Rauta

[jussipussi]

Rautakausi Suomessa, aivan foorumin otsikoinnin mukaan, sattuu aika mukavasti yhteen saamen leviämisen kanssa. Rauta sanan alkumuoto sopisi aivan hyvin Thurizaksen esittämällä mallilla saamelaisten (saamen kielisten) levittämäksi, silti muilta lainatuksi sanaksi

Tuntuu hieman oudolta, että käytännössä vain tunturivesissä tavattava rautu olisi skandinaavien nimeämää. Luulisi, että tuntureiden paleoihmisillä (komsat, fosnat ja mitkä lie) on ollut raudulle nimi. Jos he sen ovat vaihtaneet niin miksi skandinaavien kanssa? Mieluummin skandinaavitkin ovat lainanneet sen samalta suunnalta kuin saamenkieliset tai sitten heiltä.

Jaska, laita taas tähän rautu - rauta - punainen jne jatkumoon vastaan sanomaton todisteluketju.

[aikalainen]

rautu = nieriä

Tietopläjäys: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nieri%C3%A4

[Pertinax]

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 76_247.pdf
Heti ensimmäisellä sivulla raudusta ja raudasta.

[Jaska]

Rautakausi Suomessa, aivan foorumin otsikoinnin mukaan, sattuu aika mukavasti yhteen saamen leviämisen kanssa. Rauta sanan alkumuoto sopisi aivan hyvin Thurizaksen esittämällä mallilla saamelaisten (saamen kielisten) levittämäksi, silti muilta lainatuksi sanaksi

Tuntuu hieman oudolta, että käytännössä vain tunturivesissä tavattava rautu olisi skandinaavien nimeämää. Luulisi, että tuntureiden paleoihmisillä (komsat, fosnat ja mitkä lie) on ollut raudulle nimi. Jos he sen ovat vaihtaneet niin miksi skandinaavien kanssa? Mieluummin skandinaavitkin ovat lainanneet sen samalta suunnalta kuin saamenkieliset tai sitten heiltä.

Jaska, laita taas tähän rautu - rauta - punainen jne jatkumoon vastaan sanomaton todisteluketju.

Nimityksiä lainataan monesti vaikkei olisi tarvettakaan; esim. balteilta kantasuomalaiset ovat lainanneet ruumiinosien nimityksiä ihan "turhaan". Kielikontaktien tiiviys ja laatu liittyy siihen, mitä kaikkea lainataan. Epäilemättä Lapin alkuperäisasukkailla oli raudulle oma nimityksensä. Saamelainen kieli on siellä kuitenkin alle 2000 vuotta vanha, ja kun huomioidaan kaksi tärkeää seikkaa:
1. saamen suuri vokaalimuutos tapahtui jo Etelä-Suomessa, ja
2. saamelaiset törmäsivät paikannimistön todistuksen mukaan Norjan rannikolla välittömästi varhaisiin skandinaaveihin (ks. sivu 9: http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf)

...niin tuntuu ihan uskottavalta, että saamelaiset lainasivat kalannimityksen hieman ennen heitä alueelle saapuneilta (ei välttämättä vielä pysyvästi/kiinteästi) germaaneilta.

Lisäksi (rautu <-- sa. ravdo <--) varh.sk. *rauđiō selittyy samasta germaanisesta/indoeurooppalaisesta 'punainen'-sanasta johdetuksi kuin rauta-sanan lähtömuoto, mutta sen paremmin rautu- kuin rauta-sanaakaan ei voida johtaa mistään uralilaisesta sanasta. Olisi myös outo sattuma, jos rautu olisikin paleoeurooppalaista alkuperää ja vain sattumalta näyttäisi germaanisperäiseltä - etenkin kun kala tunnistetaan punaisesta vatsasta.

Mitään muuta etymologiaa ei rautu-sanalle ole tiettävästi edes ehdotettu kuin tuo germaaninen.

