheitto, mutta heitän kun mieleen tuli.
Vanhat puutynnyrit olivat ties mistä syystä kuperia, päistä ohuemmiksi taivutettuja.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Mielenkiintoinen mahdollisuus, termi kupera pohjautuisi kuperaan tynnyriin, jonka kuperi on tehnyt?
Pystynen kirjoitti:Välivaihe jää ikävä kyllä puuttumaan tynnyreitä kun ei nimitetä kuppereiksi.Kinaporin kalifi kirjoitti:Mielenkiintoinen mahdollisuus, termi kupera pohjautuisi kuperaan tynnyriin, jonka kuperi on tehnyt?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa