Mitä voidaan tietää näistä ajoista

[Sees2011]

Mitä tästä aikakaudesta voidaan tietää? Onko arvioitu maassa asuvien määrän kehitystä?


Olen tehnyt itselleni muistiinpanoja pronssikaudesta otsikolla "suomen kieli alkaa muotoutua":

- Itämerelliset kontaktit olivat vilkkaita (Skandinavia Baltia Suomi).

- Nykyistä Suomea asutti edellisten aaltojen tuoman väestön lisäksi joukko nykyisen Viron alueelta tulleita siirtolaisia, joilla oli jatkuva yhteys Suomenlahden eteläpuolelle ja siellä kielessä tapahtuviin muutoksiin.

- Väestö vaihtoi hiljakseen kielensä Viron alueelta tulleiden uralilaiseen kieleen.

- Tänä aikana saamelaisten ja itämerensuomalaisten kieli- ja kulttuurierot syvenivät

- Saamelaisasutus levisi nopeasti pohjoiseen ulottuen Laatokalta Jäämerelle ja Ääniseltä ja Vienanmereltä Kölille.


Liittyvätkö nämä oikeastaan jo vuoden 500 eaa. ja sen jälkeisiin tapahtumiin?

[Jaska]

Liittyvätkö nämä oikeastaan jo vuoden 500 eaa. ja sen jälkeisiin tapahtumiin?

Kielen kannalta Suomen suomalaistumiskehitys alkoi joskus pronssikauden loppukolmanneksella, jolloin jo varhais- tai keskikantasuomalaisia tuli tänne. Kaikki myöhemmät vaiheet kuuluvat kuitenkin jo rautakauden puolelle.

[Sees2011]

Oliko niin, että tämä varhaissuomalaisten saapuminen saattoi liittyä pronssikauppaan?

[Jaska]

Oliko niin, että tämä varhaissuomalaisten saapuminen saattoi liittyä pronssikauppaan?

Sitä on vaikea sanoa. Kantauralin leviäminen saattoi liittyä pronssikauppaan (sivulta 49 alkaen):
http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf

Kuitenkaan ei tiedetä, ketkä pronssiesineitä Suomeen asti kauppasivat. Jos kauppiaat olivatkin uralinkielisiä, he eivät täällä onnistuneet levittämään kieltään alkuväestön keskuuteen (tai ainakaan ei ole esitetty tätä oletusta tukevia jälkiä). Itämerensuomi ja saame ovat syntyneet Suomen kaakkoispuolella ja levinneet Suomeen vasta myöhemmin, varhaisimmillaankin pronssikauden lopulla.

[Sees2011]

"Itämerensuomi ja saame ovat syntyneet Suomen kaakkoispuolella ja levinneet Suomeen vasta myöhemmin, varhaisimmillaankin pronssikauden lopulla."

Elivätkö varhaista saamea ja itämerensuomea puhuneet pitkään Laatokan ja Peipsijärven välimaastossa?

[Sami Raninen]

Onko arvioitu maassa asuvien määrän kehitystä?

Sisämaassa asutustiheyden on arveltu olleen alhaisempi ja väestön liikkuvampaa kuin aiemmin subneoliittisella kivikaudella. Rannikoilla oli ehkä jonkin verran tiheämpää, mutta varsinaisia arvioita asukasluvusta en muista nähneeni. Sanotaan nyt vain, että pronssikaudella väkeä oli kokonaisuutena ottaen melko varmasti selvästi vähemmän kuin myöhäisrautakaudella. Suomen alueen myöhäisrautakautinen väkiluku puolestaan lienee asettunut jonnekin 30 000 - 100 000 asukkaan haarukkaan. Esihistoriaa koskevien väestöarvioiden esittäminen on erittäin vaikeaa.

[Taavetti]

Kivikauden foorumilla olemme hiukan pohtineet sen ajan asumisia liikkumisen mahdollisuuden pohjalta. Pronssikauden koittaessa vesistöjen pinnat olivat varmasti laskeneet paljon, verraten kivikauteen. Rannat olivat aivan eri paikoissa, ja niiden mukana asutukset. Liikkumiseen se tuskin paljoa vaikutti, ei ainakaan vesiliikkumiseen. Onko tietoa, missä vaiheessa Suomeen alkoivat kotieläimet kotiutua. Koiria saattoi olla kivikaudella, mutta entä tuotantoeläimet, onko niistä löytynyt jäänteitä mistään, ja jos on niin mistä, ja onko niitä ajoitettu?

[Jaska]

Onko tietoa, missä vaiheessa Suomeen alkoivat kotieläimet kotiutua. Koiria saattoi olla kivikaudella, mutta entä tuotantoeläimet, onko niistä löytynyt jäänteitä mistään, ja jos on niin mistä, ja onko niitä ajoitettu?

Sami ehkä osaisi vastata eläinkysymykseen: onko nyt perusteita olettaa esimerkiksi nuorakeraamisen kulttuurin mukana (alkaen noin 3200 eaa.) tulleen jo kotieläimiä? Muistaakseni mitään varmoja merkkejä ei ole, vaan päättely on ollut epäsuoraa: kun asuinpaikat eivät tuossa kulttuurissa ilmeisesti olleet rannalla vaan oletettavasti ylempänä niittyjen luona, ja kun niittyjä tarvitaan vain kotieläinten ruokkimiseen/laiduntamiseen, niin on ainakin esitetty että nuorakeraamikot toivat tänne kotieläimiä.