[Thurisaz]

Tuosta raudun esintymisestä pitikin mainita että siihen kuuluu Suur-Saimaa jos myös lähti, tadaa!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Asbestikeramiikka

http://en.wikipedia.org/wiki/Asbestos-ceramic

Jännä että tämä metallin valmistus tapa katoaa suomesta mutta ei muualta pohjolasta 200-luvulla.
Kukaan ei muuten tiedä mistä ruotsalaiset saivat masuuninsa.

[aikalainen]

Rautu eli nieriä. Olettaisin rautu-sanaa käytettävän Lapissa ja nieriä-sanaa etelässä.

Nieriän levinneisyysalue kattaa pohjoista napapiiriä ympäröivät järvet, joet ja rannikkoalueet kaikilla mantereilla. Erillään eläviä kantoja löytyy Vuoksen vesistöalueelta, Laatokasta, Äänisjärvestä, Ruotsin suurista järvistä, Skotlannista ja Alppien järvistä. Suomessa nieriä esiintyy luontaisesti Tunturi-Lapissa ja Vuoksen vesistöalueella. Kuusamon ylänköalueella ja Posion alueella on ennen elänyt useita nieriäkantoja, joista ainakin yksi on säilynyt. Suomen Lappia ja Vuoksen vesistöä lukuun ottamatta muusta Suomesta vain Kuolimon kanta on säilynyt ja se onkin rauhoitettu.

Levinneisyydestä päätellen nieriää ei ole taidettu tuntea Volgan mutkassa, joten jostain kalan nimi on pitänyt kehittää saameen ja suomeen, viimeistään Äänisellä ja Saimaalla. Saamen sana on voinut vaihtua toiseksi Lapissa.

Jaska, onkohan nieriä-sanan juuret selvillä?

[jussipussi]

...niin tuntuu ihan uskottavalta, että saamelaiset lainasivat kalannimityksen hieman ennen heitä alueelle saapuneilta (ei välttämättä vielä pysyvästi/kiinteästi) germaaneilta.

Niin niin germaanitkin siellä olivat, mutta ne paleot (="nykysaamelaiset") unohtuvat tässä tarkastelussa. Eihän tuo selitys mitenkään mahdottomalta tunnu, mutta ei aivan täysin vakuutakaan. Toisaalta harvoinpa nämä etymologiat tuon parempiakaan ovat.

Uralilainenhan alkuperäinen rauta-sana ei tarvitse olla. Aiemmin ketjussa mainittiin indoeurooppalainen alku.

Raudun levinneisyydestä sen verran, että merkittävästi sitä tavataan pohjolassa vain tuntureilla. Nuo muut järvet ja maininnat Suomessa ovat kyllä merkityksettömiä, luulisin että ovat olleet merkityksettömiä melko pitkään. Se lienee varmaa, että rautu kalan nimenä on tullut viimevuosisadalla (tai ehkä edellisellä) "nykysaamesta" suomeen.

Olisi myös outo sattuma, jos rautu olisikin paleoeurooppalaista alkuperää ja vain sattumalta näyttäisi germaanisperäiseltä - etenkin kun kala tunnistetaan punaisesta vatsasta.

Joo ei se tietenkään paleoalkuinen ole. Mutta paremmalta teorialta minusta tuntuisi jos lainaaminen olisi tapahtunut Satakunnassa. Sieltä sana olisi levinnyt kätevästi koko alueelle. Jos sana olisi lainattu Norjan rannikkoseudulla olisi kyllä vaikea ymmärtää sen sieltä levinneen koko nykyiselle saamenkieliselle alueelle. Eikö saame ollut siinä vaiheessa, kun törmäsi germaaneihin Norjassa, levinnyt jo lähes koko nykyiselle alueelleen?

Eli lainaamisen kulku olisi seuraava, väriä ja ehkä rautaakin tarkoittaen: germaani -> saame -> paleokieli (ja suomi rautaa tarkoittaen). Sitten myöhemmin paleoiden saamelaistuttua kalalajia tarkoittaen: saame -> suomi

[Jaska]

Levinneisyydestä päätellen nieriää ei ole taidettu tuntea Volgan mutkassa, joten jostain kalan nimi on pitänyt kehittää saameen ja suomeen, viimeistään Äänisellä ja Saimaalla. Saamen sana on voinut vaihtua toiseksi Lapissa.

