Kalevanserkku kirjoitti:Hämeenkyrössä on Pirjolan talo. Sen sijaan Tampereen Irjala ei luultavasti ole saanut niemeään kenenkään naispuolisen Irjan mukaan, sillä muistelen hämärästi jostain lukeneeni, että naisen nimi Irja on tullut Suomeen joskus 1800-luvulla Venäjältä, ja Tampereen Irjala on tuntuvasti vanhempi. Sitä onkin pidetty yhtenä Yrjä-nimen sivumuotona.
Sigfrid kirjoitti:Pyhäjoella on vanha Annalan tila, johon omiakin juuria menee. Nimi lienee ollut sama jo 1500-luvulla ja alkuperä tuntematon.
Jola kirjoitti:Tuntuu, että olen törmännyt moneenkin kun vaan muistaisi. Esim. Iisalmen Hernejärven Marjoniemeen. Marjoniemiä näyttää olevan paljon muuallakin. Juukassa on Vuokko-niminen kylä, joka lienee ollut ensin yksi talo. Kyllähän nyt Annaloita ja Marialoita (Marjaloita) täytyy olla runsaastikin?
mikko kirjoitti:Oli ihan pakko tarkistaa mihin muihin vastaaviin olen törmännyt. Nämä lähinnä Pohjanmaalta: Helkala, Maijala, Aunela, Vappula, Annala, Ellilä, Marttala. Erona Euran nimiin on la-lä -pääte. Lienevätkö uudempia, vai mistä kertoo?
mikko kirjoitti:Eurassa naisten nimiä tuntuu olevan tilan niminä ehkä enemmän kuin muualla. Putkosen mainitsemien Ailin ja Ellan lisäksi sieltä löytyy ainakin Laila. Aili on sukututkimuksesta tuttu, juureni vievät sinne 1700-luvulla, ja muistaakseni nimi on tullut vastaan asutuksen yleisluetteloissa jo 1500-luvun alussa, saattaa olla paljon vanhempikin kuten Putkonen arvelee. Vähän epävarma mielikuva minulla on Anna-nimisestä talosta, Eurasta sekin, jos muistikuva pitää paikkansa. Mielenkiintoista näissä on myös nimien muoto; Aili, Ella, Anna. Niistä puuttuu (myöhempien aikojen?) -la -lä päätteet. Jostakin on jäänyt mieleen Aili saamelaisena etunimenä, mutta joidenkin lähteiden mukaan sen historia alkaa 1600-luvulta.
mikko kirjoitti:Oli ihan pakko tarkistaa mihin muihin vastaaviin olen törmännyt. Nämä lähinnä Pohjanmaalta: Helkala, Maijala, Aunela, Vappula, Annala, Ellilä, Marttala. Erona Euran nimiin on la-lä -pääte. Lienevätkö uudempia, vai mistä kertoo?
Make kirjoitti:No mitäs pidätte talon nimestä Tussula? Ehdottomasti naisellinen!
Tämännimisessä talossa asui esi-isäni sisko Lauttakylässä (Huittisten keskusta) 1800-luvun alkupuolella
Kartoista moista talonnimeä ei löydy, mutta rippikirjasta kyllä!
Sigfrid kirjoitti:Make kirjoitti:No mitäs pidätte talon nimestä Tussula? Ehdottomasti naisellinen!
Tämännimisessä talossa asui esi-isäni sisko Lauttakylässä (Huittisten keskusta) 1800-luvun alkupuolella
Kartoista moista talonnimeä ei löydy, mutta rippikirjasta kyllä!
Veikkaisin ruotsinkielisen kirjurin yrittäneen hahmottaa paikannimeä Tuusula. Vanhimmissa nimissä kirjurin tapa mieltää kuulemansa ohjasi kirjoitusta. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon nimien myöhempi standardiasu perustui tähän samaan ilmiöön ja kehitti suomenkieltä tiettyyn suuntaan.
JakomäenNeruda kirjoitti:Oman havaintoni mukaan useimmat naisiin liittyvät talon- ja paikannimet liittyvät jumal- tai pyhimyshahmoihin: Annala, Pirjola, Maaria, Kaarina, Kaisaniemi, Maarianmäki <--- Pyhä Anna, Birgitta, Maria, Katariina. Esikristilliset naisennimet olivat ilmeisesti tyyliin Suvivilja, Sinimarja, Mansikki, Mustikki, Talvikki jne., joten niitä on mahdoton erottaa luonnon- ja lehmännimistä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 13 vierailijaa