Sastamala, Sastmola?

[JakomäenNeruda]

Mistä tulee paikannimi Sastamala? Ja ilmeisesti sen perusteella syntynyt Merikarvian ruotsinkielinen nimi Sastmola? Näitä -ala päätteisiä nimiä on vaikka kuinka: Janakkala, Viljakkala, Santamala... Ilmeisesti osassa etuosa tulee (germaanisesta) miehennimestä, mutta mikä sana tai nimi on ollut Sastamalan alkuna ja miten se olisi voinut syntyä ja tulla niin suuren alueen nimeksi?

[ajvxyz]

Linkki

http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVaxevIn/Satakuntasarja2.pdf

SastamalaSastmolaMerikarvia
sivu 50 eteenpäin löytyy vähän tieto...

t.ajvxyz

[putkonen]

Historiantutkijat2) ovat sitä mieltä, että Yli-Satakunnan asutus
oli tullut Hämeen puolelta. Ensin tulivat Kuloveden ja Rautaveden
rantamaat eli nykyisen Karkun ja Tyrvään seudut asutuiksi.
Niitä seutuja nimitettiin Sastamalaksi;3) mutta tietämätöntä
on, milloin tämä nimi jo oli käytännössä. Sen synty ja merkitys
tuskin lieneekään enää varmuudella selvitettävissä.

Tässä mainitaan, että "Yli-Satakunnan"asutus olisi tullut Hämeestä eli idästä. Tarkoitetaanko tässä nyt, että Sastamala luetaan Ylä-Satakuntaan? Oliko se muuten Unto Salo, joka puhui asutuksen levinneen Kokemäenjoen laaksoon lännen suunnalta.

[ajvxyz]

Tätä linkkiä hain

Satakunnan paikannimiä III Saastamala ja Sastmola sivu 88
http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVaVCn8D/Satakuntasarja15.pdf

t.ajvxyz

[Sami Raninen]

Tässä mainitaan, että "Yli-Satakunnan"asutus olisi tullut Hämeestä eli idästä. Tarkoitetaanko tässä nyt, että Sastamala luetaan Ylä-Satakuntaan? Oliko se muuten Unto Salo, joka puhui asutuksen levinneen Kokemäenjoen laaksoon lännen suunnalta.

Asutus on hauska käsite: sanotaan, että suurimmassa osassa Suomea asui lappalaisia ennen kuin asutus syntyi.

Ei liene mitään syytä epäillä, että Ylä-Satakunta on ollut katkeamatta asuttua aluetta mesoliittiselta kivikaudelta lähtien. Rautakaudella esineellinen hautaustapa levisi alueelle lännestä, mutta alue oli tietysti asuttu jo ennen sitä.

"Asutus" tarkoittaa perinteisessä termistössä kiinteää maataviljelevää asutusta, jonka on katsottu olemuksellisesti eroavan "kiertelevistä lappalaisista". Todellisuudessa täysin sedentaarisen agraariasutuksen ja "kiertelevän" pyyntiasutuksen välillä on välimuotoja, joten kahtiajako ei voi olla noin yksiselitteinen.

Nykyisin tiedetään myös siitepölyevidenssin perusteella, että maata on viljelty Pohjois-Suomea ja Vienan Karjalaa myöten jo kauan ennen kuin kiinteä asutus perinteisen arkeologisen ja asutushistoriallisen kuvan mukaan syntyi. Kirjallisuudessa esiintyviä asutuskarttoja ei enää nykyisin kannata ottaa kovin kirjaimellisesti.

[JakomäenNeruda]

Tätä linkkiä hain

Satakunnan paikannimiä III Saastamala ja Sastmola sivu 88
http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVaVCn8D/Satakuntasarja15.pdf

t.ajvxyz

Elikkäs tuon mukaan nimi olisi alkujaan ollut Saastamala. Siinä voisi olla erisnimi Saastamo, kuten sukunimessä Saastamoinen, vrt. Untamala, Untamo, Untamoinen. Ja nimen poisjäännin selittäisi se sama pointti, joka on tuottanut Suomeen niin monia Muikkusalmia ja Vattusoita.

