Witziälä

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 10 Kesä 2014 01:58

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Törmäsin tuohon Witziälä talonnimeen ensin Ristiinassa ja tänään Hauholla. Ovatko nimen pohjana sen nimiset ihmiset? Hauska on kuulema isäntien mukaan saatu talon nimi ja onko Witziälän talossa ollut visti eli kuisti?

Ristiinassa on asunut Vitsiäisiä. En ole selvittänyt, mistä Vitsiäiset tulivat ja miten Ristiinaan syntyi Vitsiälä-niminen kylä. Ehkä joku on senkin tutkinut. Toivottavasti ilmoittautuu!

Ristiinassa (Mikkeliä) on myös Vitsiälä-niminen kylä. Vitsiälä on Ristiinan kirkolta pohjoiseen, Mikkelin suuntaan, nykyisen Löydön kartanon tienoilla. Luontonimen voisi ajatella sen pohjaksi. Seutu on sitä, mihin hämäläisyyskin on keskiajalla vaikuttanut.

Vitsa-alkuisia paikannimiä mainitaan Savossa 1562 monella suunnalla, yksi silläkin seudulla, mihin Vitsiälän kylä syntyi. Siellä mainitaan v. 1664 Vitsiänsuu-niminen tiluslohko, mutta siellä asui Laitisia. Sattumaa vai ei, mutta Ristiinan Vitsiälän kylä kehittyi juuri Laitiaisten v. 1561 omistamasta anekista (Wirilander, Ristiinan historia I).
Oliko tienoo ennen Laitisia ollut Vitsiäisten asuttama? Vitsiälä- nimistä paikkaa ei v. 1562 mainita. Laitisten ja Vitsiäisten sukulaisuus?

Vitsiäiset asuivat v. 1562 Pellosniemen Pöntilän kylässä. Vain Joan Joansson Vitsiäinen oli perheineen Pellosniemen Kiialan neljänneksessä Varilan kylässä, ja hänen paikakseen mainitaan "Komionmaa".

Vitsi-sanasta Vitsiäinen ei varmastikaan tule. Tuleeko se vitsa- alkuisesta paikannimestä vai jostain -vits -päätteisestä henkilönimestä? Tai jostain muusta.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 02 Elo 2015 01:35

Hauska oli Ristiinassa sukunimenä. Nimenä se hävisi aikojen saatossa.
Tässä 1706 maininta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 3-6/82.htm
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja Araminta » 02 Elo 2015 08:59

Lisätietoa Hauska-nimestä, Wirilander: Mikkelin pitäjän historia:
Pullialanniemi, Hännilä (Ihastjärvi 8 ja 9) sekä kirkonkylän Hauska (No 1) muodostivat yhteisalueen, jonka perustana oli Matti ja Mikko Pulliaisen 1561 omistama anekki.

Hauskan isännän nimi merkittiin 1600-luvun alkupuolella usein esim. muotoon Lars Pulljain Hauska. Tämä kertoo minusta, että kantatilan nimi oli niitä harvoja Savossa säilyneitä vanhoja talon nimiä, asiakirjoissahan savolaistalojen tunnisteena toimi isännän nimi. Vanhat ihmiset puhuvat vielä Hauskankylästä, taitaa olla Emolan kaupunginosaa nykyisin.
Viimeksi muokannut Araminta päivämäärä 02 Elo 2015 22:51, muokattu yhteensä 1 kerran
Araminta
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 82
Liittynyt: 21 Helmi 2011 18:11
Paikkakunta: Helsinki/Mikkeli

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja aikalainen » 02 Elo 2015 09:35

Araminta kirjoitti:Hauskan isännän nimi merkittiin 1600-luvun alkupuolella usein esim. muotoon Lars Pulljain Hauska. Tämä kertoo minusta, että kantatilan nimi oli niitä harvoja Savossa säilyneitä vanhoja talon nimiä, asiakirjoissahan savolaistalojen tunnisteena toimi isännän nimi. Vanhat ihmiset puhuvat vielä Hauskankylästä, taitaa olla Emolan kaupunginosaa nykyisin.

Mitenkäs tämä istuu paikalliseen murteeseen? Hauskahan lausutaan 'haaska'. Kirkonkirjaan on kuitenkin kirjattu 'hauska', mikä tietysti voi olla kirjakielistetty versio, mikäli jotain turunmurrevoittoista kirjakieltä siihen aikaan on kirkonkirjoissa käytetty. Toisaalta, jos lausutaan murteellisestikin 'hauska', niin silloin sanan lähtömuotona pitäisi olla esim. hajuska tai havuska.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja Araminta » 02 Elo 2015 11:18

