Seima-Turbino-ilmiö

[merimaa]

Uralin länsipuolisella metsäarolla on tiedossa ainakin yksi pronssikautinen hautapaikka, johon on venäläisten tutkijoiden mielestä saatettu haudata Seima-Turbinoon liittyviä vainajia. Paikka sijaitsee Kama-joen alajuoksulla, reilu 300 kilometriä Kazanin kaupungista suoraan itään. Hautaukset on ajoitettu epämääräisesti vain pronssikaudelle, joten niiden iästä ei ole varmaa tietoa, eikä ole myöskään tietoa siitä, onko kyseessä polttohautaus vai tavallinen hautaus. Hyvällä tuurilla vainajia ei olisi polttohaudattu ja niiden luista voisi vielä saada eristettyä DNA:ta.

Solodovnikov, K.N., Khokhlov, A.A., Rykun, M.P., & Kravchenko, G.G. (2016).
To the problem of the Trans-Eurasian migrations of the west and the east of Northern Eurasia: Stone and Bronze Ages (based on the data from archaeology, anthropology and paleogenetics).
https://www.academia.edu/29808435/%D0%9 ... 1%88%D0%B5

"[T]races of a transcontinental East-West Eurasian migration have been observed from the anthropological materials of the Bronze Age burials associated with the spread of the Seima-Turbino transcultural phenomenon. [...] the series of skulls from the burial ground of Rostovka on the Irtysh River differs morphologically from the synchronous and preceding craniological series not only from the Irtysh Region, but also in general from the flat parts of the Ob and Irtysh river basins. [...] skulls with similar morphological appearance have been found further to the west in the burial ground of Bulanovo I in the Southern Urals and, probably, in the Seima-Turbino time burial ground of the Zuevy Kluchi II in the Kama River region."

Goldina, R.D. & Chernykh, E.M. (2011). Археологическая карта Каракулинского района Удмуртской Республики. [Archaeological map of the Karakulinsk region of the Udmurtia Republic.]
http://elibrary.udsu.ru/xmlui/bitstream ... sequence=1 (PDF-tiedoston sivu 45)

"Zuevoklyuchevskoy II burial ground. Chalcolithic, Ananyino culture, New Time; village of Zuevy Klyuchi, right bank of the Kama River. Located on the site of the Zuyevo-Klyuchevsky I settlement. During excavations in 1971-72, 53 burials classified into three cultural and chronological groups were studied. 25 burials, made beneath the layer of Ananyino time, in the south-eastern sector of the site, are attributed by V.F. Gening to the Bronze Age. The burials were made in rectangular or oval-shaped pits, oriented along the SW-NE or SE-NW line. The dimensions of the pits are 50-260x30-94 cm. Bones were preserved in 4 out of 25 burials. In two graves the position of the deceased was noted on the right side with legs bent at the knees, in one – stretched out on the back. The burial inventory is poor: triangular flint arrowheads with a truncated base (Fig. 46-1,2), scrapers (Fig. 46-4-6), a crusible [melting pot] (Fig. 46-7), a copper knife (Fig. 46-8) and a clay vessel (Fig. 46-3). There are 23 burials dating back to the Early Iron Age, located in two groups in the eastern and south-eastern parts of the site. The burial pits are rectangular in shape, measuring 120-240x50-90 cm, oriented along the W-E, WNW-ESE lines. Anthropological remains of varying degrees of preservation were found in all graves. The deceased lay extended on their backs, with their heads to the WNW or SSE. In two cases, the deceased were laid with their heads towards the river, in the rest - with their feet towards the river. The accompanying inventory includes fragments of ceramics, a sinker and a copper arrowhead." (s. 87-88)

[merimaa]

Jos kiinnostaa, venäläisiltä tutkijoilta on tullut keväällä ulos paperi Fatjanovon ja Abashevon isä- ja äitilinjoista.

Venäläiset tutkijat ovat päivittäneet aiempaa julkaisuaan Fatjanovon ja Abashevon kulttuureista ja lisänneet siihen analyysin näytteiden autosomaalisesta DNA:sta. Nyt tutkijat esittävät ensimmäisen kerran autosomaalista dataa Abashevon kulttuurista, mutta tyytyvät valitettavasti vain PCA-kuviin, eivätkä käytä muita analyysimenetelmiä. PCA-kuvista syntyy silti vaikutelma, että Abashevon näytteet ovat osa eurooppalaista, nuorakeraalista väestöä ja etenkin yksi näyte on erityisen lähellä kolmea Fatjanovon näytettä. Tämä neljän näytteen ryhmä näkyy sivulla 238 (pdf-tiedoston sivu 245), missä Abashevon näyte on merkitty koodilla "A13.sorted" ja Fatjanovon näytteet koodeilla "F20.sorted", "F21.sorted" ja "F57.sorted".
https://www.researchgate.net/publicatio ... revnej_DNK

[Jaska]

Jos kiinnostaa, venäläisiltä tutkijoilta on tullut keväällä ulos paperi Fatjanovon ja Abashevon isä- ja äitilinjoista.

Venäläiset tutkijat ovat päivittäneet aiempaa julkaisuaan Fatjanovon ja Abashevon kulttuureista ja lisänneet siihen analyysin näytteiden autosomaalisesta DNA:sta. Nyt tutkijat esittävät ensimmäisen kerran autosomaalista dataa Abashevon kulttuurista, mutta tyytyvät valitettavasti vain PCA-kuviin, eivätkä käytä muita analyysimenetelmiä. PCA-kuvista syntyy silti vaikutelma, että Abashevon näytteet ovat osa eurooppalaista, nuorakeraalista väestöä ja etenkin yksi näyte on erityisen lähellä kolmea Fatjanovon näytettä. Tämä neljän näytteen ryhmä näkyy sivulla 238 (pdf-tiedoston sivu 245), missä Abashevon näyte on merkitty koodilla "A13.sorted" ja Fatjanovon näytteet koodeilla "F20.sorted", "F21.sorted" ja "F57.sorted".
https://www.researchgate.net/publicatio ... revnej_DNK

Näköjään kolmesta Abashevon Pepkinon miehestä kaksi oli R1b-isälinjaa, kun taas kaikki Fatjanovon miehet ovat olleet R1a:ta. Viittaako tämä myös eteläiseen juureen, huolimatta autosomaalisesta nuorakeraamikkoudesta? Arkeologithan ovat jo pitkään nähneet Abashevon kulttuurin monijuurisena, sekä Fatjanovosta että aron Poltavkan kulttuurista periytyvänä.

Tuo Pepkinon kurgaani on juuri se, missä oli parikymmentä väkivaltaisesti tapettua abashevolaista juuri vuoden 2000 eaa. tienoilla. Se saattaa liittyä konfliktiin Seima-Turbinon verkoston kanssa, mutta toki myös jonkin toisen kilpailevan ryhmän kanssa. Mutta on kuitenkin mielenkiintoista, että Ylä-Volgalle Seima-Turbino leviää vasta tämän Pepkinon (Keski-Volgalla Marin tasavallassa) taistelun jälkeen.

[merimaa]

Näköjään kolmesta Abashevon Pepkinon miehestä kaksi oli R1b-isälinjaa, kun taas kaikki Fatjanovon miehet ovat olleet R1a:ta. Viittaako tämä myös eteläiseen juureen, huolimatta autosomaalisesta nuorakeraamikkoudesta? Arkeologithan ovat jo pitkään nähneet Abashevon kulttuurin monijuurisena, sekä Fatjanovosta että aron Poltavkan kulttuurista periytyvänä.

Abashevon kulttuurin väestöllä voi tosiaan olla monta geneettistä juurta, mihin R1b-isälinjakin viittaa. Nuorakeraamisen kulttuurin perimä voisi olla näistä yksi, mutta R1b-miehillä saattaa olla vetoa myös johonkin muuhun suuntaan ensimmäisessä PCA-kuvassa sivulla 234 (pdf-tiedoston sivulla 241). Miesten näytteet on merkitty kuvaan koodeilla "A9.sorted" ja "A14.sorted" ja ne ovat siinä lähellä tšekkiläisiä nuorakeraamisen kulttuurin näytteitä KON001, BUT003, OBR003 ja OBR004, mutta myös lähellä Sintashtan outlieria I1017 ja Khvalynskin eneoliittista näytettä I0433.

