Munukka/Munnukka

[jussipussi]

Joo, tuo Kalevanserkun posti on kai se kuuluisa Occam; yksinkertainen on kaunista:)

[aikalainen]

Aikalainen ei liene kovasti perehtynyt paikannimitutkimusta käsittelevään kirjallisuuteen.

Hyvää joulua vaan itsellesikin !

Teorian pohjaa voisi vahvistaa. - - pitäisi keksiä selitys, kuinka lähetyssaarnajan paikalla olosta valikoituu jonkin sukulinjan nimeksi yhtään mitään, ja jos valikoituu, niin miten juuri englanninkielinen ammattinimike, eikä jokin muu sana.

Sanottakoon nyt lyhyesti, että asuinpaikka saa usein nimensä asukkaan mukaan. Tai päinvastoin asukas saa nimensä asuinpaikasta. Niinpä munkin tilapäistäkin asuinpaikkaa on voitu nimittää Munkiksi tai Munkkilaksi tms. Munkin poistuttua paikalta on seuraava asukas tai jokin myöhempi asukas voinut saada nimekseen Munkki. Tämmöinen ei ole mitenkään harvinaista. Oma isoisänikin osti sata vuotta sitten talon, jonka nimestä tuli hänen sukunimensä, vaikka hän ei ollut kaukaistakaan sukua niille toispaikkakuntalaisille, jotka sata vuotta aikaisemmin olivat talon rakentaneet ja antaneet sille nimen oman entisen kotinsa mukaan.

Sanottakoon nyt vielä lyhyemmin, että antamasi esimerkki olisi vahvistanut teoriasi pohjaa, jos ostetun talon nimi olisi muuttunut isoisäsi ammatin mukaiseksi.

[Kalevanserkku]

Aikalainen ei liene kovasti perehtynyt paikannimitutkimusta käsittelevään kirjallisuuteen.

Hyvää joulua vaan itsellesikin !

Teorian pohjaa voisi vahvistaa. - - pitäisi keksiä selitys, kuinka lähetyssaarnajan paikalla olosta valikoituu jonkin sukulinjan nimeksi yhtään mitään, ja jos valikoituu, niin miten juuri englanninkielinen ammattinimike, eikä jokin muu sana.

Sanottakoon nyt lyhyesti, että asuinpaikka saa usein nimensä asukkaan mukaan. Tai päinvastoin asukas saa nimensä asuinpaikasta. Niinpä munkin tilapäistäkin asuinpaikkaa on voitu nimittää Munkiksi tai Munkkilaksi tms. Munkin poistuttua paikalta on seuraava asukas tai jokin myöhempi asukas voinut saada nimekseen Munkki. Tämmöinen ei ole mitenkään harvinaista. Oma isoisänikin osti sata vuotta sitten talon, jonka nimestä tuli hänen sukunimensä, vaikka hän ei ollut kaukaistakaan sukua niille toispaikkakuntalaisille, jotka sata vuotta aikaisemmin olivat talon rakentaneet ja antaneet sille nimen oman entisen kotinsa mukaan.

Sanottakoon nyt vielä lyhyemmin, että antamasi esimerkki olisi vahvistanut teoriasi pohjaa, jos ostetun talon nimi olisi muuttunut isoisäsi ammatin mukaiseksi.

Hyvää joulua ja tulevaa vuotta kaikille tämän lukijoille!

Mitä isoisäni ammattiin tulee, niin en ole toistaiseksi törmännyt sellaiseen talonnimeen kuin Maanviljelijä.

[mikko]

Menee ohi Munnukasta, mutta edelliseen viitaten, minulla yksi vanhimmista tiedossa olevista esi-isistä on ammattinsa mukaisesti Bonde.

[Sami Raninen]

Yritin kotikirjastoni avulla pikaisesti selvitellä asiaa. Ainakin 1100-luvun lopulla paavi Innocentius III yritti komentaa sisterssienssien sääntökuntaa osallistumaan Pohjois-Euroopan käännyttämiseen. Vaikka sisterssienssiapotit eivät puhkuneet ihan sellaista intoa kuin paavi toivoi, näyttää siltä, että ainakaan tuossa vaiheessa luostaritaustaiset lähetyspapit eivät olleetkaan niin harvinainen ilmiö kuin arvelin.

Tämä ei tietenkään itsessään riitä todistamaan, että Kannaksen Munukka-nimellä tarvitsisi olla mitään yhteyttä munkki-sanaan. Proosallisempiakin selityksiä nimelle näyttää olevan, ja sellaiset ovat pääsääntöisesti parempia kuin jännittävät ja mielikuvitusta kiehtovat.

