Hiisiperinne itämerensuomalaiselta rautakaudelta?

[Sees2011]

Etsin lapsille ja nuorille mielekkäitä linkkejä itämerensuomalaiseen muinaisuuteen. Löysin tekstin, jossa puhutaan kunnioituksella jo kadonneesta hiisiperinteestämme:

"Suomenkielinen hiisitietous on hyvin niukkaa. Sensijaan Virossa on hiisiin liittyviä asioita tutkittu paljon enemmän. Vaikka kysymyksessä on kaksi eri maata, voidaan sanoa, että maiden esihistoria, muinaisen pakanuuden aika, oli yhteinen. Me täällä Lounais-Suomessa olemme jopa aikoja sitten muuttaneet tänne Virosta, joskus parituhatta vuotta sitten. Ja kun puhutaan hiisistä, on kysymys niin vanhoista asioista, että niitä koskevat perinteet ovat todennäköisesti suomalaisilla ja virolaisilla täsmälleen samat."

Virossa on kenties asennoiduttu perinteeseen avoimemmin:
"Virossa on luetteloitu lähes 500 entistä hiiden paikkaa. Luku on kunnioitettava, kun otetaan huomioon, että tiedot ovat tihkuneet meidän päiviimme vuosisatojen takaa, läpi sotien, kulkutautien, kirkon toimesta tapahtuneen suoranaisen hävittämisen ja eri aikoina annettujen ankarien kieltojen."

Onko hiisiperinteen kautta mahdollisuus kokea häivähdys rautakaudella eläneiden kielellisten esivanhempiemme ajattelua:
"Hiisi sitoi kokoon muinaisen yhteisön. Sen, mitä tiedämme hiisistä, tiedämme myös omista esivanhemmistamme. Hiisi täytti aikanaan hyvin monenlaisia tehtäviä. Se oli enemmän kuin pelkkä kokoontumispaikka, kunnantalo, sairaala, hautausmaa, kirkko, käräjätupa, linnoitus tai uhrauspaikka. Nykyaikana ei ole oikein mitään sellaista, mihin muinaisaikaista hiittä voisi verrata."

Virossa on ilmeisesti herätelty henkiin vanhoja uskomuksia: sodan/ylijumala Taara, tyttärineen Jutta (lintujen jumalatar) ja Linda ja poikineen Kou (ukkonen) ja Pikker (salama). Missä määrin suomenkieliset mahtoivat tuoda Virosta mukanaan tämän uskomusperinteen vai ottivatko he paikalliset uskomukset omikseen? Näitä virolaisia jumalnimiä en kuitenkaan muista kuulleeni suomalaisissa yhteyksissä. Ovatkohan nämä jatkumoa suomalaisugrilaisista tavoista vai muotoutuneet vasta Virossa?

[aikalainen]

... kadonneesta hiisiperinteestämme ...

Tässäkin vähän aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_lehto

[Jaska]

Virossa on ilmeisesti herätelty henkiin vanhoja uskomuksia: sodan/ylijumala Taara, tyttärineen Jutta (lintujen jumalatar) ja Linda ja poikineen Kou (ukkonen) ja Pikker (salama). Missä määrin suomenkieliset mahtoivat tuoda Virosta mukanaan tämän uskomusperinteen vai ottivatko he paikalliset uskomukset omikseen? Näitä virolaisia jumalnimiä en kuitenkaan muista kuulleeni suomalaisissa yhteyksissä. Ovatkohan nämä jatkumoa suomalaisugrilaisista tavoista vai muotoutuneet vasta Virossa?

Taara-nimitys lienee lainattu skandinaavien Thorista; alkuperäisempää balteilta lainattua ukkosenjumalan nimeä edustaa põrgu 'helvetti, manala' (~ Perkuna, Perkele). Tuo kõu on ihan sanakin, joka merkitsee 'ukkosenjyrinää', mutten tunne sen alkuperää tai suomalaista vastinetta; õ viittaa *e-o/u-kombinaatioon, mutta joskus se tulee a:stakin. Pikker vastaa suomen sanaa pitkäinen 'salama'; kansanrunoissa se esiintyy muistaakseni myös Ukon toisintonimenä.

[Sees2011]

Kiitos, olivatkin tuttuja nimiä

[hunninko62]

Muistelen lukeneeni jostakin, että myös Itämeren etelärannoilla eläneillä slaaveilla olisi ollut Taaraan viittaava jumala. Saxo Grammaticus ko sen kirjasi...

[Hiisipiru]

Nuo Virossa palvotut naisjumalat ovat mitä ilmeisimmin olleet palvonnan kohteena myös Varsinais-Suomessa eli Alku-Suomessa, jossa tuo sama kulttuurri vaikutti pitkään, vaikkakin suppealla alueella. Jo Tacitus kertoo hieman halveksivaan sävyyn sithoneista, jotka asuivat svionien naapureina. He muistuttavat svioneja, mutta heitä hallitsee nainen, mikä Tacituksen mukaan merkitsee alentumista jopa orjuutta alhaisemmalle tasolle (Tacitus: Germania, Edvin Linkomiehen käännös s. 71).

Tuhat vuotta (!) myöhemmästä ajasta on kirjoittanut Adam Bremeniläinen. Adam Bremeniläisen välittämä tieto kertoo, että n. 1040 – 1050 Emund Vanhan poika Anund teki sotaretken ”naisten maahan”, latinaksi Terra Feminarum. Naisten maan sijainnin kuvaus viittaa lounaiseen Suomeen (Adam von Bremen: Hamburgische Kirchengesichte IV 14, 1075 jKr, https://ia800502.us.archive.org/8/items ... 00adam.pdf). Onpa Viron rannikolla Naissaar - niminen saarikin. Kyseisen kulttuurin täytyy olla hyvin vanhaa, ehkäpä se on tullut jo n. 2000 eaa Riianlahdelle muuttaneen väestön mukana.

[Jaska]

Kyseisen kulttuurin täytyy olla hyvin vanhaa, ehkäpä se on tullut jo n. 2000 eaa Riianlahdelle muuttaneen väestön mukana.

Minkä väestön muuttoa tässä tarkoitat?

[Hiisipiru]

Luin netistä sivua https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kiel ... -jaanteita. Varhaisin tunnettu kieliryhmä Baltiassa ja Suomenkin rannikolla näyttää olleen germaanisukuinen. Sitä ennenkin näillä main on puhuttu jo kadonneita kieliä, joista joitain sanoja on välittynyt myös suomen kieleen. Naisjumalia kuvaavia patsaita on löytynyt Euroopan puoleiselta Keski-Venäjältä ajoittuneina vielä niinkin myöhäiseen aikaan kuin 1200 jaa. Lähteen olen hukannut, mutta muistan kyseessä olleen kahden Venäjällä vaikuttaneen naistutkijan ja tutkimuksen kohdeväestön olleen ugrilaissukuista.