Lapsuuteni Etelä-Savossa puhuttiin kylläkin Haoskankylästä, en tiedä, miten edeltävinä vuosisatoina. "Levveetä savvoo" puhuttiin pohjoisempana. Hauskankylä oli viime vuosisadan alussa työläiskaupunginosa, jossa asuttiin itse rakennetuissa mökeissä ja nimen oletettiin johtuvan siitä, että sinne mentiin pitämään hauskaa, saatavilla seksipalveluja ja luultavasti laittomia juomiakin. Tässä ei liene mitään perää, vaan selitys lienee keksitty sitten kun Lauri Hauska-Pulliainen oli jo hävinnyt ihmisten muistitiedosta.
Araminta
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 82
Liittynyt: 21 Helmi 2011 18:11
Paikkakunta: Helsinki/Mikkeli

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 02 Elo 2015 17:01

aikalainen kirjoitti:
Araminta kirjoitti:Hauskan isännän nimi merkittiin 1600-luvun alkupuolella usein esim. muotoon Lars Pulljain Hauska. Tämä kertoo minusta, että kantatilan nimi oli niitä harvoja Savossa säilyneitä vanhoja talon nimiä, asiakirjoissahan savolaistalojen tunnisteena toimi isännän nimi. Vanhat ihmiset puhuvat vielä Hauskankylästä, taitaa olla Emolan kaupunginosaa nykyisin.

Mitenkäs tämä istuu paikalliseen murteeseen? Hauskahan lausutaan 'haaska'. Kirkonkirjaan on kuitenkin kirjattu 'hauska', mikä tietysti voi olla kirjakielistetty versio, mikäli jotain turunmurrevoittoista kirjakieltä siihen aikaan on kirkonkirjoissa käytetty. Toisaalta, jos lausutaan murteellisestikin 'hauska', niin silloin sanan lähtömuotona pitäisi olla esim. hajuska tai havuska.



Jospa se olikin Lauri Huaska ja vokaalit vaihtoi nimen kirjauksessa paikkaa.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja Araminta » 02 Elo 2015 21:52

Sigfrid kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Araminta kirjoitti:Hauskan isännän nimi merkittiin 1600-luvun alkupuolella usein esim. muotoon Lars Pulljain Hauska. Tämä kertoo minusta, että kantatilan nimi oli niitä harvoja Savossa säilyneitä vanhoja talon nimiä, asiakirjoissahan savolaistalojen tunnisteena toimi isännän nimi. Vanhat ihmiset puhuvat vielä Hauskankylästä, taitaa olla Emolan kaupunginosaa nykyisin.

Mitenkäs tämä istuu paikalliseen murteeseen? Hauskahan lausutaan 'haaska'. Kirkonkirjaan on kuitenkin kirjattu 'hauska', mikä tietysti voi olla kirjakielistetty versio, mikäli jotain turunmurrevoittoista kirjakieltä siihen aikaan on kirkonkirjoissa käytetty. Toisaalta, jos lausutaan murteellisestikin 'hauska', niin silloin sanan lähtömuotona pitäisi olla esim. hajuska tai havuska.


Jospa se olikin Lauri Huaska ja vokaalit vaihtoi nimen kirjauksessa paikkaa.


Enpä tiiä, mitenkä huaska tuo oli, mutta kymmenkunta merkintää mulla on tuosta Laurista ja Hauskaksi sitä on mainittu näissä kaikissa, u:n päällä vinksaus varmuuden vuoksi. Sorry, ei oo linkkejä, nää on kokoiltu koneeseen ennen kuin digiarkistoista nähtiin untakaan. Eka hakuun osunut oli kummiskin maakirjasta 1623 ja viimeinen Visulahden kesäkäräjiltä 1651. Kirkonkirjoihin asti ei Hauska-nimen käyttö yllä.

Kiinnostaisi minuakin tuo vanhan talonnimen etymologia, kun en muista nähneeni sanaa koskaan vanhoissa suomenkielisissä teksteissä - mutta ehkäpä jutut ei olleet niin hauskoja, että sanalle olisi ollut tarvetta.
Araminta
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 82
Liittynyt: 21 Helmi 2011 18:11
Paikkakunta: Helsinki/Mikkeli

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 03 Elo 2015 02:00

Paikallisissa murteissa Etelä-Savossa Hauska äännetään Haoska.

Hauska-nimeä on Savon maantarkastuskirjassa 1561 vain Hauskankangas ja Hauskanpelto. Ne ovat Juvan Koikkalassa Ikolan kylässä. Hauska on noissa nimissä genetiivissä, koska "Hauska" lienee muinainen henkilönimi. Sukunimenä Hauska ilmestyy vasta 1600-luvulla, ja silloin Ristiinaan ja Mikkeliin.

Mikkeli:
Hauskan talo on 1664 Mikkelin kirkonkylän taloista numero 1. Wirilanderin mukaan talo sai nimensä Hauska-nimisistä asukkaista. Hauska-nimiset henkilöt antoivat nimen myös Hauskanjoelle, jonne rakennettiin mylly.
Hauskan talo sijaitsi kuivalla hiekkakankaalla, joka oli viljelymaana aika kelvotonta eikä kelvannut kunnolla edes laitumeksi. Siksi talo siirrettiin 1850-luvulla Laurikkalan kylään, missä maaperä oli viljelyn kannalta parempaa ja peltojakin pystyi laajentamaan.

Ristiina:
Sipi Hauska-niminen ratsumies ilmestyy Ristiinaan 1600-luvun alkupuolella. Haudankaivajasta nimeltä Heikki Hauska on tietoja 1699-1702. (Wirilander, Ristiinan historia 1.)
Hauskan tila Ristiinassa mainitaan v.1664, ja se on syntynyt Pölläsen, Innasen ja Pöntisen anekeista. Se sai nimensä hauska-nimisistä isännistä, joita siellä asui 1660-luvulta asti. Talon nimi säilyi, vaikka omistajiksi tuli 1800-luvulla muun nimisiä, esimerkiksi Heikkisiä. Ristiinassa talon nimi kantoi sen rakentajan nimeä, mutta uusista asukkaista ei tullut Hauskoja. Eihän autotallissakaan olo tee ihmisestä autoa. Innasista nimensä saanut Innalan talo ja Hauskan talo olivat naapureina Hangastenmaalla. Innala on tallella, Hauska on purettu. Nuo vierekkäiset talot kuuluivat kauan eri kyliin, sillä "kylä" tarkoitti Etelä-Savossa vain verotusjärjestystä kirjurin paperilla, ei maantieteellistä aluetta.

Hauska-sanalla on sanakirjojen mukaan ollut tuhlaamisen merkitys. Lönnrothin sanakirjassa on kuitenkin myös sana hauskee, joka tarkoittaa monenlaista mukavaa ja rakasta. Tai miksei Hauska voisi olla johdettu jostain Ha- alkuisesta miehennimestä lisättynä hellittelypäätteellä -ska. Kuten Elia ->Iljuska.

Wirilander kertoo, että Hauskan talo sijaitsi Kamalanpelto-nimisellä maakappaleella. Nimi on 1561 maantarkastusluettelossa "Kemalanpeldo". Paikan nimenantaja on voinut olla ristitty Gamalieliksi, savoksihan se on Kamala.

Mitä yhteyttä sitten on Juvan Hauskankankaalla, Mikkelin Hauskanjoella ja -talolla ja Ristiinan Hauska-nimisillä?
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 03 Elo 2015 16:36

Araminta kirjoitti:Enpä tiiä, mitenkä huaska tuo oli, mutta kymmenkunta merkintää mulla on tuosta Laurista ja Hauskaksi sitä on mainittu näissä kaikissa, u:n päällä vinksaus varmuuden vuoksi. Sorry, ei oo linkkejä, nää on kokoiltu koneeseen ennen kuin digiarkistoista nähtiin untakaan. Eka hakuun osunut oli kummiskin maakirjasta 1623 ja viimeinen Visulahden kesäkäräjiltä 1651. Kirkonkirjoihin asti ei Hauska-nimen käyttö yllä.

Kiinnostaisi minuakin tuo vanhan talonnimen etymologia, kun en muista nähneeni sanaa koskaan vanhoissa suomenkielisissä teksteissä - mutta ehkäpä jutut ei olleet niin hauskoja, että sanalle olisi ollut tarvetta.


En minä tätä huaskaa ihan hatusta vetänyt. Armas Luukko muistaakseni manitsee nimen Pyhä- tai Kalajoen latvoille 1500-luvulla muuttaneiden joukossa.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 04 Elo 2015 00:56

Pulliaisiako muutti sinne Pyhä- ja Kalajoen latvoille, vai Hauska-nimisiä?
Ainakin Pulliaisia jäi Mikkeliin ja Juvalle enenevässä määrin.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 04 Elo 2015 14:22

Haaskoja. Viittaukseni oli epäselvä, anteeksi
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Witziälä

ViestiKirjoittaja aikalainen » 04 Elo 2015 23:26

Hauska-alkuisia nimiä löytyy karttahausta liki 100 kpl, osa talojen nimiä, eri puolilta maata.

Sigfrid kirjoitti:En minä tätä huaskaa ihan hatusta vetänyt. Armas Luukko muistaakseni manitsee nimen Pyhä- tai Kalajoen latvoille 1500-luvulla muuttaneiden joukossa.

Pyhäjoen latvavesien läheisyydestä Kärsämäeltä löytyy hauska-johtoinen talo ja peninkulmaa etelämpää toinen. Voisi hyvinkin olla kirjattu muinoin haaska-muodossa. Toisaalta haaska-nimeä sellaisenaankin löytyy Pyhäjärven lähialueita.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22


Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa