Naiselliset tilan nimet

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Naiselliset tilan nimet

ViestiKirjoittaja putkonen » 04 Joulu 2013 02:19

Make kirjoitti:No mitäs pidätte talon nimestä Tussula? Ehdottomasti naisellinen!

Tämännimisessä talossa asui esi-isäni sisko Lauttakylässä (Huittisten keskusta) 1800-luvun alkupuolella :oops:

Kartoista moista talonnimeä ei löydy, mutta rippikirjasta kyllä!

Jos foorumilla pidettäisiin "Kuka löytää naisellisimman talonnimen?"-kilpailu, niin Make kyllä pääsisi palkintopallille ihan ylimmälle portaalle.Kuva Tämän naisellisemmaksi ei talonnimi enää voi tulla!

JakomäenNeruda kirjoitti:Oman havaintoni mukaan useimmat naisiin liittyvät talon- ja paikannimet liittyvät jumal- tai pyhimyshahmoihin: Annala, Pirjola, Maaria, Kaarina, Kaisaniemi, Maarianmäki <--- Pyhä Anna, Birgitta, Maria, Katariina. Esikristilliset naisennimet olivat ilmeisesti tyyliin Suvivilja, Sinimarja, Mansikki, Mustikki, Talvikki jne., joten niitä on mahdoton erottaa luonnon- ja lehmännimistä.

Tässä voisi olla perää! Jos nämä katolisen kirkon pyhimysten mukaan nimetyt tilat on perustettu ennen 1500-lukua, niin asiassa ei ole mitään ongelmaa, mutta jos nimet annettiin vasta 1600-luvulla ja sen jälkeen, niin ajattelisi Lutheruksen Suomessa tavan nimittää talo pyhimyksen mukaan jo loppuneen.
Viimeksi muokannut putkonen päivämäärä 04 Joulu 2013 02:35, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Naiselliset tilan nimet

ViestiKirjoittaja Taavetti » 04 Joulu 2013 02:20

Eräs mahdollisuus on, että miniöiden myötäjäisinä saamat peltopalat on ensin nimetty miniän mukaan kuten Anninpelto, Liisanpelto. Sellaisia olen joskus kohdannut käytännössä, en tosin muista missä. Sitten jatkan teorialla, jota en muista kohdanneeni käytännösssä mutta joka on täysin mahdollista. Jos sellainen miniän mukaan nimetty maapala myöhemmässä perinnönjaossa lohkaistaan eri tilaksi, sille on hyvä peruste antaa vakiintunut nimi esiäidiksi vanhenneen entisen miniän mukaan.

Toin tämän keskusteluun vain eräänä mahdollisuutena ilman aietta sulkea muita selityksiä pois.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

Re: Naiselliset tilan nimet

ViestiKirjoittaja Jaska » 04 Joulu 2013 04:25

Taavetti kirjoitti:Eräs mahdollisuus on, että miniöiden myötäjäisinä saamat peltopalat on ensin nimetty miniän mukaan kuten Anninpelto, Liisanpelto. Sellaisia olen joskus kohdannut käytännössä, en tosin muista missä. Sitten jatkan teorialla, jota en muista kohdanneeni käytännösssä mutta joka on täysin mahdollista. Jos sellainen miniän mukaan nimetty maapala myöhemmässä perinnönjaossa lohkaistaan eri tilaksi, sille on hyvä peruste antaa vakiintunut nimi esiäidiksi vanhenneen entisen miniän mukaan.

Toin tämän keskusteluun vain eräänä mahdollisuutena ilman aietta sulkea muita selityksiä pois.

Tämäkin tuntuu uskottavalta vaihtoehdolta!
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Naiselliset tilan nimet

ViestiKirjoittaja Jola » 04 Joulu 2013 18:29

Tämä ketju on siinä mielessä aiheellinen, että esim. Kainuusta löytyy seurakuntia, joissa yhtään naisnimeä talon nimenä. On vain mies/sukunimijohdannaisia (esim. Heikkilä) ja maastonimiä (esim. Saarivaara). Onkohan tässä alueellisia kulttuurieroja? Jotenkin tuntuu, että kuitenkin Pohjanmaalla olisi enemmän näitä naisnimiä tai niiltä kuullostavia nimiä?
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta
Jola
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 502
Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Naiselliset tilan nimet

ViestiKirjoittaja putkonen » 06 Joulu 2013 14:55

Kalevanserkku kirjoitti:Hämeenkyrössä on Pirjolan talo. Sen sijaan Tampereen Irjala ei luultavasti ole saanut niemeään kenenkään naispuolisen Irjan mukaan, sillä muistelen hämärästi jostain lukeneeni, että naisen nimi Irja on tullut Suomeen joskus 1800-luvulla Venäjältä, ja Tampereen Irjala on tuntuvasti vanhempi. Sitä onkin pidetty yhtenä Yrjä-nimen sivumuotona.

Taavetti kirjoitti:Muistin että vävyni kodin lähellä on Irjala niminen talo, sen ikää ja muinaisuutta en tiedä, mutta melkoisesti Irjala nimisiä taloja ja muutama muukin alue löytyy, kaikkiaan löytyi 17.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... al&lang=fi

suku forum kirjoitti:Kirjoitin aikanaan Genoksessa (1/2002), että Jöran- ja Johan-nimien epäviralliset puhuttelumuodot olivat Satakunnan murteessa Yrjä ja Juha ja että asukkaiden oli siellä vaikea tottua muotoihin Yrjö ja Juho, jotka keksittiin uuteen suomenkieliseen etunimistöön. Näitä uusia nimimuotoja käyttivät ensimmäisinä Forsman-veljekset Georg ja Johan (Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Juho Forsman). Georg Forsman käytti kouluaikaisissa kirjeissään Hämeenkyrössä kuulemaansa nimeä Yrjä mutta muutti sen Yrjöksi tultuaan opiskelemaan yliopistossa. Nuorempi veli seurasi vanhemman esimerkkiä ja otti Juha-nimen sijasta nimimuodon Juho, joka oli kansan keskuudessa aivan tuntematon. Yrjö ja Juho vakiintuivat sitten yleiseen käyttöön ja varmaan tälläkin foorumilla useimmat luulevat, että ne ovat aitoja kansanomaisia nimiä.

