Muinainen Suomi

Meillä on perheessä sekä I1d-Botnia (väistyvä) että N1c (jatkuu). Molempien esivanhempien saapuminen Nyky-Suomen alueelle on arvattu/arvioitu noin vuoden nolla tienoille tai vähän sitä ennen.

Onko niin, että pronssikautisen asujaimiston jäljet ovat lopullisesti kadonneet dna-linjoistamme?

[quote="Sees2011"]Meillä on perheessä sekä I1d-Botnia (väistyvä) että N1c (jatkuu). Molempien esivanhempien saapuminen Nyky-Suomen alueelle on arvattu/arvioitu noin vuoden nolla tienoille tai vähän sitä ennen.

Onko niin, että pronssikautisen asujaimiston jäljet ovat lopullisesti kadonneet dna-linjoistamme?[/quote]

Taitaa olla kiinni siitä kuin hyvälaatuisia näytteitä löytyy. Muinaisista unkarilaisista on saatu jokunen Y-DNA, väitetään että jopa Tutankhamonista.

Sattumoisin uusimmassa Muinaistutkijassa (1/2011) käsitellään kivikaudelta rautakaudelle ulottuvia luulöytöjä, jaotellen ne ihmis- ja eläinluihin. Tämän pohjatyön tarkoituksena on tuottaa materiaalia Finnarch-projektin muinais-DNA-tutkimuksiin eläinten osalta, mutta eiköhän ihmisluidenkin muinais-DNA saada jonkin projektin kautta analysoitua.

Eli lähitulevaisuudessa saataneen tuloksia Suomen kivi- ja pronssikautisten ihmisluiden DNA:ta, jolloin päästään kurkistamaan ainakin äitilinjojen muinaiseen tilanteeseen. Isälinjojakin on onnistuttu eristämään kivikautisista näytteistä, joten lupaavalta näyttää.

Saapa nähdä, mitä täältä löytyy - tässä eräitä mielenkiintoisia mahdollisuuksia:

- moni Suomen luulöytö liittyy nuorakeramiikkaan, jonka muinais-DNA etelämpänä liittyy vahvasti isälinjaan R1a1. Tilanne voi olla sama meilläkin. Toisaalta maanviljelyksen leviämiseen liittyviä eteläisiä haploryhmiä (E, J tms.) voi löytyä meiltäkin.
- Teoriassa voisi löytyä jokin puuttuva lenkki I1-haploryhmän kehityksessä: nythän I:n eroamisen J:stä ja I1:n viimeisen yhteisen esi-isän välissä on noin kymmenen vuosituhannen suuruusluokkaa oleva aukko.
- Jännä nähdä, oliko N1c täällä jo kivikaudella, ja millaista se tarkemmin oli. Onko suurin osa suomalaismiehistä myöhäisempien tulokkaiden jälkeläisiä, kuten N1c-sukupuuni perusteella näyttäisi?
- Jokin harvinaisista ryhmistä (R1b, N1b, Q) on saattanut olla aiemmin yleisempi kuin nykyään. Erityisesti N1b:n löytyminen Suomesta jo pronssikaudelta vahvistaisi tämän linjan alueellista vastaavuutta uralilaisen kielikunnan kanssa.

[quote="Jaska"]Sattumoisin uusimmassa Muinaistutkijassa (1/2011) käsitellään kivikaudelta rautakaudelle ulottuvia luulöytöjä, jaotellen ne ihmis- ja eläinluihin. Tämän pohjatyön tarkoituksena on tuottaa materiaalia Finnarch-projektin muinais-DNA-tutkimuksiin eläinten osalta, mutta eiköhän ihmisluidenkin muinais-DNA saada jonkin projektin kautta analysoitua.

Eli lähitulevaisuudessa saataneen tuloksia Suomen kivi- ja pronssikautisten ihmisluiden DNA:ta, jolloin päästään kurkistamaan ainakin äitilinjojen muinaiseen tilanteeseen. Isälinjojakin on onnistuttu eristämään kivikautisista näytteistä, joten lupaavalta näyttää.

Saapa nähdä, mitä täältä löytyy - tässä eräitä mielenkiintoisia mahdollisuuksia:

- moni Suomen luulöytö liittyy nuorakeramiikkaan, jonka muinais-DNA etelämpänä liittyy vahvasti isälinjaan R1a1. Tilanne voi olla sama meilläkin. Toisaalta maanviljelyksen leviämiseen liittyviä eteläisiä haploryhmiä (E, J tms.) voi löytyä meiltäkin.
- Teoriassa voisi löytyä jokin puuttuva lenkki I1-haploryhmän kehityksessä: nythän I:n eroamisen J:stä ja I1:n viimeisen yhteisen esi-isän välissä on noin kymmenen vuosituhannen suuruusluokkaa oleva aukko.
- Jännä nähdä, oliko N1c täällä jo kivikaudella, ja millaista se tarkemmin oli. Onko suurin osa suomalaismiehistä myöhäisempien tulokkaiden jälkeläisiä, kuten N1c-sukupuuni perusteella näyttäisi?
- Jokin harvinaisista ryhmistä (R1b, N1b, Q) on saattanut olla aiemmin yleisempi kuin nykyään. Erityisesti N1b:n löytyminen Suomesta jo pronssikaudelta vahvistaisi tämän linjan alueellista vastaavuutta uralilaisen kielikunnan kanssa.[/quote]

Eikö N1b ole pikemmin turkkilaiskansoille ominainen ?
R1b ja Q voisivat löytyä lähinnä meren tuntumasta, etenkin pohjoisen.