[putkonen]

Asutus on hauska käsite: sanotaan, että suurimmassa osassa Suomea asui lappalaisia ennen kuin asutus syntyi.

Ei liene mitään syytä epäillä, että Ylä-Satakunta on ollut katkeamatta asuttua aluetta mesoliittiselta kivikaudelta lähtien. Rautakaudella esineellinen hautaustapa levisi alueelle lännestä, mutta alue oli tietysti asuttu jo ennen sitä.

"Asutus" tarkoittaa perinteisessä termistössä kiinteää maataviljelevää asutusta, jonka on katsottu olemuksellisesti eroavan "kiertelevistä lappalaisista". Todellisuudessa täysin sedentaarisen agraariasutuksen ja "kiertelevän" pyyntiasutuksen välillä on välimuotoja, joten kahtiajako ei voi olla noin yksiselitteinen.

Nykyisin tiedetään myös siitepölyevidenssin perusteella, että maata on viljelty Pohjois-Suomea ja Vienan Karjalaa myöten jo kauan ennen kuin kiinteä asutus perinteisen arkeologisen ja asutushistoriallisen kuvan mukaan syntyi. Kirjallisuudessa esiintyviä asutuskarttoja ei enää nykyisin kannata ottaa kovin kirjaimellisesti.

Kiitos Sami selvennyksestä. Joskus nämä käsitteet, kuten juuri tämä em. "asutus" ovat kirjoittajalle niin itsestään selviä, että ei ajatella, että amatöörit voivatkin ymmärtää asian eri tavalla. Ja taas tuli opittua uusi asia: "sedentaarinen agraariasutus".

Tässä satakunta-sarjan tekstissä mainittiin nimen Saastamala muuttuneen ehkä siitä syystä, että nimi ei kuulostanut kovin hienolta. Myöhemmin seutua alettiin kutsua Vammalaksi

[Jaska]

Tässä satakunta-sarjan tekstissä mainittiin nimen Saastamala muuttuneen ehkä siitä syystä, että nimi ei kuulostanut kovin hienolta. Myöhemmin seutua alettiin kutsua Vammalaksi

TYRSK!
Ojasta allikkoon.

[Kalevanserkku]

Tässä satakunta-sarjan tekstissä mainittiin nimen Saastamala muuttuneen ehkä siitä syystä, että nimi ei kuulostanut kovin hienolta. Myöhemmin seutua alettiin kutsua Vammalaksi

TYRSK!
Ojasta allikkoon.

Vammalan kielitaitoiset koululaiset vitsailivatkin ennen asuvansa Invalidbyssä.

Oliko se Aimo Hakanen, vai kuka, joka selitti aikanaan Vammalan vamman skandinaaviselta taholta lainatuksi maastotermiksi.

Yksi mahdollisuus olisi tulkita Saastamalan jälkiosa -mala samaksi elementiksi joka esiintyy esim. nimessä Hattelmala, Maastotermi sekin. Tästä malasta kirjoitti aikanaan Virittäjässä Olli Nuutinen.

[Jaska]

Oliko se Aimo Hakanen, vai kuka, joka selitti aikanaan Vammalan vamman skandinaaviselta taholta lainatuksi maastotermiksi.

En tiedä kuka oli ensimmäinen, mutta myös Koivulehto hyväksyy tuon selityksen.

Yksi mahdollisuus olisi tulkita Saastamalan jälkiosa -mala samaksi elementiksi joka esiintyy esim. nimessä Hattelmala, Maastotermi sekin. Tästä malasta kirjoitti aikanaan Virittäjässä Olli Nuutinen.

Kiitos, tuollaista maastotermiä en tiennytkään.

[Tuohikirje]

Oliko se Aimo Hakanen, vai kuka, joka selitti aikanaan Vammalan vamman skandinaaviselta taholta lainatuksi maastotermiksi.

Yksi mahdollisuus olisi tulkita Saastamalan jälkiosa -mala samaksi elementiksi joka esiintyy esim. nimessä Hattelmala, Maastotermi sekin. Tästä malasta kirjoitti aikanaan Virittäjässä Olli Nuutinen.