Elivätkö varhaista saamea ja itämerensuomea puhuneet pitkään Laatokan ja Peipsijärven välimaastossa?

Joo ja ei.
Elivät kyllä, arviolta jostain toiselta vuosituhannelta eaa. alkaen, saamelaisten osalta päättyen joskus myöhäiskantasuomen vaiheen jälkeen eli ensimmäisen vuosituhannen jaa. alkupuoliskolla (alueen itämerensuomalaistuttua) ja itämerensuomalaisten osalta jatkuen edelleenkin.

Mutta näiden kielten puhuma-alueet eivät rajoittuneet tuolle alueelle, vaan jo varhain (ehkä jo vuoden 1000 eaa. jälkeen) puhujia levittäytyi Suomeen saakka. Nämä asuttajat olivat kuitenkin vielä tilapäisiä ja/tai riippuvuussuhteessa ydinalueisiin, kun kriteerinä pidetään sitä, että kieli päivittyi näille alueille ydinalueilta vielä ajanlaskun alun jälkeenkin.

[Sami Raninen]

entä tuotantoeläimet, onko niistä löytynyt jäänteitä mistään, ja jos on niin mistä, ja onko niitä ajoitettu?

Olen seurannut tätä asiaa käsittelevää tutkimusta hieman laiskasti, mutta käsittääkseni nuorakeraamisen kulttuurin tai muidenkin neoliittisten kulttuurien harjoittama karjanhoito on yhä vieläkin epäsuorien/epävarmojen todisteiden varassa. Toisaalta kivikautisesta viljanviljelystä on julkaistu uusia todisteita vast'ikään.

Varhaisimmat luotettavasti ajoitetut karjaeläinten luulöydöt ovat käsittääkseni pronssikautisia. Löytöjen määrä on kuitenkin melko vähäinen ennen ajanlaskun laskua.

[Taavetti]

Sattuipa lehdestä silmään, että ainakin nautojen tulo on alkanut oletettua aikaisemmin, tosin vasta yksi radiohiiliajoitus on naudan hampaasta. Mikään ei siis ole ikuista, ei edes esinehistoria, kirjoitti eräs lehti asiasta.
Kyseinen Nakkilasta löydetty naudan hammas on ajoitettu noin 1300 vuotta ajanlaskuamme edeltävälle ajalle. Hammas on vanhempaa löydöstä, mutta melko äskettäin sille on tehty ajoitus, joka osoitti sen paljon ennen oletettua vanhemmaksi.

Aiemmin on luulöytöjä otettu talteen vain, jos ne ovat palaneet. Ei ole pidetty mahdollisena, että palamaton luu säilyisi happamassa maassamme kovinkaan kauan. Se oletus on havaintojen perusteella osoittautunut osittain virheelliseksi. Maastamme saattaa löytyä enemmän, ja kenties vanhempia eläinten luita, sillä niitä on tutkimattomina tallessa enemmänkin. Mahdollisesti tulevaisuudessa luulöydöt otetaan tarkemmin tutkinnan kohteiksi.
Tässäpä tietoa Nakkilan hampaasta.

[EsaJii]

Oliko niin, että tämä varhaissuomalaisten saapuminen saattoi liittyä pronssikauppaan?

En usko että kauppaa oli kovin paljon. Vaikka niitä esineitä on jonkin verran, pronssikaudella ei tehty kovin hienoja veneitä, joten se Suomenlahden ylittäminenkin oli vaikea tehtävä. Onko tästä ollu jossain selostusta miten perheittäin muuttaneet ryhmät saapuivat maahan pronssikaudella? Kesällä vai talvella?

Kovin vähän mitään laivoihin viittaavaa löytyy minun kirjoista ennen rautakautta.

Tässä kerrotaan laivojen puutteesta:

https://fi.wikibooks.org/wiki/S1_Esihis ... iikkuminen

"Tähän mennessä löydetyt Suomesta löydetyt esihistorialliset veneet ovat olleet pienehköjä ruuhia, joihin ei ole mahtunut kovinkaan montaa ihmistä."

Nykyaikaan verraten, nyt on harrastajia jotka suorittavat tuon matkan merikajakilla, mutta heillä on säätiedotukset ja kompassit ja GPS. Ja heitäkin menehtyy joskus.

Samantapaisia kevyitä veneitä käytettiin rannikolla kalastukseen, hylkeitten pyyntiin ym.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nahkapohjainen_vene

En nyt tarkoita että liikkuminen vesillä oli mitenkään olematon, mutta että jos Suomenlahden yli mentiin asuttamaan Suomea, ei siitä montaa kertaa menty edes takas yhden ihmisen elämässä sen ajan veneillä. Joka reissulla sitten tuotiin niitä tavaroita joita ei Suomessa ollut.
(samaten jään ylitys talvella vaatisi jonkun verran suunnistusta ja tarmoa)

Aikakauden alun molemmin puolin liikuttiin pohjoisempana lähinnä soutuvenein. Brittien saarien kanssakäyminen mannermaan kanssa kävi Colin McEvedyn mukaan soutaen, isoilla veneillä joissa saattoi olla yi 10 soutajaa. Skandinaavien kehittämä purjehdus tuli myöhemmin.