Florian Geyer kirjoitti:"Paleo"germaanit ovat vähän harhaanjohtava käsite. Sillä ei voi viitata paleoliittiseen kivikauteen, sillä germaanit ovat hyvin myöhäinen ilmiö. Germaanisten kielten väliset erot erään tutkijan mukaan viittaavat hyvin myöhäiseen leviämiseen sauppealta alueelta.
Ainakin Jaska on käyttänyt paleogermaani-termiä sellaisesta luoteisindoeuroopasta kehittyneestä vanhakantaisesta kielimuodosta (aikatasolla n. 1000-500 eaa, joka ei vielä ollut kehittänyt kantagermaanin tunnuspiirteitä. Paleo-määritettä voi siis käyttää muissakin yhteyksissä kuin määrittämässä arkeologisia kausia. Merkitykseltään paleo- lienee "vanha", joten se ei mitenkään sido eri yhteyksissä käytetettyjä paleo-aikakausia toisiinsa.
Jaskan artikkelista "Kielet suomessa kautta aikain"
Kielet suomessa kautta aikain kirjoitti:Skandinaavisen pronssikulttuurin kieli
Suomen läntiselle ja eteläiselle rannikkovyöhykkeelle levisi pronssikauden keskivaiheilla, noin 3500 vuotta sitten, skandinaavinen pronssikulttuuri. Kulttuurikuva muuttui jälleen monella tasolla, joten uutta väestöä on muuttanut Suomen ja Viron rannikoille. Kielellisesti tähän vaiheeseen voidaan liittää esi- ja paleogermaaniset lainasanat itämerensuomessa ja saamessa.
Esigermaaniseksi kutsutaan sitä kielentasoa, jossa ei vielä näy muita germaanisia muutoksia kuin kentumisaatio. Muita kentum-kieliä kuin germaania ei ole puhuttu lähialueilla, joten jos tämänikäinen sana on säilynyt germaanissa, voidaan lainasanaa nimittää esigermaaniseksi. ...
Joskus pronssikauden lopulla (noin 1000–500 eKr.) kielen muutokset johtivat paleogermaaniseen kielentasoon, joka oli edelleen kantagermaanin tasoa vanhakantaisempi.