[Kalevanserkku]

Yritin kotikirjastoni avulla pikaisesti selvitellä asiaa. Ainakin 1100-luvun lopulla paavi Innocentius III yritti komentaa sisterssienssien sääntökuntaa osallistumaan Pohjois-Euroopan käännyttämiseen. Vaikka sisterssienssiapotit eivät puhkuneet ihan sellaista intoa kuin paavi toivoi, näyttää siltä, että ainakaan tuossa vaiheessa luostaritaustaiset lähetyspapit eivät olleetkaan niin harvinainen ilmiö kuin arvelin.

Tämä ei tietenkään itsessään riitä todistamaan, että Kannaksen Munukka-nimellä tarvitsisi olla mitään yhteyttä munkki-sanaan. Proosallisempiakin selityksiä nimelle näyttää olevan, ja sellaiset ovat pääsääntöisesti parempia kuin jännittävät ja mielikuvitusta kiehtovat.

Olet aivan oikeassa. Sataprosenttisen varmaa todistetta on näin vanhoille asioille vaikea löytää.

Niille kuitenkin, joiden mielestä munkkia tarkoittava sana ei voi tulla käyttöön sukunimenä, antaisin pienen vinkin. Lukekaapa mitä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet kerrotaan sukunimestä Munkki.

[putkonen]

Menee ohi Munnukasta, mutta edelliseen viitaten, minulla yksi vanhimmista tiedossa olevista esi-isistä on ammattinsa mukaisesti Bonde.

Minullakin on esi-isien joukossa Bonde Oma Bondeni on Euran Eurakosken Knuutilan vävyn Simon Matsonin isä Mats Henricsson Bonde-Bassa eli suomennettuna ilmeisesti Matti Heikinpoika Maanviljelijä-Pasa. Kummallinen nimi. Miksiköhän sitä ISÄNTÄ-sanaa niin korostettiin? Isännälle talo kuitenkin aina kuului. Oliko lähistöllä muitakin Bassa/Pasoja ja tämä piti erotukseksi nimittää Maanviljelijä/Isäntä-Pasaksi?

[Kalevanserkku]

Menee ohi Munnukasta, mutta edelliseen viitaten, minulla yksi vanhimmista tiedossa olevista esi-isistä on ammattinsa mukaisesti Bonde.

Minullakin on esi-isien joukossa Bonde Oma Bondeni on Euran Eurakosken Knuutilan vävyn Simon Matsonin isä Mats Henricsson Bonde-Bassa eli suomennettuna ilmeisesti Matti Heikinpoika Maanviljelijä-Pasa. Kummallinen nimi. Miksiköhän sitä ISÄNTÄ-sanaa niin korostettiin? Isännälle talo kuitenkin aina kuului. Oliko lähistöllä muitakin Bassa/Pasoja ja tämä piti erotukseksi nimittää Maanviljelijä/Isäntä-Pasaksi?

Bonde on muun lisäksi vanha ruotsalainen ylimyssuku, johon kuuluu mm. 1400-luvulla hallinnut kuningas Kaarle Knuutinpoika. Minulle on kerrottu, että ainakin vielä 1960-luvulla ruotsinkieliset pohjalaiset isännät käyttivät itsestään mieluummin nimitystä bonde kuin jordbrukare. Tavallisestihan bonde suomennetaan talonpojaksi ja jordbrukare maanviljelijäksi. Talonpoika oli muuten v. 1992 sukunimenä 245 suomalaisella (Paikkala - Mikkonen, Sukunimet, 2. p.). Maanviljelijää eivät Paikkala ja Mikkonen mainitse sukunimenä.

[putkonen]

Menee ohi Munnukasta, mutta edelliseen viitaten, minulla yksi vanhimmista tiedossa olevista esi-isistä on ammattinsa mukaisesti Bonde.

Minullakin on esi-isien joukossa Bonde Oma Bondeni on Euran Eurakosken Knuutilan vävyn Simon Matsonin isä Mats Henricsson Bonde-Bassa eli suomennettuna ilmeisesti Matti Heikinpoika Maanviljelijä-Pasa. Kummallinen nimi. Miksiköhän sitä ISÄNTÄ-sanaa niin korostettiin? Isännälle talo kuitenkin aina kuului. Oliko lähistöllä muitakin Bassa/Pasoja ja tämä piti erotukseksi nimittää Maanviljelijä/Isäntä-Pasaksi?