Jaska, onkohan nieriä-sanan juuret selvillä?

Sanalla on vastine karjalassa (ja sieltä venäjän murteisiin 'forelli eli purotaimen eli Salmo trutta fario') ja virossa vokaalistoltaan epäsäännöllinen merkityksessä 'purolohi eli taimen eli Salmo trutta'). Mistään indoeurooppalaisesta(kaan) kielestä ei tätä nimitystä ole selitetty, ja koska se ei tunnu johdokselta mistään omaperäisestäkään sanasta, se voisi sitten ehkä olla paleoeurooppalainen lainasana.

Ehkä se on alkuaan merkinnyt taimenta ja vasta myöhemmin erikoistunut merkitsemään nieriää. Sitten pitäisi kuitenkin selittää, miksi taimen-sanalla on levinneisyys liiviin asti, ja se merkitsee sielläkin 'taimenta'. Eikä tällekään nimitykselle ole esitetty etymologiaa...

[Jaska]

Joo ei se tietenkään paleoalkuinen ole. Mutta paremmalta teorialta minusta tuntuisi jos lainaaminen olisi tapahtunut Satakunnassa. Sieltä sana olisi levinnyt kätevästi koko alueelle. Jos sana olisi lainattu Norjan rannikkoseudulla olisi kyllä vaikea ymmärtää sen sieltä levinneen koko nykyiselle saamenkieliselle alueelle. Eikö saame ollut siinä vaiheessa, kun törmäsi germaaneihin Norjassa, levinnyt jo lähes koko nykyiselle alueelleen?

Eli lainaamisen kulku olisi seuraava, väriä ja ehkä rautaakin tarkoittaen: germaani -> saame -> paleokieli (ja suomi rautaa tarkoittaen). Sitten myöhemmin paleoiden saamelaistuttua kalalajia tarkoittaen: saame -> suomi

Tosi on, että myös Satakunnassa on voitu saada germaanilaina saameen. Sana tosiaan tunnetaan itäsaamea myöten, joten tuo ehdotuksesi selittäisi laajan levinneisyyden hyvin.

Mutta Etelä-Suomessa merkityksen olisi kai pitänyt olla jokin muu kuin 'rautu/nieriä', kalan levinneisyyden tuntien. Ehkä jokin 'taimen' tai 'purotaimen'? Sitten herää kysymys, miksi sille olisi annettu nimi punaisen värin mukaan, jota siinä ei ole, ja kun skandinaavit tunsivat taimenenkin jo vanhastaan...

[aikalainen]

Jos sana olisi lainattu Norjan rannikkoseudulla olisi kyllä vaikea ymmärtää sen sieltä levinneen koko nykyiselle saamenkieliselle alueelle. Eikö saame ollut siinä vaiheessa, kun törmäsi germaaneihin Norjassa, levinnyt jo lähes koko nykyiselle alueelleen?

Jos germaaneja oli Pohjois-Norjassa, niin heitä saattoi olla yhtä hyvin Perämerellä, jonne etelä-Skandinaviasta on lyhempi matka. Periaatteessa germaanit olisivat voineet ostaa nieriää/rautua paleoilta ja kaupata sitä Perämerelle tuppaaville saamelaisille.

Eli lainaamisen kulku olisi seuraava, väriä ja ehkä rautaakin tarkoittaen: germaani -> saame -> paleokieli (ja suomi rautaa tarkoittaen). Sitten myöhemmin paleoiden saamelaistuttua kalalajia tarkoittaen: saame -> suomi

Tai: Saamet olisivat Perämerellä voineet omaksua germaaneilta sanan punavärin nimenä, ja sitten sen avulla itsenäisesti nimenneet kalalajin. Ehkä jotenkuten mahdollista.

Kalan nykyinen ruotsalainen nimitys on röding, jossa röd kai juontuu siitä raud-tyyppisestä punaväriä tarkoittavasta muinaissanasta. Saamen sana ei kuitenkaan ole "rautinki", joten lainaukseen skandinaavista ei tule ihan täydellistä vastaavuutta.

