Jaska kirjoitti:Niin, Koivulehtohan ei usko tuohon *hlaiwa-selitykseen, vaan hän selittää laiva-sanan sanasta *flauja ja esittää ison joukon muita sanoja, joissa on samanlainen äännekorvaus: G *uj --> ims. *iv. (Tai myöhempi äännekehitys kantasuomessa.)
Mordvan ja baltin sanat voivat kyllä liittyä toisiinsa, mutta itämerensuomen laiva-sanan vastineiksi kumpikaan ei äännesyistä sovi. Latvian sana taas on vanhastaan tunnettu ims. laina.
Sanoille laiva ja purje ei siis löydy uskottavia vastineita etäsukukielistä, mutta löytyy toistaiseksi uskottavimmat vastineet germaanista.
Totta, huono muotoilu asetti Koivulehdon tässä suhteessa väärään valoon. My apologies. Mutta, tilanne on kuitenkin siis se, että sekä liettuasta että latviasta löytyy saman oloinen puuastiaa tai -lusikkaa tarkoittava sana, toinen jopa täsmälleen muodossa laiva. En siksi itse oikein pysty näkemään äännesyitä, jotka estävät yhteyden laiva-sanaan. Olisiko sana *flauja, siis lainattu germaanista balttiin tarkoittamaan astiaa? Mordvankaan etymologisestikin vastaavalle sanalle Koivulehto ei oikein löydä selitystä.
Konstantīns Karulis (1992, 2001), Latviešu Etimoloģijas Vārdnīca (Rīga: AVOTS) ISBN: 9984-700-12-7 on ilmeisesti esittänyt sanalle laiva vaihtoehtoisen selityksen:"a possible etymology is Proto-Baltic *leiw-, *laiw-, from Proto-Indo-European *ley- with an extra -w, from *el-ey, from *el- (“to bend, to turn”); in this case, the original meaning would have been “bent, concave (object).” Cognates include Latvian laiva." Tämän pohjalta tulee mieleen esim. yhdistää sanat laiva ja loiva, astiasanasto perustuisi siis esineen kaarevaan muotoon, mikä sopii hyvin laivaankin. Uralinkielisethän kohtasivat viimeistään Itämeren rannalla baltteja siinä kuin germaanejakin. Kuka sitten keksi, että seimi kelluu siinä kuin kantaa vettäkin, on toinen juttu.
Mitä taas purjeeseen tulee, väite että esim. saamen sana pdr'je ei kuulu purje-sanastoon ei vain ole uskottava, yhdennäköisyys ja mahdollinen merkitysyhteys on niin selvä. Lisäksi, auki jää se miksi germaanista ei lainattu suoraan sanaa *segla.
Miksi melko tuoreille innovaatioille pitäisikään löytyä vastineita etäsukukielistä?