Bonde on muun lisäksi vanha ruotsalainen ylimyssuku, johon kuuluu mm. 1400-luvulla hallinnut kuningas Kaarle Knuutinpoika. Minulle on kerrottu, että ainakin vielä 1960-luvulla ruotsinkieliset pohjalaiset isännät
käyttivät itsestään mieluummin nimitystä bonde kuin jordbrukare. Tavallisestihan bonde suomennetaan talonpojaksi ja jordbrukare maanviljelijäksi. Talonpoika oli muuten v. 1992 sukunimenä 245 suomalaisella (Paikkala - Mikkonen, Sukunimet, 2. p.). Maanviljelijää eivät Paikkala ja Mikkonen mainitse sukunimenä.

Kyllä vaan, ihan totta, Bonde on tosiaankin merkitykseltään talonpoika eikä mikään maanviljelijä. Taitaa tässä vähitellen olla kaikki kielet minulla solmussa! Knuutila tosin oli ratsutila, mutta tuskin ainakaan tätä ruotsalaista ylimyssukua saisi tähän yhteyteen ängettyä, etkä varmaan tarkoittanutkaan liittää sitä juuri tähän Knuutilan(Hae Ctrl+f:llä Knuutila) tapaukseen. Simon Matssonilla oli ilmeisesti "sukunimi" (Länsi-Suomessa kun ollaan, niin tilannimen pitää kelvata "sukunimeksi") pelkkä Bonde. Jos omien esi-isieni joukkoon tupsahtaisi jossakin vaiheessa ylimyksiä, niin pökertyisin siihen paikkaan silkasta yllätyksestä. Ylimysten lisäksi Putkosten suvusta puuttuvat tyystin papit. No esi-sedistä ja -enoista sellaisia kyllä löytyy, mutta ei varsinaisia esivanhempia. Pakanoita ja rahvasta ollaan ja vahvasti! Kiitos, Kalevanserkku, selvityksestä!

[E. Sofia]

Karjalankannaksella on ollut käytössä sukunimi Munukka ja samoilla seuduilla, osittain myös nykyisen Suomen alueella, hieman pidempi muoto Munnukka. Mikkonen ja Paikkala Sukunimet-kirjassaan mainitsevat Viljo Nissilän selitysmahdollisuuden vuodelta 1976, jonka mukaan nimi olisi voitu muodostaa mund-loppuisten (Amund, Girmund, Gudmund yms) pohjalta. He viittaavat myös sukunimeen Munne.

Nyt sattuu olemaan niin, että muinaisenglannissa, jota siis puhuttiin Englannissa ennen Wilhelm valloittajaa (1066), oli munkkia merkitsevät sanat munc ja munuc.

Entäpä jos Munukka-nimi kertoo jotakin englantilaisten munkkien lähetystyöstä Karjalassa?

Teorian pohjaa voisi vahvistaa. Ensin olisi hyvä tietää, kuinka nuo sanat lausuttiin. Sitten pitäisi keksiä selitys, kuinka lähetyssaarnajan paikalla olosta valikoituu jonkin sukulinjan nimeksi yhtään mitään, ja jos valikoituu, niin miten juuri englanninkielinen ammattinimike, eikä jokin muu sana.

Nähdäkseni munuc äännettiin koko lailla samoin kuin suomenkielinen sana *munuk olisi Karjalassa lausuttu, jos siis sellainen sana olisi kyseeseen tulevana aikana kielessämme ollut.

Mistähän sitten, jos ei munkkien maassa olosta, ovat suomalaiset sukunimet Munkki ja (suomenruotsalainen) Munck saaneet alkunsa?

Kun tietäisi, miltä ajalta nimi on... Aivan varmasti täällä liikkui kierteleviä saarnaajamunkkeja. Sanat pappi, risti, pakana, raamattu todistavat itäisen kristillisyyden laajaa levinneisyyttä.
Kun ihminen kastettiin kristinuskoon, hän sai kristillisen nimen, pyhimyksen nimen. Henkilön uskottiin olevan tämän pyhimyksen erityisessä suojelussa. Kansa käytti nimistä omia kansanomaisia muotojaan. Itä-Suomessa näistä etunimistä kehittyi usein sukunimi, Länsi-Suomessa talon nimi. En kuitenkaan keksi yhtään pyhimysnimeä, mistä Munukka voisi tulla. Ehkä joku keksii.