PCA-kuvan vaakatasossa oleva pääkomponentti 1 näyttäisi erottavan oikeaan laitaan näytteet, joilla on vähän jamna-tyyppistä perimää, ja vasempaan laitaan näytteet, joilla on paljon jamna-tyyppistä perimää. Esimerkiksi Furtwängler et al. (2020) mallintavat kuvan oikeassa laidassa näkyvät näytteet MX184, MX204 ja MX213 niin, että niillä on vain muutama prosentti jamna-tyyppistä perimää, mutta jopa 70-83 prosenttia Anatolian maanviljelijäperimää.

MX184 F Switzerland_LN (WHG 16%, Anatolia_Neolithic 83%, Yamnaya_Samara 1%)
MX213 M Switzerland_LN (WHG 28%, Anatolia_Neolithic 70%, Yamnaya_Samara 2%)
MX204 M Switzerland_LN (WHG 23,5%, Anatolia_Neolithic 70,9%, Yamnaya_Samara 5,6%)

PCA-kuvan vasempaan laitaan sijoittuvat näytteet, joilla on enemmän jamna-tyyppistä perimää. Esimerkiksi Papac et al. (2021) mallintavat näytteet OBR004 ja KON001 niin, että niillä on jopa 70-85 prosenttia jamna-tyyppistä perimää, ja Wang et al. (2019) toteavat, että näytteillä SA6003 ja SA6010 on jamna-tyyppistä perimää ja mahdollisesti myös ylimääräistä CHG-perimää Kaukasukselta. Narasimhan et al. (2019) puolestaan toteavat, että näyte I0983 muistuttaa varhaisen pronssikauden aroväestöjä ja sillä on vetoa WSHG-perimän suuntaan.

Papac et al. mallintavat lähempänä kuvan keskikohtaa sijaitsevat näytteet I6480, ROU002 ja VLI060 niin, että niillä on noin 40-60 prosenttia jamna-tyyppistä perimää, mikä on vähemmän kuin vasemmassa laidassa, mutta selvästi enemmän kuin oikeassa laidassa.

KON001 F Czech_CordedWare (WHG 1,5%, Anatolia_Neolithic 13,7%, Yamnaya_Samara 84,8%)
OBR004 F Czech_CordedWare (WHG 7,4%, Anatolia_Neolithic 21,8%, Yamnaya_Samara 70,8%)

ROU002 F Czech_EBA_Unetice (WHG 12,8%, Anatolia_Neolithic 24,4% Yamnaya_Samara 62,8%)
I6480 M Czech_BellBeaker (WHG 10%, Anatolia_Neolithic 34,5%, Yamnaya_Samara 55,4%)
VLI060 F Czech_EBA_Unetice (WHG 14,2%, Anatolia_Neolithic 46%, Yamnaya_Samara 39,8%)

SA6003 M Russia_Steppe_Catacomb (Steppe ancestry?)
SA6010 M Russia_EBA_Yamnaya_o (between Steppe and Caucasus ancestries?)
I0983 F Russia_MLBA_Sintashta_o1 (WSHG-related affinity that resembles Steppe populations in the EMBA)

Furtwängler et al. (2020), Supplementary Data 4.
Ancient genomes reveal social and genetic structure of Late Neolithic Switzerland.
https://www.nature.com/articles/s41467-020-15560-x

Narasimhan et al. (2019), oheismateriaalin pdf-tiedosto.
The formation of human populations in South and Central Asia.
https://www.science.org/doi/full/10.112 ... ce.aat7487

Papac et al. (2021), Supplementary Table S9.
Dynamic changes in genomic and social structures in third millennium BCE central Europe.
https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.abi6941

Wang et al. (2019), Supplementary Information.
Ancient human genome-wide data from a 3000-year interval in the Caucasus corresponds with eco-geographic regions.
https://www.nature.com/articles/s41467-018-08220-8

[merimaa]

Minusta uuden venäläistutkimuksen PCA-kuvat liittyvät kaikki toisiinsa ja muodostavat ikään kuin kuvasarjan. Ensimmäinen kuva sivulla 234 on kaikkein laajin, koska siinä näkyy näytteitä jamnoista eurooppalaisiin maanviljelijöihin, ja sitä seuraavat neljä kuvaa ovat kuva kuvalta suppeampia, koska niissä näkymä tarkentuu ensimmäisen kuvan keskellä olevaan tiheämpään näytteiden ryppääseen.

Fatjanovon näytteet ja yksi niiden kaltainen Abashevon näyte ovat minusta ensimmäisen kuvan keskellä tiheässä ryppäässä ja kaksi muuta Abashevon näytettä ovat aika kaukana niistä kuvan vasemmassa laidassa. Abashevon näytteissä on siten ainakin kahta erilaista perimää, joista ensimmäinen voisi olla lähellä Keski-Euroopan nuorakeraamikkoja (Fatjanovo, Balanovo) ja toinen lähempänä Itä-Euroopan jamnoja.

Suppeimmassa PCA-kuvassa sivulla 238 Fatjanovon näytteet ja yksi niiden kaltainen Abashevon näyte ovat lähellä Keski-Euroopan kellopikarikulttuurin ja Únětice-kulttuurin näytteitä (I7270, VLI030, VLI053 ja PMI009). Laajimmassa PCA-kuvassa sivulla 234 kaksi muuta Abashevon näytettä ovat lähellä hyvin jamnapitoisia Keski-Euroopan nuorakeraamisen kulttuurin näytteitä (KON001 ja OBR004). Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että kahden jälkimmäisen näytteen jamnatyyppinen perimä olisi peräisin Keski-Euroopasta, vaan se voi olla yhtä hyvin peräisin myös jamnatyyppisiltä väestöiltä Uralin läheltä.

I7270 F Czech_BellBeaker (WHG 15,9%, Anatolia_Neolithic 25,4%, Yamnaya_Samara 58,5%)
VLI030 M Czech_BellBeaker (WHG 9,9%, Anatolia_Neolithic 32,2%, Yamnaya_Samara 57,8%)
VLI053 F Czech_EBA_Unetice (WHG 19,6%, Anatolia_Neolithic 31,3%, Yamnaya_Samara 49.1%)
PMI009 M Czech_EBA_Unetice (WHG 7,9%, Anatolic_Neolithic 52,6%, Yamnaya_Samara 39,5%)

KON001 F Czech_CordedWare (WHG 1,5%, Anatolia_Neolithic 13,7%, Yamnaya_Samara 84,8%)
OBR004 F Czech_CordedWare (WHG 7,4%, Anatolia_Neolithic 21,8%, Yamnaya_Samara 70,8%)

[merimaa]

Venäläisiltä on juuri tullut ulos kallonmittaustutkimus, jossa Abashevon kulttuurin mittaustuloksia Pepkinon kurgaanista ja Uralilta verrataan Euroopan, Kaukasuksen ja Länsi-Siperian mittaustuloksiin (Kazarnitsky 2024). Siinä Abashevon kulttuurin tulokset ovat lähimpänä Itä-Euroopan eneoliittisia ja pronssikautisia aroväestöjä (ts. jamnatyyppisiä väestöjä) ja tuloksissa näkyy myös jonkinlainen yhteys Fatjanovon ja Balanovon väestöihin.

"The main observation is that both Abashevo groups are morphologically equally distant from the bearers of the Bell Beaker culture and the Corded Ware culture and are on the graph among the materials representing the population of the Eneolithic and Bronze Age of the Eastern European steppes."

"If we compare the Mahalanobis distances directly without additional procedures for converting them into a two-dimensional graph, which may not accurately reflect small differences (Kozintsev, 2017), then among the closest to the Abashevo Pepkino series, only the Eastern European ones are found: the Abashevo Volga-Ural (−0.46), the Yamnaya from the left bank of the Lower Don (−0.66) and from the left bank of the Ural River (1.98), the late Fatyanovo (1.37), Balanovo (1.37) and the Neolithic Volga-Ural sample from the Mellyatamak burial ground (1.30). Among the closest to the Abashevo Volga-Ural there are even more of them: the Neolithic Volga-Ural groups from Melliatamak (-0.37), from Lebyazhinka, Tsarevo-Aleksandrovsky and Buranovskaya in total (-1.33) and the Eneolithic from Lebyazhinka and Syezhye (1.03), the Eneolithic from Khvalynsk I (0.20), Balanovskaya (1.69), the Yamnaya Ingulskaya (0.45), the Lower Don left-bank (0.81) and the Priuralskaya left-bank (1.65), the catacomb East Nomanichskaya (0.63), the Lower Don left-bank (1.23) and Kherson (1.47)."

"Thus, in the materials from Eastern Europe involved in the analysis, similarities with Central European ones are observed only in the samples of the Fatyanovo and Balanovo cultures, which has long been noted with more or less certainty by craniologists (Denisova, 1975; Shevchenko, 1986; Khokhlov, Kitov, 2019). In the Abashevo series of skulls, both Pepkinskaya and Volga-Ural, no common features with craniological samples from Central Europe are traced, although similarities with the late Fatyanovo and Balanovo groups are preserved."

"Therefore, either it must be recognized that both Abashevo series of skulls are still small and unrepresentative, or the influence of Western populations is indeed not noticeable in the craniology of the population of the Abashevo culture."

Samassa tutkimuksessa Kazarnitsky luettelee myös neljä arkeologiseen aineistoon perustuvaa tulkintaa Abashevon kulttuurin synnystä:
- "Firstly, [the Abashevo culture] is a successive development from the preceding Fatyanovo culture, which in turn is close to the circle of Corded Ware cultures (Krivtsova-Grakova, 1947; Bader, 1970; Kuzmina, 2001, 2003)."
- "Secondly, [the Abashevo culture is formed] under the influence of local steppe groups of the Yamnaya culture (Khalikov, 1961; Khalikov, Lebedinskaya, Gerasimova, 1966)."
- "Thirdly, [the Abashevo culture is formed as a results of a] migration of the population from the west with the participation of the Middle Dnieper culture (Efimenko, Tretyakov, 1961; Merpert, 1961)."
- "Fourthly, [the Abashevo culture is formed as a results of a] migration from the west, but the migration originates in Central Europe and a special role is played by the Bell Beaker culture (Kuzminykh, Mimokhod, 2016; Mimokhod, 2022)."

Kazarnitsky, A.A. (2024). On craniological markers of western migrations to Eastern Europe in the Bronze Age (the case of the Abashevo culture).
https://www.academia.edu/120691849/%D0% ... %80%D1%8B_

[merimaa]

Kama- ja Belaya-jokien yhtymäkohdan läheltä on löydetty pari vuotta sitten uusi Seima-Turbino-esineiden valmistuspaikka, jonka nimi on Igimskiy Bor I. Paikan sijainti näkyy tarkemmin tästä linkistä (https://maps.app.goo.gl/xFsb4hvbPVyTTqA19) tai paikan koordinaatit voi laittaa itse karttapalveluun muodossa: 55.783347, 53.310018.

"In the settlement of Igimsky Bor I, the population was engaged in metalworking (slag-coated ceramics and slag, copper drops, finished products). Analysis of the cultural layer, which is represented by a thin layer with inclusions of coal and traces of metallurgy, allows us to make a preliminary conclusion about the single-layer nature of the monument, which was probably left by the population that functioned in the Iksko-Belsky interfluve [...] at the end of 3rd – first quarter of the 2nd millennium BCE."

"This is the second discovery of Seima-Turbino bronzes at the mouth of the river Belaya, at its confluence with the river Kama. [...] Previously, this territory remained a kind of blank spot on the distribution map of the Seima-Turbino monuments (Chernykh, Kuzminykh, 1989; Kuzminykh, 2011)."

"In this regard, I would like to once again raise the question of which archaeological cultures brought the Seima-Turbino bronzes into the region. The widely explored Igim site is located 1 km north of the settlement of Igimsky Bor I. In the cultural layer of this settlement, a kind of roller ceramics was identified (Fig. 6), which, according to researchers, has analogies in the Krotovo and other “roller” cultures of Western Siberia (Gabyashev, Starostin, 1971; Denisov et al., p. 120; Soloviev, 2000, p. 40)."

Lyganov, A.V., Morozov, V.V., Smirnov, A.L. & Khramchenkova, R.Kh. (2022).
The settlement of Igimskiy Bor I is a new site of the Seima-Turbino chronological horizon (preliminary research results).
https://cyberleninka.ru/article/n/posel ... sledovaniy