Muinainen Suomi

Historiallisia etunimiä on listattu täällä:
http://www.aarnimetsa.org/sites/default ... stu08a.pdf

Pitkässä listassa ei ole muinaissuomalaisia nimiä vaan sellaisia, jotka löytyvät kirjoitetuista lähteistä.

Jouko Vahtolan artikkeli rautakauden nimistä:
http://www.aikakauslehdet.fi/content/ai ... /nimet.htm

Jaska kirjoitti:Jouko Vahtolan artikkeli rautakauden nimistä:
http://www.aikakauslehdet.fi/content/ai ... /nimet.htm

Mielenkiintoinen artikkeli.

Vahtola: "Esi-isämme kartuttivat nimistöään erityisesti germaanisilla nimillä.
Eura < Euracus
Harjavalta < Harjawalda
Hauho, Hauhia < Hauha"

Tästä saadaan uusi mutkaton selitys: Kartalta löytyvät vastaavat paikannimet eivät välttämättä olekaan osoitus muinaisista germaanien siirtokunnista, vaan saattavat olla ihan vaan rautakauden etunimistä johdettuja paikannimiä.

Vahtola: "Paristatuhannesta tunnetusta nimestä vain runsas sata on riidattomasti suomalaisia.Tähän nimistöön sisältyy muun muassa eläimistä juontuvia nimiä, kuten Haukka, Karhu ja Orava"

Karjalaisten eläin-sukunimien selityksenä ei siis tarvita myyttistä "klaanin" toteemieläintä, vaan taustalla taitaakin olla etunimi. Näin ne palautuvat samaan sarjaan, kuin valtaosa muistakin ikivanhoista itäsuomalaisista sukunimistä - etunimien johdannaisiksi.

Eläinaiheiset tai muuta muinasissuomalaiaet nimet olivat tavallisia myös Länsi-Suomessa. Sieltä ne vain hävisivät nopeammin kristillisenä aikana.

aikalainen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Jouko Vahtolan artikkeli rautakauden nimistä:
http://www.aikakauslehdet.fi/content/ai ... /nimet.htm

Mielenkiintoinen artikkeli.

Vahtola: "Esi-isämme kartuttivat nimistöään erityisesti germaanisilla nimillä.
Eura < Euracus
Harjavalta < Harjawalda
Hauho, Hauhia < Hauha"

Tästä saadaan uusi mutkaton selitys: Kartalta löytyvät vastaavat paikannimet eivät välttämättä olekaan osoitus muinaisista germaanien siirtokunnista, vaan saattavat olla ihan vaan rautakauden etunimistä johdettuja paikannimiä.

Mahdollistahan se on. Noissa Vahtolan penkomissa muinais- ja tai keskialasaksalaisissa nimissä on vain se ongelma, että niitä löytyy aivan joka lähtöön. Eli ainakin ne selitykset, joille on YHTÄ uskottava omaperäinenkin selitys, voidaan ohittaa. Vahvimpia taas ovat pitkät nimet kuten Harjavalta (joka ei selity omaperäiseltä pohjalta uskottavasti, vaikka molemmilla osilla onkin homonyymi suomen sanastossa).

Pitäisi käydä nimiaineisto läpi järjestelmällisesti ja verrata esitettyjä kantagermaanisia ja noita keskiajan alasaksalaisia selityksiä. Toisaalta silti jää aina se paikannimistö, joka osoittaa muinaisia saamelais-germaanisia kontakteja Lounais-Suomessa. Niitä ei voi selittää uusiksi keskiajan henkilönnimillä, eli muinaisten germaanien läsnäoloa on vaikea kumotakaan.

Mutta nimimuoti on leviäväistä, joten nimeäjien etnisyydestä ei voida sanoa mitään. Alasaksalainen etunimi saattoi olla yhtä hyvin saksalaisella, skandinaavilla kuin suomalaisellakin.

aikalainen kirjoitti:Vahtola: "Paristatuhannesta tunnetusta nimestä vain runsas sata on riidattomasti suomalaisia.Tähän nimistöön sisältyy muun muassa eläimistä juontuvia nimiä, kuten Haukka, Karhu ja Orava"

Karjalaisten eläin-sukunimien selityksenä ei siis tarvita myyttistä "klaanin" toteemieläintä, vaan taustalla taitaakin olla etunimi. Näin ne palautuvat samaan sarjaan, kuin valtaosa muistakin ikivanhoista itäsuomalaisista sukunimistä - etunimien johdannaisiksi.

Joo, mitään kunnon näyttöä ei olekaan eläinklaanien säilymisestä myöhäisiin aikoihin.

Eli Suomalaisia ei olisi voinut nimensä perusteella tunnistaa Pohjois-Euroopassa, ja jos heitä olisi jossain tekstissä mainittu olisi nimi korjattu alkuperäiseen asuun.

Thurisaz kirjoitti:Eli Suomalaisia ei olisi voinut nimensä perusteella tunnistaa Pohjois-Euroopassa, ja jos heitä olisi jossain tekstissä mainittu olisi nimi korjattu alkuperäiseen asuun.

Luultavasti näin olisi käynyt ainakin niiden länsirannikon "trendipellejen" kanssa, joilla oli eniten yhteyksiä ulkomaalaisiin. Sitten oli tietysti osalla niitä omaperäisiä pakanuuden ajan nimiä, joita vielä 1300-luvulla Sääksmäeltäkin tavattiin.

Tämän nimivaihdosten aikaansaaman tunnistamisongelman vuoksi tarvittiinkin ruotsalaista kallonmuototutkimusta, jota nyt samassa tarkoituksessa näyttäisi jatkavan väestögeneettinen tutkimus. Tätä outoa perinnettä jatkaa myös uusi Olalde et al, joka onnistuu tuhoamaan osan tutkimuksestaan aineistovalinnallaan ja tekisi tutkimuksensa muutenkin epäilyttäväksi, jos peer to peer arviointi toimisi optimaalisella tavalla En ymmärrä miksi joku tekee tällaisia mokia, jos ei tyhmyyttään, joka tietenkin on hyväksyttävä selitys yksilötasolla, ei kuitenkaan tiedeyhteisötasolla.