Munkki-sana on minusta aivan uskottava lähtösana. Munkki-sana tulee (kuten edellä on kerrottu) kuitenkin lännestä. Ajatus englantilaisesta alkuperästä on aika yllättävä, mutta ei mahdoton. Myös lähempää kuten Virosta käsin tehtiin lähetystyötä. Sieltä tuli saksalaistyyppistä sanastoa ja jonkin verran paikannimiä.

Kristityksi kääntynyt saattoi testamentata omaisuutta yhteisölle, jonka kautta hän oli mielestään saanut siunausta. Jos luostariyhteisö sai oikeuden jonkun tilan tuottoon tai veroihin, tilan nimi ilmaisi sen. Onhan meillä Luostarinsaloa, Papinpeltoa, Piispalaa ja Munkkisaaria. Näin saatiin myös sukunimiä: Luostarinen, Piispanen jne. Ehkä tuo Munukka kuuluu hyvinkin tähän joukkoon.

[Fagus]

Voisiko nimi kuitenkin liittyä karjalankielen sanaan bunukka ~ vunukka ~ munukka 'lapsenlapsi'?

[Kinaporin kalifi]

Voisiko nimi kuitenkin liittyä karjalankielen sanaan bunukka ~ vunukka ~ munukka 'lapsenlapsi'?

Ei huono idea. Lisäksi, tietääkseni ainakin Munck liittyy nimenä sotilaan käyttämään huppuun, ei munkin virkaan.

[Jaska]

Voisiko nimi kuitenkin liittyä karjalankielen sanaan bunukka ~ vunukka ~ munukka 'lapsenlapsi'?

Voisipa hyvinkin! harvinainen M:llinen asu on talletettu ainakin Vuokkiniemestä Vienasta:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=punukka

Sukunimet-kirjan ja Suomalaisen sukunimikartaston mukaan sukunimi on eteläkarjalainen (Jääski, Uusikirkko, Kirvu, Kivennapa, Hiitola), ja sen on esitetty tulevan mahdollisesti sellaisten etunimien loppuosasta (kutsumanimen kautta) kuin Amund, Girmund, Gudmund ja Ödmund, jollaisia alueelta tavataan varhaisista lähteistä.

Pitäisin kyllä karjalankielistä munukka-varianttia uskottavampana selityksenä, joten kiitos Fagus tästä!

[Kalevanserkku]

ar

Voisiko nimi kuitenkin liittyä karjalankielen sanaan bunukka ~ vunukka ~ munukka 'lapsenlapsi'?

Voisipa hyvinkin! harvinainen M:llinen asu on talletettu ainakin Vuokkiniemestä Vienasta:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=punukka

Sukunimet-kirjan ja Suomalaisen sukunimikartaston mukaan sukunimi on eteläkarjalainen (Jääski, Uusikirkko, Kirvu, Kivennapa, Hiitola), ja sen on esitetty tulevan mahdollisesti sellaisten etunimien loppuosasta (kutsumanimen kautta) kuin Amund, Girmund, Gudmund ja Ödmund, jollaisia alueelta tavataan varhaisista lähteistä.

Pitäisin kyllä karjalankielistä munukka-varianttia uskottavampana selityksenä, joten kiitos Fagus tästä!

Kannakselaisen Munukan yhteyttä Vuokkiniemellä ehkä vain satunnaisesti käytettyyn lapsenlasta tarkoittavaan munukkaan ei voi pitää kovinkaan varmana, koska Vuokkiniemi sijaitsee melkoisen matkan päässä Karjalankannakselta. Lisäksi Kannaksen ja Vuokkiniemen väliseltä alueelta olevat esimerkit puuttuvat munukan osalta kokonaan. On vain vunukka, bunukka ja punukka.

[Kalevanserkku]

Isosta Britanniasta olivat muuten kotoisin Suomessa vaikuttaneet pyhä Henrik (1100-luku) ja Piispa Tuomas (1200-luku).

Voiko kumpaakaan pitää varmana? Eli kenen/mihin tietoihin tämä perustuu?

Tarkoitatko Henrikin ja Tuomaan brittiläisyyttä vai näiden henkilöiden olemassa oloa?

Brittiläisyyteen on edellä jo jotakin vastattu. Siksi seuraavassa hiukan Henrikin olemassa olosta.