Besserwisser kirjoitti:

Jaska kirjoitti: Sattumoisin uusimmassa Muinaistutkijassa (1/2011) käsitellään kivikaudelta rautakaudelle ulottuvia luulöytöjä, jaotellen ne ihmis- ja eläinluihin. Tämän pohjatyön tarkoituksena on tuottaa materiaalia Finnarch-projektin muinais-DNA-tutkimuksiin eläinten osalta, mutta eiköhän ihmisluidenkin muinais-DNA saada jonkin projektin kautta analysoitua.

Eli lähitulevaisuudessa saataneen tuloksia Suomen kivi- ja pronssikautisten ihmisluiden DNA:ta, jolloin päästään kurkistamaan ainakin äitilinjojen muinaiseen tilanteeseen. Isälinjojakin on onnistuttu eristämään kivikautisista näytteistä, joten lupaavalta näyttää.

Saapa nähdä, mitä täältä löytyy - tässä eräitä mielenkiintoisia mahdollisuuksia:

- moni Suomen luulöytö liittyy nuorakeramiikkaan, jonka muinais-DNA etelämpänä liittyy vahvasti isälinjaan R1a1. Tilanne voi olla sama meilläkin. Toisaalta maanviljelyksen leviämiseen liittyviä eteläisiä haploryhmiä (E, J tms.) voi löytyä meiltäkin.
- Teoriassa voisi löytyä jokin puuttuva lenkki I1-haploryhmän kehityksessä: nythän I:n eroamisen J:stä ja I1:n viimeisen yhteisen esi-isän välissä on noin kymmenen vuosituhannen suuruusluokkaa oleva aukko.
- Jännä nähdä, oliko N1c täällä jo kivikaudella, ja millaista se tarkemmin oli. Onko suurin osa suomalaismiehistä myöhäisempien tulokkaiden jälkeläisiä, kuten N1c-sukupuuni perusteella näyttäisi?
- Jokin harvinaisista ryhmistä (R1b, N1b, Q) on saattanut olla aiemmin yleisempi kuin nykyään. Erityisesti N1b:n löytyminen Suomesta jo pronssikaudelta vahvistaisi tämän linjan alueellista vastaavuutta uralilaisen kielikunnan kanssa.

Eikö N1b ole pikemmin turkkilaiskansoille ominainen ?
R1b ja Q voisivat löytyä lähinnä meren tuntumasta, etenkin pohjoisen.

Aloin tutkia syytä siihen, että eräistä viesteistä katoaa lainauksen ilmiasu, ja sen tilalla näkyvät lainausta osoittavat koodit. Taisin löytää syyn, suosittelen ainakin yhtä välilyöntiä viimeisen quote merkin jälkeen, tai aloittamaan oma teksti seuravalta riviltä. Tein sellaisen korjauksen lainaamaani tekstiin ja tässä tulos.

Taavetti kirjoitti:Aloin tutkia syytä siihen, että eräistä viesteistä katoaa lainauksen ilmiasu, ja sen tilalla näkyvät lainausta osoittavat koodit.

Helpoin selitys lienee, että on lipsahtanut ruksi laatikkoon "Älä salli BBCode muotoiluja tässä viestissä". Kenties jopa käyttäjäasetuksissa, kun vaiva näyttää keskittyvän tietyille kirjoittajille.

Besserwisser kirjoitti:Eikö N1b ole pikemmin turkkilaiskansoille ominainen ?
R1b ja Q voisivat löytyä lähinnä meren tuntumasta, etenkin pohjoisen.

Nib:tä on kaikilla uralilaisilla kielihaaroilla paitsi saamelaisilla (ja ehkä unkarilaisilla), kun taas N1c:tä ei samojedeistä kuin länteen levinneillä nenetseillä. Itämerensuomalaisista vepsäläisillä on jopa 18 % N1b:tä. Olen kerrostellut tätä haploryhmää täällä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/N1b.pdf

Toki N1b:tä on myös turkkilaisilla kansoilla, ja sen leviämiskeskus näyttää olleen jossain Altain tienoilla. N1c:tä on vielä paljon laajemmin uralilaisten kansojen ulkopuolella kuin N1b:tä: Itä-Siperiassa, Baltiassa, Keski-Euroopassa, Kiinassa...

