Muinainen Suomi

Jaska kirjoitti:

pektopah kirjoitti:

Sami Raninen kirjoitti:Hmm, nyt tässä aletaan olla turhan paljon tosiasioiden edellä. Ensin pitäisi näyttää toteen se muutto.

Ei kai sitä 100% varmuudella voida ilman kirjallisia muuttotilastoja todistaa.

Haplotyyppivertailulla voidaan myös päästä aika pitkälle, 67 markkeria mahdollistaa jo sen verran tarkan ja yksitulkintaisen tarkastelun. Eli jos Karjalasta löytyy sellaisia haplotyyppejä, jotka polveutuvat eteläpohjanmaalla tavatuista eikä vastaavia ansestraalimuotoja tavata mistään muualta, niin sitten voidaan pitää aika varmana muuttoa juuri Etelä-Pohjanmaalta Karjalaan. Perinteisesti läntisen vaikutuksen katsotaan kuitenkin edenneen etelämpänä, merovingiajalla Hämeestä itään ja myöhemmin Varsinais-Suomesta itään.

Mutta jos Etelä-Pohjanmaa todella tyhjentyi, tuon ajan haplotyyppejä ei siellä enää ole (paitsi mahdollisten "paluumuuttajien" jäljiltä) .

Muutto ei välttämättä myöskään tapahtunut yhtenä suurena muuttona lyhyessä ajassa, vaan se saattoi myös olla hidasta "valumista" kohti etelää ja itää esim. noin parinsadan vuoden kuluessa. Osa saattoi asettua matkan varrelle Hämeeseen ja Kaakkois-Suomeen ja osa päätyi Karjalaan.

pektopah kirjoitti:Mutta jos Etelä-Pohjanmaa todella tyhjentyi, tuon ajan haplotyyppejä ei siellä enää ole (paitsi mahdollisten "paluumuuttajien" jäljiltä) .

Tuskinpa se kokonaan tyhjentyi, vaikka köyhtyä saattoikin. Uskon että levänluhtalaisten mito-DNA:n jälkeläisiä löytyy nykyisistä eteläpohjalaisista.

Ja jos taas alue todella tyhjentyi, silloin on mahdotonta saada positiivista todistusta muuttoaallosta - todistuksen puuttuminen ei luonnollisestikaan voi todistaa minkään hypoteesin puolesta.

Toisaalta, vaikka EPM olisikin tyhjentynyt, niin koska se todennäköisimmin asutettiin etelämpää länsirannikolta, voidaan olettaa sieltä löytyvän eteläpohjalaisille ansestraalisia haplotyyppejä. Eli silloin voitaisiin testata ketjua:
- Lounais-Suomi 1a --> Etelä-Pohjanmaa 1a1 --> Karjala 1a1a.

Mikäli Lounais-Suomen ja Karjalan väliltä ei sitten löydy tällaista yhden haplosukupolven yli hyppäävää perimyslinjaa, osoittaa sekin oletuksen eteläpohjalaisten muutosta Karjalaan hyvin epätodennäköiseksi.

pektopah kirjoitti:Muutto ei välttämättä myöskään tapahtunut yhtenä suurena muuttona lyhyessä ajassa, vaan se saattoi myös olla hidasta "valumista" kohti etelää ja itää esim. noin parinsadan vuoden kuluessa. Osa saattoi asettua matkan varrelle Hämeeseen ja Kaakkois-Suomeen ja osa päätyi Karjalaan.

Tämän olettaisi näkyvän arkeologisessa aineistossa. Sen sijaan hetkessä tapahtuneet muuttoprosessit suoraan päätepisteeseen saattaisivat jäädä katveeseen.

Vielä ainakin yksi heitto, vaikka ei tiedettäisi, voitaisiin olettaa muuttojen luonnetta. Olivatko ne perheiden muuttoja, kuten vaikka saamelaisilla kesä- ja talvialueiden välillä. Tässä kuitenkin pysyvämpi muutto mielessä, vai olivatko nuorten perheiden muuttoja, että vanhat jäivät entisille sijoilleen, jossa aikanaan kuolivat pois.

Ensimäistä vaihtoehtoa pidän mahdollisena, toista todennäköisempänä, mutta ellei mitään todisteita ole löydetty, tuskin päästään oletuksia lähemmäksi.
Vielä yksi aprikoinnin aihe, onko mahdollista, että maan kohoaminen ja sen aiheuttamat vesistöjen ja rantojen vaihteluilla olisi jotakin osuutta. Ainakin meren alta paljastunut maa on hiukan suolaista, vaikka murtovettä onkin. Sen luulisi näkyvän maannoksena paljastuneilla alueilla.

Taavetti kirjoitti:Vielä yksi aprikoinnin aihe, onko mahdollista, että maan kohoaminen ja sen aiheuttamat vesistöjen ja rantojen vaihteluilla olisi jotakin osuutta.

Aivan varmasti tuo oli erittäin tärkeä tekijä rautakautisille yhteisöille, joille rantaniityt olivat yksi tärkeimmistä resursseista. Uuden rannan paljastuminen ja aiemman soistuminen epäilemättä vaikutti asutuksen levintään - mutta vaikeampi on ymmärtää, miten sekään olisi johtanut autioitumiseen.