Vuonna 1924 löydettiin Turun tuomiokirkosta hyvin säilynyt kallo, joka viitisen vuotta sitten tutkittiin Upsalassa, jossa todettiin kallon olevan noin vuodelta 1160. Siis siltä ajalta jolloin Henrik sai kertomusten mukaan surmansa. On helppo yhtyä tuomiorovasti Heikolan käsitykseen siitä, että kyseessä on pyhän Henrikin kallo, sillä mitäpä syytä olisi säilyttää jonkun muun kalloa niin pyhässä paikassa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Piispa_Hen ... ta_muualla

[Jaska]

ar

Voisiko nimi kuitenkin liittyä karjalankielen sanaan bunukka ~ vunukka ~ munukka 'lapsenlapsi'?

Voisipa hyvinkin! harvinainen M:llinen asu on talletettu ainakin Vuokkiniemestä Vienasta:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=punukka

Sukunimet-kirjan ja Suomalaisen sukunimikartaston mukaan sukunimi on eteläkarjalainen (Jääski, Uusikirkko, Kirvu, Kivennapa, Hiitola), ja sen on esitetty tulevan mahdollisesti sellaisten etunimien loppuosasta (kutsumanimen kautta) kuin Amund, Girmund, Gudmund ja Ödmund, jollaisia alueelta tavataan varhaisista lähteistä.

Pitäisin kyllä karjalankielistä munukka-varianttia uskottavampana selityksenä, joten kiitos Fagus tästä!

Kannakselaisen Munukan yhteyttä Vuokkiniemellä ehkä vain satunnaisesti käytettyyn lapsenlasta tarkoittavaan munukkaan ei voi pitää kovinkaan varmana, koska Vuokkiniemi sijaitsee melkoisen matkan päässä Karjalankannakselta. Lisäksi Kannaksen ja Vuokkiniemen väliseltä alueelta olevat esimerkit puuttuvat munukan osalta kokonaan. On vain vunukka, bunukka ja punukka.

Totta tuokin, mutta Karjalan kielen sanakirjan levinneisyystiedot eivät välttämättä tavoita kaikkia esiintymiä. Uskon, että Vuokkiniemen ulkopuolellakin tuota muotoa tavataan. Pitäisi tarkastella jotain Karjalan murrekartastoa.

[Kalevanserkku]

Vielä vunukasta. Se on venäjästä lainattu. Siellä lapsenlapsi on vnuk. Miten selittyvät vunukan rinnakkaismuodot bunukka, punukka ja munukka? Ehdotan seuraavaa. Suomessa ja karjalassa olevat vu-alkuiset sanat ovat myöhäsyntyisiä, enimmäkseen lainoja muista kielistä. Ainoan poikkeuksen muodostavat vuo-alkuiset sanat, mutta tämä selittyy sillä, että uo-diftongi olikin alkuaan pitkä o, siis oo. Osalle murteenpuhujista oli luontevaa korvata outo sananalkuinen vu- jollakin tutummalla äänneyhdistelmällä. Tällöin kysymykseen ovat tulleet lähinnä pu- ja (niissä murteissa joissa oli b-konsonantti) bu-. Mitenkä sitten on syntynyt munukka? Nasaalisen alkukonsonanttinsa takia se on etäämmällä kuin muut variantit alkuperäisestä venäjän vnuk-sanasta.

Ellei venäjän murteista löydy lapsenlasta tarkoittavaa sanaa *mnuk, niin täytyy miettiä toistaiseksi ainoastaan Vuokkiniemeltä tavatulle lapsenlasta tarkoittavalle munukka-sanalle muuta etymologiaa. Joku tutkija on joskus kehottanut ottamaan huomioon huumorin vaikutuksen kieleen. Kun linnun lapset ja lapsenlapset tulevat munasta, on jonkun mielestä saattanut olla vitsikästä nimittää linnunpoikia munukoiksi. Huumorimielessä samaa sanaa on voitu käyttää myös ihmisten jälkeläisistä.

[E. Sofia]

Jos kirjurin kotikieli on toinen kuin kirjoitettava esim. kylän asukasluettelo, lipsahduksia tapahtuu. Ikäkuulokin saattaa kirjuria vaivata, jolloin nimenomaan konsonantit pyrkivät sekoittumaan. Jos nimet ovat kuulijalle outoja, hän luo niistä oman versionsa tuntemiensa sanojen mukaan.
Konsonantit b, v ja m eivät välttämättä erotu huulilta luettaessa.
Karjalaisisäntä selittää kirjurille, et "meijä vunukka Anttoni assuu siin uuves talos..." Outo kirjuri ei tunnista vunukkaa, vaan pistää nimeksi Munukka.
Mahdollista sekin muiden mahdollisuuksien joukossa.