[aikalainen]

Levinneisyydestä päätellen nieriää ei ole taidettu tuntea Volgan mutkassa, joten jostain kalan nimi on pitänyt kehittää saameen ja suomeen, viimeistään Äänisellä ja Saimaalla. Saamen sana on voinut vaihtua toiseksi Lapissa.

Jaska, onkohan nieriä-sanan juuret selvillä?

Sanalla on vastine karjalassa (ja sieltä venäjän murteisiin 'forelli eli purotaimen eli Salmo trutta fario') ja virossa vokaalistoltaan epäsäännöllinen merkityksessä 'purolohi eli taimen eli Salmo trutta'). Mistään indoeurooppalaisesta(kaan) kielestä ei tätä nimitystä ole selitetty, ja koska se ei tunnu johdokselta mistään omaperäisestäkään sanasta, se voisi sitten ehkä olla paleoeurooppalainen lainasana.

Ehkä se on alkuaan merkinnyt taimenta ja vasta myöhemmin erikoistunut merkitsemään nieriää. Sitten pitäisi kuitenkin selittää, miksi taimen-sanalla on levinneisyys liiviin asti, ja se merkitsee sielläkin 'taimenta'. Eikä tällekään nimitykselle ole esitetty etymologiaa...

Selvä juttu, nieriä siis haiskahtaa paleosanalta.

[jussipussi]

Saamen sana ei kuitenkaan ole "rautinki", joten lainaukseen skandinaavista ei tule ihan täydellistä vastaavuutta.

Rautinki ei oikein kuulosta saamelta. Suomen sanaksi voisi sopia. Päättely perustuu täydelliseen tietämättömyyteeni kielien kehityksestä.
Röding, on meänkielssä "röötinki" ja muuten tarkoittaa raudun lisäksi tammukkaa. Varmaan joskus tapahtunut sekaannus.

[Jaska]

Jos sana olisi lainattu Norjan rannikkoseudulla olisi kyllä vaikea ymmärtää sen sieltä levinneen koko nykyiselle saamenkieliselle alueelle. Eikö saame ollut siinä vaiheessa, kun törmäsi germaaneihin Norjassa, levinnyt jo lähes koko nykyiselle alueelleen?

Jos germaaneja oli Pohjois-Norjassa, niin heitä saattoi olla yhtä hyvin Perämerellä, jonne etelä-Skandinaviasta on lyhempi matka. Periaatteessa germaanit olisivat voineet ostaa nieriää/rautua paleoilta ja kaupata sitä Perämerelle tuppaaville saamelaisille.

Tuolla olisi ainakin ollut oikea kala tunnettu 'puna'-sanuepohjaisen nimityksen lainaamiseksi. Ja -ei-päätteiset saarennimet todistavat skandinaavien olleen jo varhain Perämerellä. Aika hyvä vaihtoehto - paitsi sitten sen osalta, että sana tunnetaan kautta saamelaisen kielialueen.

Eli lainaamisen kulku olisi seuraava, väriä ja ehkä rautaakin tarkoittaen: germaani -> saame -> paleokieli (ja suomi rautaa tarkoittaen). Sitten myöhemmin paleoiden saamelaistuttua kalalajia tarkoittaen: saame -> suomi

Tai: Saamet olisivat Perämerellä voineet omaksua germaaneilta sanan punavärin nimenä, ja sitten sen avulla itsenäisesti nimenneet kalalajin. Ehkä jotenkuten mahdollista.

Kalan nykyinen ruotsalainen nimitys on röding, jossa röd kai juontuu siitä raud-tyyppisestä punaväriä tarkoittavasta muinaissanasta. Saamen sana ei kuitenkaan ole "rautinki", joten lainaukseen skandinaavista ei tule ihan täydellistä vastaavuutta.

Ruotsin -ing-pääte on nimityksessä nuori, sitä ei norjassa ja islannissa ole:
http://runeberg.org/svetym/0768.html

Saamelaiskielistä ei tuollaista 'punainen'-sanaa tavata, joten lainaamisen on täytynyt tapahtua kalannimenä.

