Rauta

[Kinaporin kalifi]

http://books.google.fi/books?id=M2aqp2n2mKkC&pg=PA616

Enpä tiennytkään että sanskriitissä on punaista merkitsevä lohi-sanasto.

[aikalainen]

http://books.google.fi/books?id=M2aqp2n2mKkC&pg=PA616

Enpä tiennytkään että sanskriitissä on punaista merkitsevä lohi-sanasto.

sanskriitti: lohita/rohida "punainen", loha "punametalli, kupari, rauta"
suomi (balttilaina?) lohi, ruotsi lax "lihaltaan punertava kalalaji"

[Thurisaz]

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ihaku.html

Kuinkahan vanhoja nuo satakunnan nimet ovat? Mikä on muuten kannaksen raudun historia? Pystyykö lapin nimistä päätellä kielen tai murteen joka sitä on levittänyt?

[aikalainen]

Elleivät sitten saamelaiset purjehtineet/soutaneet etelään kapakalaa myymään? Asiakaslähtöinen nimityksenvalinta mahdollistaisi tämänkin vaihtoehdon.

Sauki-hauki-laina voisi myös perustua kauppatavaran nimeen. Samalta pohjalta ovat lainautuneet mm. silakka, "suolaliuoksessa, i lake", säilytettävä") ja ruotsin böckling, "saksalaisittain savustettu".

Lainattu on kai myös siika (ruots. sik, liettuaksi syka, venäjäksi Сиг). Ja onhan niitä joitain muitakin tavanomaisia luonnon elikoita, jotka ovat lainaa. Kauppatavarana lainasanat voisivat hyvinkin levitä.

[aikalainen]

Miten Etelä-Suomessa tuo mainitsemasi kantasaamen murrejako näkyy alueellisesti. Suomen itä-länsi-murteiden tyylisesti Vuoksen vesistö vastaan Kokemäenjoen vesistö, vai jotain muuta?

En osaa vielä sanoa, kun mitään kartoitusta ei ole tehty. Karkeasti ero tullee itä-länsi-akselilla.

Saamessa piti olla runsaasti lainoja Lapin paleokielestä. Onkohan niissä itä- ja länsisaamelle yhteistä kantaa olevia lainoja? Jos on, niin miten ne on lainattu etelässä jakautuneeseen kantasaameen?

[Jaska]

Miten Etelä-Suomessa tuo mainitsemasi kantasaamen murrejako näkyy alueellisesti. Suomen itä-länsi-murteiden tyylisesti Vuoksen vesistö vastaan Kokemäenjoen vesistö, vai jotain muuta?

En osaa vielä sanoa, kun mitään kartoitusta ei ole tehty. Karkeasti ero tullee itä-länsi-akselilla.

Saamessa piti olla runsaasti lainoja Lapin paleokielestä. Onkohan niissä itä- ja länsisaamelle yhteistä kantaa olevia lainoja? Jos on, niin miten ne on lainattu etelässä jakautuneeseen kantasaameen?

Paleoeurooppalaisia sanoja on lainattu koko matkalla, osa jo Laatokan ympäristössä, osa vasta Skandinavian Lapissa.

Kuinkahan vanhoja nuo satakunnan nimet ovat? Mikä on muuten kannaksen raudun historia? Pystyykö lapin nimistä päätellä kielen tai murteen joka sitä on levittänyt?

Mistä nimistä on kyse? Kansalaisen karttapaikan linkki vie valitettavasti aina vain pääsivulle...

Paikannimistä voi päätellä kielen tai murteen, jos sopivia äännekriteerejä löytyy. Esimerkiksi hämäläisten seikkailuista pohjoisessa kertovat Salin- ja Lalva-nimet, koska niissä dentaalispirantti on muuttunut l:ksi (standardisuomessa sadin ja latva).

[aikalainen]

Miten Etelä-Suomessa tuo mainitsemasi kantasaamen murrejako näkyy alueellisesti. Suomen itä-länsi-murteiden tyylisesti Vuoksen vesistö vastaan Kokemäenjoen vesistö, vai jotain muuta?

En osaa vielä sanoa, kun mitään kartoitusta ei ole tehty. Karkeasti ero tullee itä-länsi-akselilla.

Saamessa piti olla runsaasti lainoja Lapin paleokielestä. Onkohan niissä itä- ja länsisaamelle yhteistä kantaa olevia lainoja? Jos on, niin miten ne on lainattu etelässä jakautuneeseen kantasaameen?

Paleoeurooppalaisia sanoja on lainattu koko matkalla, osa jo Laatokan ympäristössä, osa vasta Skandinavian Lapissa.

Hetkinen ... onkos nyt kyse yhdestä vai useammasta paleokielestä. Jostain "nasaalisesta" paleokielestä piti olla lainasanoja imsussa ja saamessa (ja muistaakseni mordvassakin) sekä (eteläisen?) Suomen paikannimissä. Lapissa taas pitäisi olla runsaasti paleokielen jäänteitä saameen sulautuneina lainasanoina sekä paikannimistössä, joten kai niistäkin pystyy päättelemään kielen joitain ominaispiirteitä. Samaa vai eri paleokieliperhettä eteläisessä Suomessa ja Lapissa?

[Jaska]

Hetkinen ... onkos nyt kyse yhdestä vai useammasta paleokielestä. Jostain "nasaalisesta" paleokielestä piti olla lainasanoja imsussa ja saamessa (ja muistaakseni mordvassakin) sekä (eteläisen?) Suomen paikannimissä. Lapissa taas pitäisi olla runsaasti paleokielen jäänteitä saameen sulautuneina lainasanoina sekä paikannimistössä, joten kai niistäkin pystyy päättelemään kielen joitain ominaispiirteitä. Samaa vai eri paleokieliperhettä eteläisessä Suomessa ja Lapissa?

Käytännössä varmasti oli kyse useammasta kielestä, ottaen huomioon alueellisen laajuuden. Niiden kielikunnallinen yhteenkuuluvuus on vain vielä auki. Ainakin sekä Lapissa että kaukana kaakossa oli samanlaisia epäuralilaisia äänneyhtymiä, mutta sille voi olla montakin selitystä:
- sattumalta äännetypologisesti samankaltaiset kielet
- samaan kielikuntaan kuuluvat kielet
- eri kielikuntiin kuuluvat kielet, jotka ovat lainanneet sanoja toisiltaan, ja sanojen mukana tällaisia äänneyhtymiä (samoin kuin länsiuralilaisiin kieliin tuli näitä vieraita piirteitä lainasanojen mukana)

Jos ajattelee pronssikauden uralilaista levittäytymistä edeltävää viimeisintä kulttuurikompleksia, niin kivikauden lopun kampakeraamisen kulttuurialueen laajuus sopisi aika hyvin noihin lainasanoihin (Etelä-Baltiasta Lappiin). Sillä perusteella yhteinen kielikunta vaikuttaa ihan mahdolliselta arvaukselta.

[jussipussi]

Jaska kirjoitti:

Saamelaiskielistä ei tuollaista 'punainen'-sanaa tavata, joten lainaamisen on täytynyt tapahtua kalannimenä.

Mitenkäs seuraavanlainen ajatuksenjuoksu menisi?

1. Saamenkieliset lainasivat germaaneilta "ravda" (tai noin) sanan tarkoittamaan rautaa ja punaista Satakunnassa.

2. Suomea puhuville tarttui saamea puhuvilta tai germaaneilta rautaa tarkoittavaksi sanaksi "ravda" (tai noin).

3. Saamenkielisten ehdittyä Perämerelle ja alettua käydä kauppaa myös tuntureiden paleoiden kanssa, paleoille tarttui "ravda" kalannimeksi, koska molemmat muut osalliset toitottivat "ravdaa" ja osoittivat punavatsaista kalaa.

4. Suomenkieliset jatkoivat rauhassa rautametalliin tutustumistaan ja jos joskus sattuivat saaman raudun Saimaasta tai muualta heille se oli nieriä tai useimmille se oli varmaan vain kala.

5. Nykyisen saamenkielen punainen on perua paleokielestä tai jostain muualta.

?

[Jaska]

Jaska kirjoitti:

Saamelaiskielistä ei tuollaista 'punainen'-sanaa tavata, joten lainaamisen on täytynyt tapahtua kalannimenä.

Mitenkäs seuraavanlainen ajatuksenjuoksu menisi?

1. Saamenkieliset lainasivat germaaneilta "ravda" (tai noin) sanan tarkoittamaan rautaa ja punaista Satakunnassa.

2. Suomea puhuville tarttui saamea puhuvilta tai germaaneilta rautaa tarkoittavaksi sanaksi "ravda" (tai noin).

3. Saamenkielisten ehdittyä Perämerelle ja alettua käydä kauppaa myös tuntureiden paleoiden kanssa, paleoille tarttui "ravda" kalannimeksi, koska molemmat muut osalliset toitottivat "ravdaa" ja osoittivat punavatsaista kalaa.

4. Suomenkieliset jatkoivat rauhassa rautametalliin tutustumistaan ja jos joskus sattuivat saaman raudun Saimaasta tai muualta heille se oli nieriä tai useimmille se oli varmaan vain kala.

5. Nykyisen saamenkielen punainen on perua paleokielestä tai jostain muualta.

?

Komea selitysketju!
Täytyy puntaroida mahdollisia vuotokohtia joskus pirteämmillä aivoilla...