Q voisi hyvinkin liittyä Jäämeren seutuun, onhan arkeologiankin mukaan Jenisein tienoon keramiikassa jotain yhtymäkohtia johonkin täkäläiseen keramiikkaan, yritän kaivella lähteitäni jahka tässä.

R1b voisi liittyä Atlantin rannikkoon, mutta sitäkin voi olla tullut suoremminkin idästä. En ole vielä katsellut suomalaisten R1b:tä tarkemmin.

Pystynen kirjoitti:

Taavetti kirjoitti:Aloin tutkia syytä siihen, että eräistä viesteistä katoaa lainauksen ilmiasu, ja sen tilalla näkyvät lainausta osoittavat koodit.

Helpoin selitys lienee, että on lipsahtanut ruksi laatikkoon "Älä salli muotoiluja tässä viestissä". Kenties jopa käyttäjäasetuksissa, kun vaiva näyttää keskittyvän tietyille kirjoittajille.

Aivan oikein, ja jos se kruksi on käyttäjätiedoissa, tulee sama epäselvyys kyseisen henkilön jokaiseen lainaukseen. Samalla mahdolliset korostuksetkin, siis tummennukset, vino teksti ja muut, jäävät pois, vaikka sellaisia haluaisikin. Kannattaisi siis vilkaista käyttäjätietoihin ja sallia BBCode muotoilut. Nehän voi kieltää myös viestikohtaisesti. Tämän keskustelun voisi erottaa omakseen eri alueelle, tai poistaa, kunhan tieto on mennyt perille.

[quote="Jaska"][quote="Besserwisser"]Eikö N1b ole pikemmin turkkilaiskansoille ominainen ?
R1b ja Q voisivat löytyä lähinnä meren tuntumasta, etenkin pohjoisen.[/quote]
Nib:tä on kaikilla uralilaisilla kielihaaroilla paitsi saamelaisilla (ja ehkä unkarilaisilla), kun taas N1c:tä ei samojedeistä kuin länteen levinneillä nenetseillä. Itämerensuomalaisista vepsäläisillä on jopa 18 % N1b:tä. Olen kerrostellut tätä haploryhmää täällä:
[url]http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/N1b.pdf[/url]

Toki N1b:tä on myös turkkilaisilla kansoilla, ja sen leviämiskeskus näyttää olleen jossain Altain tienoilla. N1c:tä on vielä paljon laajemmin uralilaisten kansojen ulkopuolella kuin N1b:tä: Itä-Siperiassa, Baltiassa, Keski-Euroopassa, Kiinassa...

Q voisi hyvinkin liittyä Jäämeren seutuun, onhan arkeologiankin mukaan Jenisein tienoon keramiikassa jotain yhtymäkohtia johonkin täkäläiseen keramiikkaan, yritän kaivella lähteitäni jahka tässä.

R1b voisi liittyä Atlantin rannikkoon, mutta sitäkin voi olla tullut suoremminkin idästä. En ole vielä katsellut suomalaisten R1b:tä tarkemmin.[/quote]

Jos N1c ei esiinny samojedeilla idässä ( esim . Sayanin tienoillla) mutta siellä toisaalta on puhuttu uralilaista kieltä, voiko tästä tehdä johtopäätöksiä ? Esim. niin, että jos siellä esiintyy vain N1b, on kielikin levinnyt N1b:n mukana. Kun N1b taas syntyi Uralin tienoilla, olisi Sayanin samojedi ( tosin jo kuollut kieli) peräisin muutosta Uralin-Altain suunnalta.
Tämä voisi tukea teoriaa Seima-Turbinon kuparikaivoksista Sayanilla.

Besserwisser kirjoitti:Jos N1c ei esiinny samojedeilla idässä ( esim . Sayanin tienoillla) mutta siellä toisaalta on puhuttu uralilaista kieltä, voiko tästä tehdä johtopäätöksiä ? Esim. niin, että jos siellä esiintyy vain N1b, on kielikin levinnyt N1b:n mukana. Kun N1b taas syntyi Uralin tienoilla, olisi Sayanin samojedi ( tosin jo kuollut kieli) peräisin muutosta Uralin-Altain suunnalta.
Tämä voisi tukea teoriaa Seima-Turbinon kuparikaivoksista Sayanilla.

Olen aiemmin heittänytkin, että N1b (silloin N2) voisi olla vielä sopivampi vastine uralilaiselle kielelle (s. 66-):
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0606/Hakkinen0606.pdf

Ongelma on, ettei samojedien N1b:stä ole saatavilla haplotyyppejä vertailuun; esimerkiksi pre-E-tyypin löytyminen heiltä (muilta kuin läntisimmiltä nenetseiltä) olisi jo aika paukku, joka mahdollistaisi linjan yhdistämisen uralilaiseen kieleen.