[aikalainen]

Jos sana olisi lainattu Norjan rannikkoseudulla olisi kyllä vaikea ymmärtää sen sieltä levinneen koko nykyiselle saamenkieliselle alueelle. Eikö saame ollut siinä vaiheessa, kun törmäsi germaaneihin Norjassa, levinnyt jo lähes koko nykyiselle alueelleen?

Jos germaaneja oli Pohjois-Norjassa, niin heitä saattoi olla yhtä hyvin Perämerellä, jonne etelä-Skandinaviasta on lyhempi matka. Periaatteessa germaanit olisivat voineet ostaa nieriää/rautua paleoilta ja kaupata sitä Perämerelle tuppaaville saamelaisille.

Tuolla olisi ainakin ollut oikea kala tunnettu 'puna'-sanuepohjaisen nimityksen lainaamiseksi. Ja -ei-päätteiset saarennimet todistavat skandinaavien olleen jo varhain Perämerellä. Aika hyvä vaihtoehto - paitsi sitten sen osalta, että sana tunnetaan kautta saamelaisen kielialueen.

On hyvin mahdollista, että saame on levinnyt Lappiin Perämeren kautta. Tällöin siellä omaksuttujen lainojen pitäisikin olla tunnettuja koko pohjoisella kielialueella. Perämereenhän lappalais-alueiden joet laskevat, joten perämereltä väestö on päässyt nousemaan Norjan tuntureille ja Kemijoen latvoille saakka, ja edelleen vedenjakajan yli. Jokin muu leviämisreitti olisi vähän oudompi, varsinkin jos lähtöalue halutaan sijoittaa eteläiseen Suomeen.

[Jaska]

On hyvin mahdollista, että saame on levinnyt Lappiin Perämeren kautta. Tällöin siellä omaksuttujen lainojen pitäisikin olla tunnettuja koko pohjoisella kielialueella. Perämereenhän lappalais-alueiden joet laskevat, joten perämereltä väestö on päässyt nousemaan Norjan tuntureille ja Kemijoen latvoille saakka, ja edelleen vedenjakajan yli. Jokin muu leviämisreitti olisi vähän oudompi, varsinkin jos lähtöalue halutaan sijoittaa eteläiseen Suomeen.

Totta kyllä, jokireitit vievät Perämereltä joka suuntaan. Toisaalta saamelaisperäistä paikannimistöä on kaukana idässäkin, ja Aikio ja minäkin olemme pohtineet pieniä vihjeitä siihen suuntaan, että kantasaame olisi murteutunut jo Etelä-Suomessa. Siinä tapauksessa ainakaan itäsaame ei olisi levinnyt Perämeren kautta.

Tosin hieman perinteistä "elastisempi" malli lienee paikallaan: murre- ja kielierot eivät ole syntyneet kertarysäyksellä vaan monimutkaisten vuorovaikutusaaltojen kautta. Silti Kuolasta Keski-Skandinaviaan ulottuva alue on niin laaja, että pelkkä Perämeri innovaatiokeskuksena tuntuu riittämättömältä.

[jussipussi]

Muistaakseni niitä saamen germaanilainoja ei ollut kovin paljoa, mella, joku ruoho, vankka ja mitä vielä? Vai olivatko nuo joitakin spesiaalitapauksia? Rautu kalan nimenä kyllä selittyisi mukavasti tuolla aikalaisen mallia mukaillen vaikka seuraavasti: Perämeren jokisuut ovat saamenkielisten hallussa. Jokisuilla käydään kauppaa. Germaanit kyselevät rautua käyttäen omaa punaista tarkoittavaa sanaansa, kun yrittävät kuvailla haluamaansa kalaa. Varsinaiset kauppiaat ja alueen isännät eli saamenkieliset alkavat käyttää germaaninkielistä sanaa, koska on helpompi selittää taas uudelle germaanille mitä on tarjolla heidän ymmärtämällään sanalla. Samalla sana vaihtuu myös paleokielisillä samasta syystä, helpompaa. Muutenkin saame sai todella nopeasti valta-aseman, niin kai siinä seassa meni helposti paleoihmisille muutama germaanilainakin. Itäsaamelaisillekin tällaiset sanat lainautuivat varmaan kohtuullisen helposti vaikka kielen alkuperäinen leviämisreitti sinänsä olisikin eri. Kyllä hekin luultavasti kävivät kauppaa Perämerellä.

