Sami Raninen kirjoitti:Hmm, nyt tässä aletaan olla turhan paljon tosiasioiden edellä. Ensin pitäisi näyttää toteen se muutto.
Ei kai sitä 100% varmuudella voida ilman kirjallisia muuttotilastoja todistaa.
Pirjo Uino kuitenkin väitöskirjassaan "Ancient Karelia, Archaeological studies" muistaakseni arveli Länsi-Suomalaisten muuttaneen Karjalaan noin 800-luvun kieppeillä.
Myös C.F Meinanderin kirjassa Etelä-Pohjanmaan Historia on muutama viittaus E-Pohjanmaan ja Karjalan välisiin yhteyksiin:
1.) s. 149: "Kotsalonmäestä löydetty puhkonainen solki on
tyyppiä, joka on saattanut elää vielä 800-luvulla. Kotsalon-
mäen solki muistuttaa lähinnä erästä Kurkijoelta Karjalasta
löydettyä solkea, jonka kanssa on löydetty etupäässä
800-luvulle kuuluvia esineitä.
On tavallaan enteellistä,
että sama, muuten melko harvinainen solkityyppi esiintyy
toisaalta Pohjanmaan nuorimmassa löydössä, toisaalla Karjalan
vanhimpiin kuuluvassa."2.) s. 150 kerrotaan Vähänkyrön Housulanmäeltä löydetystä
rahakätköstä, joka sisälsi arabialaisia rahoja vuosien 774
ja 824 väliltä. Meinander toteaa: "
On mahdotonta tietää
sitäkään, onko Housulanmäen arabialaiset hopearahat tuotu
Vähäänkyröön tavanmukaista varjaagitietä eli meritse Laatokan
seuduilta rannikkoreittiä myöten. Toinenkin reitti saattaa tulla
kysymykseen. Itäisten hopearenkaiden levinneisyys maassamme
viitannee siihen, että ne on kuljetettu maamme halki Laatokan
tai Äänisen seuduilta. Koska Housulanmäen löytö kuuluu samaan
tai jonkun verran myöhempään aikaan kuin mainitut hopea-
renkaat, on mahdollista, että nekin ovat tulleet sisämaan kautta."
3.) s. 158: "Pohjanmaa ei ole ainoa seutu maassamme, joka
autioitui viikinkiajalla; 900-luvun alussa hävisi asutus
Länsi-Uudenmaan vauraista pitäjistä. On esitetty
mahdollisuus, että Pohjanmaan väestö olisi muuttanut toisille
maille, missä oli parempia mahdollisuuksia jatkaa perittyä
elinkeinoa: Ehkä Karjalaan, ehkä Venäjälle, ehkä Norjaan."
Osmo Korosuo taas mainitsee kirjassaan Suomen synty E-Pohjanmaan Kurikasta ja Teuvalta löytyneen varjaageihin viittaavia esineitä:
"Kurikan perhehauta on Pohjanmaan tärkein löytö tältä
jaksolta, koska se toisaalta kytkee löydön Euran-Köyliön
keskukseen ja todistaa kainulaiset lakeuden asuttajiksi,
toisaalta vahvistaa suomalaisten osallistuneen viikinki-
retkiin. Haudan kalustona oli pyöreä skandinaavinen vaipan-
solki, rannerengas, kolme sormusta, pronssihelainen puukko,
nuolia, hioin, pronssihelainen kukkaro ja nahkavyö, jossa
pronssikierukkakoristeiset tupsut. Kyseessä on päällikköhauta
- enteellisesti tärkeimmällä pohjantiellä - ja ajoitus
900-luvun lopulle. Hioin on vertauskuvallinen päällikön
asuste: hän on vastannut alaisensa joukon aseitten
terävyydestä. Kierukkakoristeinen tupsuvyö on ollut
"varjaagiveljeskunnan" upseerivyö, Itämeren alueen viikinkien
"univormun" tunnus. Samanlaisia vöitä on useita sekä
Köyliöstä että Luistarista ja yhdistelmä kukkaro + tupsuvyö
mm. Euran Yli-Nuoranteen kalmistosta. Luistarista on
löytynyt lisäksi samasta haudasta kukkaro punnuksineen,
tulusrauta, jonka pronssikahvassa on kaksi ratsastajaa,
kuten Teuvan löydön riipuksessa, sekä pronssispiraalein
koristettu sininen viitta."