Tämä asia valaisee omalta pieneltä osaltaan suomalaistamisprosessia. Georg Forsman joutui Helsingissä J.W.Snellmanin ja muiden kiihkonationalistien vaikutuksen alaiseksi. Siinä piirissä suhtauduttiin erittäin kielteisesti varsinaiseen kansaan sen ruotsalaisen identiteetin johdosta. Myös sen perinteisiä puhuttelunimiä vieroksuttiin ja mieluummin kehiteltiin uutta suomenkielistä etunimistöä ”kalevalaisella” ja muulla kuvitteellisella pohjalla.

Olen tällä foorumilla yrittänyt varoa loukkaamasta niitä, jotka ovat omaksuneet nationalistisen ideologian, ja pyydän tätäkin kommenttia anteeksi niiltä, jotka kokevat sen loukkaukseksi. Koska esille tullut Yrjä-nimi kuitenkin lienee useimmille vieras, halusin selittää, mistä siinä on kysymys.

Henrik Impola

Yrjä on tämän mukaan Yrjöäkin vanhempi nimi.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Naiselliset tilan nimet

ViestiKirjoittaja Thurisaz » 06 Joulu 2013 16:39

Isoisä onkin hauska sekoitus, virallinen nimi on Juhan.

Saanut nimensä enoltaan joka oli Juho, ainakin sillä nimellä haudattu kun kuoli vapaussodassa, hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille. :tankki:
Thurisaz
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 854
Liittynyt: 11 Heinä 2013 02:07

Re: Naiselliset tilan nimet

ViestiKirjoittaja putkonen » 06 Joulu 2013 17:18

Kalevanserkku kirjoitti:Hämeenkyrössä on Pirjolan talo. Sen sijaan Tampereen Irjala ei luultavasti ole saanut niemeään kenenkään naispuolisen Irjan mukaan, sillä muistelen hämärästi jostain lukeneeni, että naisen nimi Irja on tullut Suomeen joskus 1800-luvulla Venäjältä, ja Tampereen Irjala on tuntuvasti vanhempi. Sitä onkin pidetty yhtenä Yrjä-nimen sivumuotona.

Ehkä aikoinaan laukkuryssä Kuva (entisten aikojen pölynimurikauppias) sai kaupattua talon isännälle myöskin tyttärensä Irinan muun tavaran ohella.

Hyvää itsenäisyyspäivää foorumilaisille täältäkin Kuva
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Naiselliset tilan nimet

ViestiKirjoittaja putkonen » 06 Joulu 2013 18:20

Tässä Matti Sarmelan karhua koskevassa kirjoituksessa mainitaan näitä samoja talojen nimissä esiintyviä nimiä. Katolisen uskon Pyhä Birgitta tuli karhun uudeksi vartijaksi ja Pyhä Yrjänä puolestaan suojeli karjaa. Mitä eläimiä löytyisi muiden pyhimysten mukaan nimettyjen talojen nimien taustalta?

Pyhimyksille annettu karhu.
Katolisena aikana pakanalliset haltiat vaihtuivat kristillisiin pyhimyksiin ja säilyneessä perinteessä useimpien riistaeläinten haltioiden samoin kuin muidenkin jumaluuksien nimen takana on katolinen pyhimys. Karhun uudeksi yliluonnolliseksi vartijaksi tuli pyhä Birgitta, mutta valta karhuun oli myös muilla pyhimyksillä. Sekä Suomessa että Karjalassa karjan suojelija oli Pyhä Yrjänä (Georgios Voittaja, karj. Jyri), ortodoksisella alueella myös Valassi eli Ulassi (Blasios). Slaavilaisten kansojen keskuudessa Blasios on ollut kaikkein vanhimpia kansanomaisia suojeluspyhimyksiä, jonka praasniekkapäivänä heinäkuussa suoritettiin uhreja karjan turvaksi ja menestykseksi. Karjanlaskuriittejäkin alettiin suorittaa jo Yrjön päivänä (23. huhtikuuta), vaikka se Suomen oloissa oli eläinten uloslaskupäiväksi usein liian varhainen.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Naiselliset tilan nimet

ViestiKirjoittaja putkonen » 20 Tammi 2014 22:54

Jaskan linkistä löytyi Euran Kauttuan Ailikin. Tosin ei tiedetä, onko se miehen vai naisen nimi. Veikkaisin Ailia miehen nimeksi.

AILI ? Aijli Sijdhemaan 1552, SVT II s. 183.


Tämän mukaan Aili voisi olla naisenkin nimi, varsinkin jos Ailin tila on vasta 1500-luvulta.
Kylännimistä tunnemme nimiltään parituhatta suomalaista, joiden nimet ovat vähintään keskiaikaisia mutta valtaosin jo rautakautisia eli peräisin ajanlaskumme alun ja 1100-luvun välisiltä vuosisadoilta. Tämä nimistö, Suomen vanhin tunnettu henkilönnimistö, koostuu miestennimistä, sillä talojen ja kylien nimiin pääsivät isäntien, eivät emäntien nimet; taloja hallinneiden leskien nimiä alkaa asiakirjoissa esiintyä enemmälti vasta 1500-luvulla.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Edellinen

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa