Kalevanserkku kirjoitti:Aikalainen ei liene kovasti perehtynyt paikannimitutkimusta käsittelevään kirjallisuuteen.
Kalevanserkku kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Teorian pohjaa voisi vahvistaa. - - pitäisi keksiä selitys, kuinka lähetyssaarnajan paikalla olosta valikoituu jonkin sukulinjan nimeksi yhtään mitään, ja jos valikoituu, niin miten juuri englanninkielinen ammattinimike, eikä jokin muu sana.
Sanottakoon nyt lyhyesti, että asuinpaikka saa usein nimensä asukkaan mukaan. Tai päinvastoin asukas saa nimensä asuinpaikasta. Niinpä munkin tilapäistäkin asuinpaikkaa on voitu nimittää Munkiksi tai Munkkilaksi tms. Munkin poistuttua paikalta on seuraava asukas tai jokin myöhempi asukas voinut saada nimekseen Munkki. Tämmöinen ei ole mitenkään harvinaista. Oma isoisänikin osti sata vuotta sitten talon, jonka nimestä tuli hänen sukunimensä, vaikka hän ei ollut kaukaistakaan sukua niille toispaikkakuntalaisille, jotka sata vuotta aikaisemmin olivat talon rakentaneet ja antaneet sille nimen oman entisen kotinsa mukaan.
aikalainen kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Aikalainen ei liene kovasti perehtynyt paikannimitutkimusta käsittelevään kirjallisuuteen.
Hyvää joulua vaan itsellesikin !Kalevanserkku kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Teorian pohjaa voisi vahvistaa. - - pitäisi keksiä selitys, kuinka lähetyssaarnajan paikalla olosta valikoituu jonkin sukulinjan nimeksi yhtään mitään, ja jos valikoituu, niin miten juuri englanninkielinen ammattinimike, eikä jokin muu sana.
Sanottakoon nyt lyhyesti, että asuinpaikka saa usein nimensä asukkaan mukaan. Tai päinvastoin asukas saa nimensä asuinpaikasta. Niinpä munkin tilapäistäkin asuinpaikkaa on voitu nimittää Munkiksi tai Munkkilaksi tms. Munkin poistuttua paikalta on seuraava asukas tai jokin myöhempi asukas voinut saada nimekseen Munkki. Tämmöinen ei ole mitenkään harvinaista. Oma isoisänikin osti sata vuotta sitten talon, jonka nimestä tuli hänen sukunimensä, vaikka hän ei ollut kaukaistakaan sukua niille toispaikkakuntalaisille, jotka sata vuotta aikaisemmin olivat talon rakentaneet ja antaneet sille nimen oman entisen kotinsa mukaan.
Sanottakoon nyt vielä lyhyemmin, että antamasi esimerkki olisi vahvistanut teoriasi pohjaa, jos ostetun talon nimi olisi muuttunut isoisäsi ammatin mukaiseksi.
Sami Raninen kirjoitti:Yritin kotikirjastoni avulla pikaisesti selvitellä asiaa. Ainakin 1100-luvun lopulla paavi Innocentius III yritti komentaa sisterssienssien sääntökuntaa osallistumaan Pohjois-Euroopan käännyttämiseen. Vaikka sisterssienssiapotit eivät puhkuneet ihan sellaista intoa kuin paavi toivoi, näyttää siltä, että ainakaan tuossa vaiheessa luostaritaustaiset lähetyspapit eivät olleetkaan niin harvinainen ilmiö kuin arvelin.
Tämä ei tietenkään itsessään riitä todistamaan, että Kannaksen Munukka-nimellä tarvitsisi olla mitään yhteyttä munkki-sanaan. Proosallisempiakin selityksiä nimelle näyttää olevan, ja sellaiset ovat pääsääntöisesti parempia kuin jännittävät ja mielikuvitusta kiehtovat.
mikko kirjoitti:Menee ohi Munnukasta, mutta edelliseen viitaten, minulla yksi vanhimmista tiedossa olevista esi-isistä on ammattinsa mukaisesti Bonde.
putkonen kirjoitti:mikko kirjoitti:Menee ohi Munnukasta, mutta edelliseen viitaten, minulla yksi vanhimmista tiedossa olevista esi-isistä on ammattinsa mukaisesti Bonde.
Minullakin on esi-isien joukossa Bonde Oma Bondeni on Euran Eurakosken Knuutilan vävyn Simon Matsonin isä Mats Henricsson Bonde-Bassa eli suomennettuna ilmeisesti Matti Heikinpoika Maanviljelijä-Pasa. Kummallinen nimi. Miksiköhän sitä ISÄNTÄ-sanaa niin korostettiin? Isännälle talo kuitenkin aina kuului. Oliko lähistöllä muitakin Bassa/Pasoja ja tämä piti erotukseksi nimittää Maanviljelijä/Isäntä-Pasaksi?
Kalevanserkku kirjoitti:putkonen kirjoitti:mikko kirjoitti:Menee ohi Munnukasta, mutta edelliseen viitaten, minulla yksi vanhimmista tiedossa olevista esi-isistä on ammattinsa mukaisesti Bonde.
Minullakin on esi-isien joukossa Bonde Oma Bondeni on Euran Eurakosken Knuutilan vävyn Simon Matsonin isä Mats Henricsson Bonde-Bassa eli suomennettuna ilmeisesti Matti Heikinpoika Maanviljelijä-Pasa. Kummallinen nimi. Miksiköhän sitä ISÄNTÄ-sanaa niin korostettiin? Isännälle talo kuitenkin aina kuului. Oliko lähistöllä muitakin Bassa/Pasoja ja tämä piti erotukseksi nimittää Maanviljelijä/Isäntä-Pasaksi?
Bonde on muun lisäksi vanha ruotsalainen ylimyssuku, johon kuuluu mm. 1400-luvulla hallinnut kuningas Kaarle Knuutinpoika. Minulle on kerrottu, että ainakin vielä 1960-luvulla ruotsinkieliset pohjalaiset isännät
käyttivät itsestään mieluummin nimitystä bonde kuin jordbrukare. Tavallisestihan bonde suomennetaan talonpojaksi ja jordbrukare maanviljelijäksi. Talonpoika oli muuten v. 1992 sukunimenä 245 suomalaisella (Paikkala - Mikkonen, Sukunimet, 2. p.). Maanviljelijää eivät Paikkala ja Mikkonen mainitse sukunimenä.
Kun tietäisi, miltä ajalta nimi on... Aivan varmasti täällä liikkui kierteleviä saarnaajamunkkeja. Sanat pappi, risti, pakana, raamattu todistavat itäisen kristillisyyden laajaa levinneisyyttä.Kalevanserkku kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Karjalankannaksella on ollut käytössä sukunimi Munukka ja samoilla seuduilla, osittain myös nykyisen Suomen alueella, hieman pidempi muoto Munnukka. Mikkonen ja Paikkala Sukunimet-kirjassaan mainitsevat Viljo Nissilän selitysmahdollisuuden vuodelta 1976, jonka mukaan nimi olisi voitu muodostaa mund-loppuisten (Amund, Girmund, Gudmund yms) pohjalta. He viittaavat myös sukunimeen Munne.
Nyt sattuu olemaan niin, että muinaisenglannissa, jota siis puhuttiin Englannissa ennen Wilhelm valloittajaa (1066), oli munkkia merkitsevät sanat munc ja munuc.
Entäpä jos Munukka-nimi kertoo jotakin englantilaisten munkkien lähetystyöstä Karjalassa?
Teorian pohjaa voisi vahvistaa. Ensin olisi hyvä tietää, kuinka nuo sanat lausuttiin. Sitten pitäisi keksiä selitys, kuinka lähetyssaarnajan paikalla olosta valikoituu jonkin sukulinjan nimeksi yhtään mitään, ja jos valikoituu, niin miten juuri englanninkielinen ammattinimike, eikä jokin muu sana.
Nähdäkseni munuc äännettiin koko lailla samoin kuin suomenkielinen sana *munuk olisi Karjalassa lausuttu, jos siis sellainen sana olisi kyseeseen tulevana aikana kielessämme ollut.
Mistähän sitten, jos ei munkkien maassa olosta, ovat suomalaiset sukunimet Munkki ja (suomenruotsalainen) Munck saaneet alkunsa?
Fagus kirjoitti:Voisiko nimi kuitenkin liittyä karjalankielen sanaan bunukka ~ vunukka ~ munukka 'lapsenlapsi'?
Fagus kirjoitti:Voisiko nimi kuitenkin liittyä karjalankielen sanaan bunukka ~ vunukka ~ munukka 'lapsenlapsi'?
Jaska kirjoitti:Fagus kirjoitti:Voisiko nimi kuitenkin liittyä karjalankielen sanaan bunukka ~ vunukka ~ munukka 'lapsenlapsi'?
Voisipa hyvinkin! harvinainen M:llinen asu on talletettu ainakin Vuokkiniemestä Vienasta:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=punukka
Sukunimet-kirjan ja Suomalaisen sukunimikartaston mukaan sukunimi on eteläkarjalainen (Jääski, Uusikirkko, Kirvu, Kivennapa, Hiitola), ja sen on esitetty tulevan mahdollisesti sellaisten etunimien loppuosasta (kutsumanimen kautta) kuin Amund, Girmund, Gudmund ja Ödmund, jollaisia alueelta tavataan varhaisista lähteistä.
Pitäisin kyllä karjalankielistä munukka-varianttia uskottavampana selityksenä, joten kiitos Fagus tästä!
Jaska kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Isosta Britanniasta olivat muuten kotoisin Suomessa vaikuttaneet pyhä Henrik (1100-luku) ja Piispa Tuomas (1200-luku).
Voiko kumpaakaan pitää varmana? Eli kenen/mihin tietoihin tämä perustuu?
Kalevanserkku kirjoitti:arJaska kirjoitti:Fagus kirjoitti:Voisiko nimi kuitenkin liittyä karjalankielen sanaan bunukka ~ vunukka ~ munukka 'lapsenlapsi'?
Voisipa hyvinkin! harvinainen M:llinen asu on talletettu ainakin Vuokkiniemestä Vienasta:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=punukka
Sukunimet-kirjan ja Suomalaisen sukunimikartaston mukaan sukunimi on eteläkarjalainen (Jääski, Uusikirkko, Kirvu, Kivennapa, Hiitola), ja sen on esitetty tulevan mahdollisesti sellaisten etunimien loppuosasta (kutsumanimen kautta) kuin Amund, Girmund, Gudmund ja Ödmund, jollaisia alueelta tavataan varhaisista lähteistä.
Pitäisin kyllä karjalankielistä munukka-varianttia uskottavampana selityksenä, joten kiitos Fagus tästä!
Kannakselaisen Munukan yhteyttä Vuokkiniemellä ehkä vain satunnaisesti käytettyyn lapsenlasta tarkoittavaan munukkaan ei voi pitää kovinkaan varmana, koska Vuokkiniemi sijaitsee melkoisen matkan päässä Karjalankannakselta. Lisäksi Kannaksen ja Vuokkiniemen väliseltä alueelta olevat esimerkit puuttuvat munukan osalta kokonaan. On vain vunukka, bunukka ja punukka.
E. Sofia kirjoitti:Englantilaista munkkia Karjalan kunnailla en osta. Virolais-saksalaisen voisin ymmärtää, jos nimen ilmestyminen osuisi aikaan, milloin rauhanomaiset yhteydet toimivat sinne päin.
Kalevanserkku kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:Englantilaista munkkia Karjalan kunnailla en osta. Virolais-saksalaisen voisin ymmärtää, jos nimen ilmestyminen osuisi aikaan, milloin rauhanomaiset yhteydet toimivat sinne päin.
Ongelmahan on ettei tämmöisistä asioista ole juurikaan asiakirjamerkintöjä ainakaan Karjalankannakselta ennen, sanokaamme vuotta 1300. Englannissa oli kasteensa saanut Norjan kuningas Olavi Tryggvenpoika (eli vuoden 1000 paikkeilla). Jos hänellä oli mukanaan yksi tai useampi englantilainen munkki, kun hän kotimaassaan harjoitti voimaperäistä pakanoiden kastamistoimintaa, niin ei se mikään ihme olisi. Muistaakseni hän kävi myös Novgorodissa. Sinne mentiin tuohon aikaan joko Nevaa pitkin tai Viipurinlahden ja Käkisalmen kautta. Näillä kuninkailla oli usein pappismies seurueessaan hoitamassa papillisia tehtäviä esim. mahdollisten kuolemantapausten yhteydessä. Olavi Tryggvenpojalla tämä pappi(smunkki) oli mitä todennäköisimmin englantilainen.
Myös seuraava Norjan kuningas Olavi Haraldinpoika oli saanut kasteensa ulkomailla. Ei ole mitenkään mahdotonta, että hänenkin seurueensa pappi olisi ollut englantilainen munkki. Tämä jälkimmäinen Olavi oleskeli pitkän ajan Novgorodin mailla, ei siis ainoastaan pistäytynyt siellä. Myös hänen on täytynyt olla kiinnostunut kansan kääntymisestä kristinuskoon myös Kannaksella, jonka kautta hänenkin on täytynyt Novgorodiin matkata.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 22 vierailijaa