Niin ja ne muutamat nimeltään germaaniperäiset saaret sopisivat hyvin germaanien tukikohdiksi ennen kauppapaikkoja. Saaret olivat varmaan asumattomia tai hyvin harvaan asuttuja. Germaanit saattoivat perustaa niihin omia tarpeitaan varten varastoja tai muuta hyödyllistä. Merenkulkuhan on ollut heidän leipälajinsa miekalla hakkaamisen lisäksi.

[aikalainen]

On hyvin mahdollista, että saame on levinnyt Lappiin Perämeren kautta. Tällöin siellä omaksuttujen lainojen pitäisikin olla tunnettuja koko pohjoisella kielialueella. Perämereenhän lappalais-alueiden joet laskevat, joten perämereltä väestö on päässyt nousemaan Norjan tuntureille ja Kemijoen latvoille saakka, ja edelleen vedenjakajan yli. Jokin muu leviämisreitti olisi vähän oudompi, varsinkin jos lähtöalue halutaan sijoittaa eteläiseen Suomeen.

Totta kyllä, jokireitit vievät Perämereltä joka suuntaan. Toisaalta saamelaisperäistä paikannimistöä on kaukana idässäkin, ja Aikio ja minäkin olemme pohtineet pieniä vihjeitä siihen suuntaan, että kantasaame olisi murteutunut jo Etelä-Suomessa. Siinä tapauksessa ainakaan itäsaame ei olisi levinnyt Perämeren kautta.

Tosin hieman perinteistä "elastisempi" malli lienee paikallaan: murre- ja kielierot eivät ole syntyneet kertarysäyksellä vaan monimutkaisten vuorovaikutusaaltojen kautta. Silti Kuolasta Keski-Skandinaviaan ulottuva alue on niin laaja, että pelkkä Perämeri innovaatiokeskuksena tuntuu riittämättömältä.

Se, että saamelaisnimistöä on kaukana idässä, ei paljasta, onko idässä myös tunnettu kalan nimenä rautu. Se ei siis vielä kaada rautuun liittyvää perämeriteoriaa.

Itä-saamen sijoittaminen rautu-perämeriteoriaan voi toki olla haasteellista. Jos kieliväestö on levinnyt vedenjakajan yli Kemijoelta Inariin ja Jäämeren rannoille ja sieltä Kuolaan, voi siitä tulla omat ongelmansa. Itä-saame voisi myös olla erkaantunut Perämereltä Oulujoen suunnassa Vienanmerelle ja sieltä Kuolaan, jolloin teoria toimisi hyvin. Jos haarautuminen on tapahtunut eteläisessä Suomessa, sitten rautu pitäisi lainata jo siellä, mutta olisi toisaalta vähän outoa, että germaanit sinne saakka rahtaisivat rautua jostakin kaukaa. Epäselvä tilanne jälleen kerran.

Elastinen malli voi olla melko realistinen.

Miten Etelä-Suomessa tuo mainitsemasi kantasaamen murrejako näkyy alueellisesti. Suomen itä-länsi-murteiden tyylisesti Vuoksen vesistö vastaan Kokemäenjoen vesistö, vai jotain muuta?

[Jaska]

Muistaakseni niitä saamen germaanilainoja ei ollut kovin paljoa, mella, joku ruoho, vankka ja mitä vielä? Vai olivatko nuo joitakin spesiaalitapauksia?

On niitä kymmenittäin hyvin vanhojakin, mutta nuo ovat paikantamisen kannalta olennaisia, kun niitä näkyy Suomen paikannimistössä.

