Make kirjoitti:Jätinkirkkoja Ruotsista oikeastaan googletin, mutta tämä "pomppasi" esiin - ja pakko tuoda tänne 11 vuoden takaa!
http://www.sci.fi/~eiry/eiry019.html#osa13217
Sees2011 kirjoitti:Eikö Uudellamaalla on nimistössä myös virolaisvaikutuksesta kertovaa nimistöä? Kuinka pitkään virolaiset kävivät Uudellamaalla?
JakomäenNeruda kirjoitti:Ymmärtääkseni rannikoiden autioituminen viikinkiajalla liittyy merirosvoukseen tai muutoin levottomiin aikoihin. Valitettavasti en muista viitettä tälle.
JakomäenNeruda kirjoitti:Sitä ennen luulisi rannikolla olleen ainakin jonkun aikaa Virosta tulleitä itämerensuomalaisia. Ja pronssikaudella hautaraunioista päätellen ehkä joitain indoeurooppalaisia - germaaneja?
JakomäenNeruda kirjoitti:Ymmärtääkseni rannikoiden autioituminen viikinkiajalla liittyy merirosvoukseen tai muutoin levottomiin aikoihin. Valitettavasti en muista viitettä tälle.
JakomäenNeruda kirjoitti:Mielenkiintoista. Onko tarkempaa tietoa, milloin löytötyhjiö suunnilleen alkaa?
luin jonkun Hämeen kunnan (en nyt muista minkä niistä) paikallishistoriaa 30-luvulta ja tiedoista sai kuvan, että Hämeen asutus olisi voimakkaasti vähentynyt tai jopa kokonaan lakannut kansainvaellusajan lopulla ja vasta viikinkiajalla tulee lisää löytöjä. Onko tämä jo vanhentunut käsitys vai pitääkö se edelleen kutinsa?
JakomäenNeruda kirjoitti:Voisiko Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan tyhjiö 500 AD liittyä vesi- ja suohautaukseen (vrt. tapaus Levänluhta)? Ruumiit voivat painua syvällekin, eivätkä haudat löydy niin helposti.
Ylipäänsä täytyy kysyä, miten pitkälle voi olla kyse asuinpaikkojen löytymättömyydestä yhdistettynä "näkymättömään" hautaustapaan?
pektopah kirjoitti:Voisi myös ehkä olla mahdollista, että ihmiset muuttivat kauppareittien muuttumisen vuoksi, esim. 800-luvulla Etelä-Pohjanmaalta Laatokan Karjalaan. Kyseessä olisi siis ollut samankaltainen rakennemuutoksen aiheuttama ilmiö kuin maalta kaupunkiin muutto 1800-luvun loppupuolelta lähtien tai laajamittaiset maastamuutot Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin.
Sami Raninen kirjoitti:pektopah kirjoitti:Voisi myös ehkä olla mahdollista, että ihmiset muuttivat kauppareittien muuttumisen vuoksi, esim. 800-luvulla Etelä-Pohjanmaalta Laatokan Karjalaan. Kyseessä olisi siis ollut samankaltainen rakennemuutoksen aiheuttama ilmiö kuin maalta kaupunkiin muutto 1800-luvun loppupuolelta lähtien tai laajamittaiset maastamuutot Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin.
Voihan tuotakin vaihtoehtoa pohtia. Varmasti Laatokan Karjalaan ja Itä-Kannakselle siirtyi uutta väestöä Länsi-Suomesta, miksei Etelä-Pohjanmaaltakin. Mutta massamigraatioiden logistiset edellytykset olivat 1800-luvulla äärettömän paljon paremmat kuin rautakaudella. Eikä siirtyminen poispäin pohjoisten turkisalueiden ääreltä ollut ihan sitä, mitä bisnesvainuisen viikinkiajan ihmisen uskoisi tehneen. Mutta samantapaisia ongelmia liittyy kyllä muihinkin selityksiin.
Todennäköisesti autiotumisprosessit olivat useiden toisiinsa kytkeytyneiden ekologisten, sosiaalisten, taloudellisten jne. tekijöiden kumulatiivinen lopputulos. Taavetinkin esiin nostama tekijä - riistakantojen vaihtelut - saattoi asiaan vaikuttaa. Varmaan majavat tms. hävisivät aika äkkiä asutuskeskittymien välittömästä läheisyydestä. Erittäin laajat osteologisten aineistojen tutkimukset voisivat ehkä paljastaa eläinlajien pyyntiin ja esiintymiseen liityviä trendejä.
pektopah kirjoitti:Etelä-Pohjanmaan kukoistus kansainvaellusajalla oli ehkä Norrlannin ja Norjan kautta tapahtuvan kaupan ansiota. Norrlanti autioitui ilmeisesti 600-luvulla. Ehkä tämä pisti alulle Etelä-Pohjanmaan vaurauden kuihtumisen, joka 800-luvulla oli edennyt jo pisteeseen, missä E-Pohjanmaa näyttää autioituneen.
Ainakin mikäli ajava voima oli tarpeeksi suuri. Pakko on hyvä motivaattori, vaikka ei niin miellyttävä.
Sami Raninen kirjoitti:Ehkä. Mutta miksi kaupan lama eli käytännössä lähinnä kupariseosten heikompi saatavuus olisi lopettanut asutuksen, jonka varsinainen elanto oli kuitenkin tullut ohranviljelystä, karjanhoidosta ja hylkeenpyynnistä?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 19 vierailijaa