Aimo Hakanen Vammalan seudun vanhoista paikannimistä ja niiden synnystä
http://valmistelu.sastamalankaupunki.fi ... dit/59.doc

Toisaalta nimeä on pidetty myös yhdyssanana, jonka jälkiosa mala olisi ikivanha rantaa merkitsevä balttilaiskielistä omaksuttu lainasana. Sana esiintyy mm. latvian kielessä Riianlahden tunnetun ranta-alueen nimessä Jurmala, joka sananmukaisesti merkitsee merenrantaa. Suomessa lähialueilla esiintyviä Sastamalaan rinnastuvia yhdysnimiä voivat olla esim. Kahimala, Orismala, Rahkamala, Santamala, mahdollisesti Roismalakin.

Spekulointi aineistossa muodosta 'Saastamala' ei aukea mihin se perustuu (ja viittaus liivin kieleen).

[Jaska]

Kiitos, Tuohikirje!

[juuret]

Mielestäni Sastamala nimen tulkinta on liian vaikeaa!

Jaetaampa sanaa näin: SASTA+MA+LA, jossa osa I (SASTA) on paikannimen määriteosa ja todennäköisesti tässä tapauksessa henkilönimi ja osoittaa nautinnan omistajaa. osa II on paikannimen perusosa ja vähän kulunut muoto sanasta MAA ja osa III -LA pääte.

Ruotsinkielinen muoto suomalaisista paikannimistä, jossa on lopussa -MAA on MO

Hyvä esimerkki Mustasaaresta KARKKIMALA --> KARKMO, Alkuperäinen paikannimen muoto on KARKKIMAA (jossa määriteosa kuvaa maanpinnan laatua)!

Matti Lehtiö

[juuret]

Pieni lisäys edelliseen.
Ketjussa esiintyi myös nimet: Rahkamala, Santamala

Eli nimet ovat alunperin RAHKAMAA ja SANTAMAA

[Jaska]

Pieni lisäys edelliseen.
Ketjussa esiintyi myös nimet: Rahkamala, Santamala

Eli nimet ovat alunperin RAHKAMAA ja SANTAMAA

Mielenkiintoinen ehdotus. Miten sen -la-loppuisuuden sitten selittäisi? Suomenkielisetkö olisivat sen lisänneet?

[putkonen]

Vammala-nimi juontuu epäilemättä Vammaskosken nimestä. Hakasen mukaan Vammaskoski on muinaisten kulkureittien solmukohtana saanut nimensä jo ennen kiinteää asutusta. Hän yhdistää nimen lukuisiin muihin pohjoismaisiin vamma-sanan sisältäviin paikannimiin, joissa vamma tarkoittaa tietynlaista ahtaumaa. Alun perin tällä sanalla on tarkoitettu mahalaukun osaa, ja siitä nimi on sitten siirtynyt vastaavanmuotoisten vesireittien ja muidenkin luonnonpaikkojen nimeksi. Vammalan vamma onkin Hakasen mielestä muinaispohjoismainen lainasana, joka viittaa Vammaskosken kapeikkoon, luonnolliseen vesistönylityspaikkaan.

Entinen museonhoitaja Esko Pietilä kannattaa puolestaan nimen yhdistämistä siihen vammas-sanaan, joka Lönnrotin sanakirjassa selitetään keihääksi tai seipääksi. Vesistön ylittämiseen tämäkin selitys liittyy: Vammaskoskessa on ollut seiväsrivistö johdepatona, jota pitkin lautta johdettiin veden yli aina silloin, kun jäät olivat vieneet sillan mennessään. Uuden sillan rakentaminen vei aikansa, ja sillä välin paikalliset talonpojat valtiovallan kieltelystä huolimatta harjoittivat lauttausta maksua vastaan. Pohjaan hakattuja ”vammaksia” ei poistettu lauttauksen tauottuakaan.

http://xn--tyrv-ooaa.fi/ninaina/?cat=5&paged=6

Ahtauma vaiko sieväs? Kaksi selitystä Vammala-nimelle.