Rautu kalan nimenä kyllä selittyisi mukavasti tuolla aikalaisen mallia mukaillen vaikka seuraavasti: Perämeren jokisuut ovat saamenkielisten hallussa. Jokisuilla käydään kauppaa. Germaanit kyselevät rautua käyttäen omaa punaista tarkoittavaa sanaansa, kun yrittävät kuvailla haluamaansa kalaa. Varsinaiset kauppiaat ja alueen isännät eli saamenkieliset alkavat käyttää germaaninkielistä sanaa, koska on helpompi selittää taas uudelle germaanille mitä on tarjolla heidän ymmärtämällään sanalla. Samalla sana vaihtuu myös paleokielisillä samasta syystä, helpompaa. Muutenkin saame sai todella nopeasti valta-aseman, niin kai siinä seassa meni helposti paleoihmisille muutama germaanilainakin. Itäsaamelaisillekin tällaiset sanat lainautuivat varmaan kohtuullisen helposti vaikka kielen alkuperäinen leviämisreitti sinänsä olisikin eri. Kyllä hekin luultavasti kävivät kauppaa Perämerellä.

Sen verran voinee yksinkertaistaa, että pohjoisgermaaneilla (ennen varsinaisia skandinaavisia äänteenmuutoksia) oli jo se kalannimitys käytössään, johdettuna siitä 'punainen'-sanasta. Jotakuinkin näin siis:
1. Kantagermaanin *rauđa-z 'punainen' --> johdoksia: *rauđēn 'olla punainen', *rauđīn 'punaisuus', *rauđjō 'puna-'.
2. Pohjoisgermaanissa merkityksenkehitys *rauđjō 'punafisu = rautu'
3. Lainautuminen saameen: --> *rāvtō 'rautu' (ei u-loppuisia diftongeja joten *v)
4. Lainautuminen saamesta suomeen: --> rautu 'rautu = nieriä = purotaimen = Salmo trutta fario'

Ai niin, kun kerran rautu-sana tunnetaan vanhastaan vain Perä-Pohjan ja Länsi-Pohjan murteissa, niin ainakin saamesta Suomeen tämä nimitys luonnollisesti on omaksuttu pohjoisessa. Samasta kertoo se, ettei Itä-Suomessa sanaa tunneta, vaikka itse kala on sielläkin esiintynyt.

Se ei tokikaan vielä kerro siitä, missä sana on omaksuttu germaanista saameen, mutta itse kalan esiintyvyys tukee pohjoista sijaintia. Elleivät sitten saamelaiset purjehtineet/soutaneet etelään kapakalaa myymään? Asiakaslähtöinen nimityksenvalinta mahdollistaisi tämänkin vaihtoehdon.

Englannin sana trout 'taimen' ei liity rautu-sanaan vaan tulee latinasta:
http://www.etymonline.com/index.php?all ... hmode=none

Niin ja ne muutamat nimeltään germaaniperäiset saaret sopisivat hyvin germaanien tukikohdiksi ennen kauppapaikkoja. Saaret olivat varmaan asumattomia tai hyvin harvaan asuttuja. Germaanit saattoivat perustaa niihin omia tarpeitaan varten varastoja tai muuta hyödyllistä. Merenkulkuhan on ollut heidän leipälajinsa miekalla hakkaamisen lisäksi.

Ihan uskottavaa, saariahan on käytetty myöhemminkin kauppapaikkoina, ns. Pirkkiö/Koivisto-malli.

Miten Etelä-Suomessa tuo mainitsemasi kantasaamen murrejako näkyy alueellisesti. Suomen itä-länsi-murteiden tyylisesti Vuoksen vesistö vastaan Kokemäenjoen vesistö, vai jotain muuta?

En osaa vielä sanoa, kun mitään kartoitusta ei ole tehty. Karkeasti ero tullee itä-länsi-akselilla.

[Kinaporin kalifi]

Elleivät sitten saamelaiset purjehtineet/soutaneet etelään kapakalaa myymään? Asiakaslähtöinen nimityksenvalinta mahdollistaisi tämänkin vaihtoehdon.

Sauki-hauki-laina voisi myös perustua kauppatavaran nimeen. Samalta pohjalta ovat lainautuneet mm. silakka, "suolaliuoksessa, i lake", säilytettävä") ja ruotsin böckling, "saksalaisittain savustettu".

[Pertinax]

http://books.google.fi/books?id=M2aqp2n2mKkC&pg=PA616