Englantilaista munkkia Karjalan kunnailla en osta. Virolais-saksalaisen voisin ymmärtää, jos nimen ilmestyminen osuisi aikaan, milloin rauhanomaiset yhteydet toimivat sinne päin.

[Kalevanserkku]

Englantilaista munkkia Karjalan kunnailla en osta. Virolais-saksalaisen voisin ymmärtää, jos nimen ilmestyminen osuisi aikaan, milloin rauhanomaiset yhteydet toimivat sinne päin.

Ongelmahan on ettei tämmöisistä asioista ole juurikaan asiakirjamerkintöjä ainakaan Karjalankannakselta ennen, sanokaamme vuotta 1300. Englannissa oli kasteensa saanut Norjan kuningas Olavi Tryggvenpoika (eli vuoden 1000 paikkeilla). Jos hänellä oli mukanaan yksi tai useampi englantilainen munkki, kun hän kotimaassaan harjoitti voimaperäistä pakanoiden kastamistoimintaa, niin ei se mikään ihme olisi. Muistaakseni hän kävi myös Novgorodissa. Sinne mentiin tuohon aikaan joko Nevaa pitkin tai Viipurinlahden ja Käkisalmen kautta. Näillä kuninkailla oli usein pappismies seurueessaan hoitamassa papillisia tehtäviä esim. mahdollisten kuolemantapausten yhteydessä. Olavi Tryggvenpojalla tämä pappi(smunkki) oli mitä todennäköisimmin englantilainen.

Myös seuraava Norjan kuningas Olavi Haraldinpoika oli saanut kasteensa ulkomailla. Ei ole mitenkään mahdotonta, että hänenkin seurueensa pappi olisi ollut englantilainen munkki. Tämä jälkimmäinen Olavi oleskeli pitkän ajan Novgorodin mailla, ei siis ainoastaan pistäytynyt siellä. Myös hänen on täytynyt olla kiinnostunut kansan kääntymisestä kristinuskoon myös Kannaksella, jonka kautta hänenkin on täytynyt Novgorodiin matkata.

[Kalevanserkku]

Englantilaista munkkia Karjalan kunnailla en osta. Virolais-saksalaisen voisin ymmärtää, jos nimen ilmestyminen osuisi aikaan, milloin rauhanomaiset yhteydet toimivat sinne päin.

Ongelmahan on ettei tämmöisistä asioista ole juurikaan asiakirjamerkintöjä ainakaan Karjalankannakselta ennen, sanokaamme vuotta 1300. Englannissa oli kasteensa saanut Norjan kuningas Olavi Tryggvenpoika (eli vuoden 1000 paikkeilla). Jos hänellä oli mukanaan yksi tai useampi englantilainen munkki, kun hän kotimaassaan harjoitti voimaperäistä pakanoiden kastamistoimintaa, niin ei se mikään ihme olisi. Muistaakseni hän kävi myös Novgorodissa. Sinne mentiin tuohon aikaan joko Nevaa pitkin tai Viipurinlahden ja Käkisalmen kautta. Näillä kuninkailla oli usein pappismies seurueessaan hoitamassa papillisia tehtäviä esim. mahdollisten kuolemantapausten yhteydessä. Olavi Tryggvenpojalla tämä pappi(smunkki) oli mitä todennäköisimmin englantilainen.

Myös seuraava Norjan kuningas Olavi Haraldinpoika oli saanut kasteensa ulkomailla. Ei ole mitenkään mahdotonta, että hänenkin seurueensa pappi olisi ollut englantilainen munkki. Tämä jälkimmäinen Olavi oleskeli pitkän ajan Novgorodin mailla, ei siis ainoastaan pistäytynyt siellä. Myös hänen on täytynyt olla kiinnostunut kansan kääntymisestä kristinuskoon myös Kannaksella, jonka kautta hänenkin on täytynyt Novgorodiin matkata.

Tähän pitänee vielä lisätä, että Tanska kuningas Knuut Suuri oli vuosina 1015-1035 myös Englannin kuningas. Tiettävästi tanskalaiset kävivät kauppaa myös Novgorodin kanssa, joten Knuutin aikana tanskalaisten Novgorodin-kävijöiden mukana on hyvinkin voinut olla yksi tai useampia englantilaisia munkkeja, joista joku on voinut jäädä karjalaisia käännyttämään Kannakselle.